Tyrniä ja tyrskyjä
Tyrniä ja tyrskyjä

Oman pihan syysvärejä

Mikä päivä, aurinkoa ja hyvää mieltä, siivousta sekä matkakuumetta. Totesin, että meidän pihan syysvärit ovat kerrassaan lumoavat ja niitä voisi tuijotella vaikka kuinka pitkän aikaa. Parasta on juurikin se hetki ennen haravointia, kun koko maailma on täynnä iloisen kirjavia lehtiä silmän kantamattomiin. Eksoottisen tunnelman pihaan tuovat tuurenpihlajat, joiden isot lehdet värjäytyvät sitä punaisemmiksi mitä pidemmälle syksy menee, tämä pihlaja on myös aivan mieletön kukkiessaan ja marjatkin ovat kauniita. Tänä vuonna japaninvaahtera on aivan kirkkaan punainen, en muista yhtä kaunista syysväriä ollen ennen, tosin tämä yksilö on vielä aika nuori. Lisäksi tykkään erityisesti näin syksyisin viininpunaisesta vlliviinistä, punertavasta pensasmustikasta, seppelvarvusta, jonka värit vaihtelevat laidasta laitaan sekä saksanpihlajasta, jonka kesän kauneimmat hopeiset lehdet ovat muuttuneet kirkkaan keltaisiksi. Myös isot köynnöshortensiat hohtavat montaa erilaista keltaista. Aroniatkin loistavat punaisten lehtiensä kera ja marjat, jotka piti laittaa hilloon ovat kahdessa päivässä kadonneet parempiin suihin. Syyllisiä taitavat olla mustarastaat, joita pyörii tässä pihapiirissä useita. Syyskukkijoita meidän pihasta löytyy ihan liian vähän, mutta jos puut ja pensaat ovat näin kauniita, ei niitä kukkijoita tarvitakaan. Hentoinen parsakin olli muuten saanut kirkkaan keltaisen syysvärin ja viuhuu hauskasti tuulessa.

Tänä syksynä olin ehdottomasti päättänyt, että laitan ylös mitä missäkin kohtaa kasvaa, mitä kasveja pitää siirtää ja mitä ostaa lisää, vielä on lista tekemättä. Kevät kun koittaa, ei ole mitään muistikuvaa, niin on ihmisen muisti lyhyt. Taidanpa vielä ensi viikolla tehdä pikaisen inventaaarion ja piirrellä pari karttaa kasvustoista. Jaettavaa ja siirreltävää kyllä riittää.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Varjoviikuna

Mun on kohta saatava joku sovellus pankkikorttiin, että yhtään viherkasvia ei kertakaikkiaan voi enää ostaa. Joku sellanen dingelidong, joka alkaa soimaan kassalla sireenin lailla, jos yrittääkin laittaa hihnalle jonkun kasvin ja sitten nikotellaan posket punoittaen,…

Pekoninen ruusukaalipaistos

Aamupala, välipala, brunssiherkku tai iltapala, miten vaan. Ruusukaalipannu kelpaa missä välissä tahansa ja koska pannu valmistetaan lopuksi uunissa, ei se pala ikävästi pohjaan pannulla. Sillä välin kerkiää tekemään vaikka herkulliset leivät pannuruuan kaveriksi. Itse tietysti…

Suklaakakkua ristiäisissä

Jälleen on se aika vuodesta, kun suklaakakkuihin tulee himo, Fazerin sininen ei pelkästään riitä. Tämä pikkuisen suloisen tyttösen ristiäiskakku on tehty MEHEVÄN SUKLAAKAKUN OHJEELLA. Kanelit, neilikat ja inkiväärit on vain jätetty pois. Vaniljainen sisusta hurmaa jo…

Pehmeän persikkainen jälkiruokamalja

Persikoista saa ihanan hillon pienellä vaivalla, hinta tosin ei ole kaikista edullisin, mutta tällaiseen pieneen jälkkäriin menekki ei ole kovin suuri. Keittelin hilloa kymmenisen minuuttia ja laitoin tällä kertaa ruskeaa sokeria persikoiden kaveriksi, todella herkkua….

Punaviinissä haudutettu syyspata

Nyt eletään hyvin reaaliajassa, sillä miesväki vielä huokailee tyytyväisenä ruokansa äärellä pöydässä, kun minä laitan jo reseptiä eetteriin. Tänään siis on nautiskeltu syksyistä punaviinissä haudutettua lihapataa, joka ääntelyistä päätellen on erittäin hyvää. Patakausi tämän syksyn…

Suloista suklaakermavaahdolla

Tässä vielä kuva nuoren miehen synttäripaakelsista, joka tehtiin sellaiseksi, että äitikin sai maistaa. Pohjana siis gluteeniton suklaakääretorttu, joka on leikattu paloiksi ja koottu suht koht ympyräksi, tästä tulee myös kiva, jos laittaa reunalliseen piirakkavuokaan. Täytteenä…

Hasselbackan perunavuoka

Viime viikonloppuna vietettiin keskimmäisen synttäreitä ja nyt meillä on enää yksi alaikäinen tässä talossa. Tein sankarille ruuaksi naudan ulkofilepihvejä ja Hasselbackan perunoita, jotka laitoin tällä kertaa vuokaan. Vuoasta näitä on kauniimpi ja näppärämpi tarjota, pohjalle…

70-lukulaista synttärinostalgiaa

Meillä kotona -nostalgiaviikko menossa ja minä uppouduin vanhojen valokuvien maailmaan, tämä sopii paremmin kuin hyvin tällaisen flunssaelämän seuraksi. Päädyin muistelemaan 70-lukulaisia synttäreitä, joita kerkisin kyseisellä vuosikymmenellä muutaman kokemaan. Monesti olen miettinyt intohimoista suhtautumistani kakkuihin, en…

Paprika-feta-chorizo-shakshuka

Olen sitä kansakuntaa, jonka mielestä kaikki mikä lilluu tomaattikastikkeessa on vähintäänkin herkullista. Tomaatit pitää olla vielä Muttia, jotta päästään kunnolla herkuttelemaan, tietysti myös oman kasvihuoneen tuotteet ovat hyväksyttyjä tähän. Shakshuka on perinteinen mausteinen marokkolainen pannu,…

Oletko foodie eli ruokahifistelijä?

Olen tämän foodie-asian ympärillä ennenkin viihtynyt ja lukenut muutamia mielenkiintoisia artikkeleja, mutta asian äärelle johdatti mukavasti Helsingin Sanomien teksti Elämys lautasella, jossa Kira Gronow on haastatellut tutkija Sami Koposta. Mukavaa luettavaa vastajauhetun tummapaahtoisen kahvin tuoksuessa…