muotoseikka\
muotoseikka\

MITÄ VIIMEKSI?

pellavapussi

pellavapussi

Kiinnostava Mitä viimeksi -haaste kiertää blogeissa, ja toinen Avotakan bloggaaja Maru heitti minua tällä haasteella. Koska sain viettää viikonloppuna pari päivää kotosalla ihan itsekseni, oli vihdoin aikaa vastata tähän. Postaus on kirjoitettu sunnuntaina.

Viimeisin viesti:

Juttelimme taannoin äitini  kanssa meillä jostain asiasta, ja kaikki maailman sananlaskut taitava äitini totesi keskustelumme päätteeksi, että ”pojasta polvi paranee”. Tähän 2-vuotias Nappula reagoi sanomalla ”minulla on polvessa pipi”. Meillä meni hetki ennen kuin tajusimme, mihin pojan kommentti liittyi. Oivallus kirvoitti hyvät naurut. Tänään asia tuli taas mieleen ja laitoin äidilleni viestillä tämän Nappulan lohkaisun. Taas saatiin nauraa.

Viimeisin ruoka:

Aina kun minulla on kiireetön lapseton aamu, ostan itselleni valmiiksi pari täysjyväistä herkkusämpylää. Tänä aamuna laitoin ne esille kuvissa näkyvissä Kindin Piilo-pellavapusseissa, joissa voi tarjoilla, säilyttää tai ottaa mukaan evääksi esimerkiksi leivonnaisia tai muita herkkuja. Pellava pitää leivätkin tuoreina vähintään yhtä kauan kuin paperipussi. Tein siis itselleni mojovan aamusämpylän ja nautin sen tummapaahtoisen kahvin kanssa. Arjen luksusta.

pellavapussi

pellavapussi

Viimeisin itku:

Lähisukulaiseni kirjoitti tänään someen ajatuksia ikävistä lapsuusmuistoistaan. Luin pitkän tekstin läpi ja se vei minut hetkeksi lapsuuteemme ja teini-ikäämme, jossa meillä molemmilla tahoillamme oli naurun ohella myös paljon surullisia ja vaikeita asioita. Vuodatin muistoille muutaman hiljaisen kyyneleen ja totesin, että hyvin me molemmat olemme asioista selvinneet. Olen kaikkiaan melkoisen itkuherkkä. Kutsun itseäni itkupilliksi sellaisella rakastavalla tavalla. Itken ilosta, ikävästä, myötätunnosta ja surusta. Itken elokuville, kuville, tilanteille. Itkuni ei ole surkeaa, se on myötäelämistä ja eläytymistä.

Viimeisin nauru:

Jos olen kova pillittämään, olen yhtä lailla kova nauramaan. Koetan elää niin, että käytän hyväkseni jokaisen tilanteen nauraa. Naurulla on paljon tutkitusti hyviä vaikutuksia koko kehoon ja ilman muuta mieleen. Viimeksi nauroin oikein antaumuksella perjantaina, kun tapasin ystäviäni nuorisomusikaaleista 20 vuoden takaa. Luimme teininä kirjoittamiamme muistokirjoituksia pienistä muistokirjoista, jollaisia 90-luvulla vielä kannettiin mukana. Kirjoituksemme olivat täynnä teineille tyypillistä suureellisuutta, kohtalokkuutta ja suloista erilaisuuden tavoittelua. Salliva naureskelu itselle ja menneisyydelle on hirvittävän tärkeää ja puhdistavaa.

Viimeisin hermostuminen:

Nyt piti oikein miettiä, milloin olen viimeksi hermostunut. Olen joskus ollut melko kiivas persoonallisuus, mutta iän karttuessa en oikein hermostu enää mistään. Pystyn jopa mielestäni pitämään itseni yllättävän hyvin rauhallisena uhmaikäisen pojan touhuja kaitsiessani. Kunnolla hermostuin pari viikkoa sitten, kun minulle valehdeltiin. Rehellisyys on mielestäni perusolettamus ihmisten välisessä kommunikaatiossa, ja hermostun joka kerta kun totean, että moni ihminen on asiassa aika eri linjoilla.

pellavapussi

pellavapussi

Viimeisin ostos:

Jos ruokaostoksia ei lasketa, ostin viimeksi itselleni luomupuuvillaiset sukat ja kuohuviiniä. Mitäpä muuta sitä ihminen tarvitsisi? Haha.

Viimeisin muutos sisustuksessa:

Keittiöremontin tultua loppusuoralle stailasin hieman keittiön tasolle esineitä. Hain viikonloppuna luonnosta myös heiniä maljakoihin. Ehkä suurin muutos kuitenkin on tuo keittiöremontti, johon palaan lähemmin pian.

Viimeisin lukemani blogiteksti:

Luin Coffee table diary -blogin postauksen, jossa vieraillaan ystävämme Heidin kauniissa kodissa. Olen käynyt Heidillä pari kertaa itsekin, ja koti on aina yhtä huikaiseva. Giselda oli saanut Heidin kodista taas tosi kauniita kuvia.

Viimeisin suunnitelma:

Suunnittelin pitkään, että järjestelen vaatehuoneen, joka on ollut suloinen sekoitus remonttitavaroita, kirpparivaatteita, koirien tavaroita, kenkiä, laukkuja ja lakanoita. Toteutin suunnitelman ihan ex tempore, ja nyt vaatehuone on selkeä ja sinne mahtuu jopa kävelemään sisään. Ihanaa! Myös takapihan kukkapenkki koki syyssiivouksen pitkän suunnitteluvaiheen jälkeen. Seuraava suunnitelma on, että koetan olla suunnittelematta oikeastaan mitään.

Minä puolestani haastan Sliik-blogin Sinin.

Hyvää alkavaa viikkoa joka torppaan!

*pellavapussit saatu Kindilta näkyvyyttä vastaan*


seuraa – follow
FACEBOOKISSA – BLOGLOVINISSA – INSTAGRAMISSA

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *