2010-2019

Haha, meinasin heti otsikkoon kirjoittaa että 2000-… Hetkinen, siis 2010 oli jo 10 vuotta sitten!

Monihan tuossa vuoden vaihteessa listasi mennyttä vuotta, ja myös mennyttä vuosikymmentä. Itsekin kirjoitin tätä postausta jo monta tuntia, mutta sitten se viimeistely jäi. Palaan siis asiaan nyt. Ajattelin  siis vielä listata viimeisen 10 vuoden pääkohdat, koska kyllähän siihen 10 vuoteen mahtuu aika paljon. Joten siis, tässäpä nämä. Alkaen vuodesta 2010, jolloin minä olin nuori 25-vuotias naimaton nainen, jolla oli kuitenkin mies ja yksi lapsi. Me oltiin tuolloin vielä nuoripari, joka ei ollut ikinä rempannut mitään, paitsi maalannut kerrostaloasunnon seinät ja laminoinut lattiat avun kera.

2010

Asuin Helsingin Myllypurossa kerrostalokolmiossa. Sielä asui myös mieheni, sekä silloin 2 vuotta täyttävä esikoinen. Sekä ihan ensimmäiset hoitolapsemme. Mies kävi toimistotöissä, minä hoidin lapsia kotona. Oltiin oltu yhdessä miehen kanssa kolme vuotta. 2010 kesällä menimme naimisiin, joten tänä vuonna meidän avioliittoa tulee 10 vuotta täyteen.

2011

Tämä oli myös todella merkittävä vuosi elämässämme, koska muutimme tähän nykyiseen taloon. Tuolloin aloitin myös tämän Koti Asemalla-blogin. Ensi vuonna siis blogi sekä elo täällä, täyttää 10 vuotta. Olimme tuolloin järkyttävän remppakohteen uusia nuoria omistajia, eikä onneksi ollut tietoa mikä työmäärä meillä olisi vielä edessä. Seuraavat vuodet olikin sitten pääasiassa sitä remonttia.

Aluksi muutimme talon pohjoispäädyn pienempään huoneistoon, joka nykyään toimii meidän kahvila-myymälänä. Ikkunat ja ovet oli rikki, talo kylmä ja pimeä, ja ulkona kovat pakkaset. Remppasimme pikaisesti pintaremontilla sen pienemmän huoneiston ja sitten aloitimme tämän puolen keittiöstä ja olohuoneesta. Korjasimme myös ikkunoita, ja yksi ikkuna kerrallaan poistimme ikkunoiden levytyksiä, ja päästimme valon sisään upeista isoista ikkunoista. (En ikinä unohda sitä tunnetta kun nuo isot upeat ikkunat pääsi esiin!)

Tuolloin ilmestyi myös ekat lehtijutut meistä. Ihmiset halusivat tietää, ketkä hullut ostivat sen Korson aseman kummitustalon. Moni ei kuitenkaan tiennyt että entinen autiotalo oli nyt saanut uudet omistajat, ja ilkivallan tekijät olivat kiusanamme.

Meidän ensimmäiset kissat, Osku ja Eppu muuttivat meille. Osku on vielä elossa ja ilonamme.

Remppa jatkui myös ensimmäiseen lastenhuoneeseen, ja pihalle. Aitasimme pihaa kiireellä kanaverkoin ja tuijilla, siivosimme graffiteja seinistä. Ensimmäiset tapetoinnit.

Olimme vielä niin innoissamme remonteista ja ihanasta talostamme. Tosin intoa varjosti minun keskenmenot…

Lisää vuodesta 2011 voit lukea vaikka yhteenvedoista, jotka teen aina vuoden lopulla. Ne löytyy täältä ja täältä.

2012

Remppa eteni hiljalleen, pääsimme kasaamaan keittiön kaapistoja alkuvuodesta. Vuonna 2012 tuntui vielä siltä että pitäisi olla tekemässä 10 asiaa samaan aikaan, ja alkoi remppakin jo vähän puuduttaa. Ei ihme, mehän remppasimme aivan kaiken vapaa-aikamme. Illat, viikonloput, lomat.

Remppasimme kuisteja, sekä maalasimme kuisteja uusin ulkovärein. Pikkuhiljaa muutimme tavaraa tälle nykyiselle puolelle, ja lopulta muutimme itsekin. Keittiö, olohuone ja nykyinen kuopuksen huone, olivat vihdoin valmiit. Lapset muuttivat lastenhuoneeseen, me aikuiset olohuoneeseen.

Teetätimme uudet ulko-ovet, sekä remontoimme pikkueteisen. Meidän koira Unto muutti meille, ja loppuvuoden elimmekin koiranpentu-arkea.

Yhteenvedot vuodesta löydät täältä ja täältä.

2013

Makuuhuoneen remontti valmistui, ja pääsimme sinne nukkumaan olohuoneesta. Yhtäkkiä tilaa olikin runsaasti enemmän, ja nautin aina niin kovasti uuden huoneen sisustamisesta. Kuvien laatukin parani selvästi blogissa.

Kesä 2013 oli lämmin ja ihana, nautimme paljon olosta pihalla ja mökillä. Kesällä aloitimme talon ulkomaalauksen oikein kunnolla.

Aloitimme PRIDE-valmennuksen tarkoituksena aloittaa pitkäaikaisena sijaisperheenä. Kärsin vahvasti sekundaarisesta lapsettomuudesta, ja olin jo melko luovuttanut sen suhteen, päätin keskittyä vain esikoiseen ja hoitolapsiin. Remppa alkoi jo vahvasti myös uuvuttaa, ja tuolloin päätinkin että jatkossa lomat lomaillaan eikä remppailla 24/7.

(Mietin muuten yksi päivä koska älypuhelimet tuli, ja ainakin blogin mukaan koukutuin Instagramiin, joten ainakin silloin oli älypuhelimet jo käytössä.)

Vuoden lopulla valmistui myös esikoisen huone. Remontoimme huonetta viimeiset viikot pojalta salaa, ja paljastimme huoneen pojalle valmiina.

Vuoden 2013 yhteenvedot löytyy täältä ja täältä. 

2014

Meidän kuopuksen, pienen ihmeemme syntymävuosi, joka teki vuodesta todella merkityksellisen, vuosien sekundaarisen lapsettomuuden jälkeen.

2014 täytin itse 30 vuotta. Juhlimme synttäreitä isosti läheisten kesken. Tosin tuolloin olin jo raskauden alkuvaiheessa, ja raskaus piti vielä salata. Ystäväni toi mulle salaa alkoholitonta kuohuvaa jne. 😀

Alkuvuosi menikin hyvin pitkälti raskauspahoinvointien keskellä, ja peläten että raskaus menisi taas kesken.

Syksyllä jäin äitiyslomalle. Esikoinen aloitti eskarin, ja rempassa valmistui toinen wc. Tehtiin remppaa viimeiseen asti, vaikka mahani alkoi olla aika iso. Lomailimme silti myös vihdoin kunnolla.

Raskaus meni yliaikaiseksi ja oli todella rankka. Loppuvuosi meni synnytyksestä toipuen, ja tietty vauvakuplassa.

Kaiken keskellä valmistui silti myös mun työhuone, ja vietettiin ristiäisiä.

Vuoden 2014 yhteenvedot täällä ja täällä.

2015

Tehtiin ystävän kanssa ensimmäinen reissu Pariisiin, ja onkin ihanaa päästä taas tänä vuonna uudelleen. Tuolloin kuopus oli vielä ihan pieni, ja pääsi mukaan reissuun.

Jokainen mennyt vuosi oli täynnä lehtijuttuja meistä, ja nyt pääsimme myös 8x puutalo-sisustuskirjaan.

Kevät oli ihanaa vauva-aikaa, mutta syksy synkin vuosiin. Menetimme Eppu-kissamme, sekä kaksi läheistä ihmistä. Syksyllä saimme kuulla myös terroristi-iskuista euroopassa.

Kaiken keskellä remontoimme aulaa, kuopus oppi kävelemään ja esikoinen meni kouluun.

Vuosi 2015 täällä ja täällä.

2016

2016 alkuvuodesta blogi siirtyi tänne Meillä kotona-alustalle. Tuolloin alkoi myös pikkuhiljaa matkani kasvissyöjäksi, mikä olikin hyvä päätös.

Miehen työhuone valmistui tuolloin. Kesällä tein myös äkkinäisen päätöksen ryhtyä yrittäjäksi. En oikein vieläkään tiedä mistä se päätös tuli, mutta sillä tiellä vielä ollaan. Pikkuinen puotini aloitti verkkokaupalla, hyvin pienellä valikoimalla sekä pikku myymälällä työhuoneessani. Rohkeasti silti lähdin tulta päin, koska heinäkuussa pidin jo avajaiset ja ensimmäisen ison pihatapahtuman. Tuolla muuten tutustuin myös naapuripuodin Oranssin Oravan Erikaan, joka tuli ensimmäistä kertaa pienen kiertävän ekokaupan kanssa mun avajaisiin vierailevaksi pihamyyjäksi. Hassua nämä elämän kohtalot!

Puodin aukeamista ennen remppasimme myös aulan kiireellä valmiiksi.

Syksy päättyi taas todella synkästi. Kaksi läheistä poistui jälleen keskuudestamme, ja maailmallakin tapahtui lisää terrori-iskuja… Suruni kohdistin työntekoon, ja puodin eka joulu meni mm. joulutapahtumaa järjestäen, joka muuten vietettiin meillä kotona! Näin jälkikäteen vaan mietin, että mitähän hittoa, haha! Oikeasti ne meidän ekat tapahtumat oli meillä kotona, keittiössä ja olohuoneessa oli kahvila, myyjiä, ja hirveästi ihmisiä. Kaikkea minäkin olen tehnyt! ja kaikkeen mun perhekin on suostunut! Ihan hullun hommaa…

Onneksi synkän syksyn kruunasi kuitenkin pieni Minni-kissa, jonka annoimme esikoiselle joululahjaksi. Meidän eka kissa, joka tuli ihan pentuna taloon. On muuten hassua, miten Minni oli juuri esikoisen lahja, ja Minni edelleen omii esikoisen itselleen. Ihan pienenä jo Minni nukkui esikoisen kainalossa, ja edelleen, sama jatkuu.

Koosteet täällä ja täällä.

2017

Tein juttusarjaa blogiin meidän remonteista, ja palkkasin meille pihasuunnittelijan. Parhaimpia päätöksiä ikinä, ja tuosta alkoikin pihan remontti edetä selkeämmin, ilman turhaa räpiköintiä. Tiesi selkeästi mitä tekee.

Kesällä meille muutti nuori sijoitettu, jonka piti jäädä meille pysyvästi asumaan. Niin ei kuitenkaan valitettavasti käynyt… Hän kuitenkin muutti miehen työhuoneeseen, joten järjesteltävää oli jälleen.

Aloitin yrittäjäkoulun, ja aloimme etsimään tulevaan kahvilaan kahvila-yrittäjää. Olin siis vihdoin tehnyt päätöksen siitä, että puoti ei voi olla enää meillä kotona, vaan sai luvan siirtyä naapuriin. Vuoden lopussa minut myös valittiin vuoden korsolaiseksi, mikä oli yllättävä mutta hieno kunnia.

Koosteet täällä ja täällä.

2018

Oli todella kiireinen vuosi, koska puoti muutti uusiin tiloihin, uusien kumppanien kanssa. Kevät meni hyvin pitkälti remppaa suunnitellen, lupa-asioita selvitellen ja miljoonan muun asian kimpussa. Kesä ja alkusyksy tehtiin pikana remonttia. Keittiö piti uusia täysin, ja muut huoneet pintarempata. Lisäksi tietty kantaa kaikki tavarat sisään, ja mainostaa ihan hulluna.

Arkemme muuttui tuolloin muutenkin, kun kuopus aloitti päiväkodin ja itse liu´uin enemmän ja enemmän kotoa töihin. Keväällä meillä kuvattiin myös Kenen kotona?-ohjelmaan, joka oli omanlaisensa iso kokemus ja erittäin iso siirto pois omalta mukavuusalueeltani. Olenkin tämän 10 vuoden aikana kaikkien näiden lehtijuttujen, yrittäjyyden, radiojutun ja lopulta telkkarissakin olon myötä kasvanut ihan hirveästi ujosta tyttösestä rohkeampaan ja sosiaalisempaan naiseen. 10 vuotta onkin sisältänyt isoja juttuja elämässä myös henkisesti.

Syksyllä aukesi vihdoin Korson Wanha asema, ja aloitin 10 vuoden kotiäitiyden jälkeen työt kodin ulkopuolella. (Tosi kaukana muuten, seinän toisella puolella. 😀 )

Kaiken keskellä laitoimme pihaa, ja kasvihuone valmistui. Sijaislapsen sijoitus myös päättyi melko yllättäen, ja jälleen olin syksyn aika rikki… Syksyllä haimme meille kolmannen kissan kissojen löytötalosta, ja hyvin arka pentu Oliver muutti meille. Nykyään Oliver on reipas ja ihana kissa! Loppuvuoden ankeuden kruunasi miehen työpaikan yt:t ja mies joutui jäämään työttömäksi. Tuolloin emme tosin asiaa vielä harmitelleet, koska hän oli todella kyllästynyt työhönsä. Hän sai erorahat, ja päätimme että hän jää kotiin hoitamaan sijoitettuja. Tosin silloin emme tienneet että vuosi menisi epäonnisesti niitä odotellen. (En vieläkään käsitä miten tämä menikin näin…)

Koosteet täällä ja täällä.

2019

Viimeisin vuosi tulikin vasta listattua, ja tästä postauksesta tuli niin megapitkä, että lyhyesti: Vuosi 2019 sisälsi edelliseen viitaten hoitolasten odottelua, ja miehen pätkätöitä varastoilla. Vuosi 2019 oli myös ensimmäinen kokonainen vuosi yrittäjänä uusissa tiloissa. Vuoteen kuului myös mehiläistarhaus, pihahommat, pitkät lomat ja uudet harrastukset.

Olipa pitkä postaus! Mutta oli oikeasti ihan hauska itselle käydä läpi tämä, viimeinen 10 vuotta on kuitenkin ollut aika merkityksellistä aikaa, ja paljon on tapahtunut. Häät, lapset, tämä talo, yrittäjyys jne… Itse olen myös paljon kasvanut ja kehittynyt henkisesti. Muutama ryppykin on tainnut ilmestyä.

Saa nähdä millaiset ovat seuraavat 10 vuotta. Toivottavasti hyvät. <3

-Henna-