muotoseikka\
muotoseikka\

EI ENÄÄ SINISIÄ MUOVITOSSUJA – UUSI KOTI LÖYTYI

kevät valo

kevät valo

kevät valo

kevät valo

Mikä helpotuksen kevyt henkäys täällä leijuu. Kevään auringon myötä elämä otti ison askeleen eteenpäin. Tammikuun alusta asti olen kiertänyt asuntonäytöillä. Pukenut sinisiä muovipussukoita kenkieni päälle ja kierrellyt huoneita yksi kerrallaan. Lukenut isännöitsijäntodistuksia ja PTS:iä. Availlut kaappeja ja mittaillut silmilläni pintoja laskien samalla päässäni remonttikuluja. Plakkariin on kertynyt toista kymmentä asuntonäyttöä. Neljästä asunnosta olen myös tehnyt tarjouksen. Monta kertaa homma on kuitenkin kaatunut johonkin. Joko olen hävinnyt tarjouskisan vasta alkukesään sijoittuvien kauppojen takia, myyjä ei olekaan halunnut (ymmärrettävistä syistä) luopua rakkaasta kodistaan, tai hinta on tarjousnokittelussa karannut liian ylös. Olen tehnyt päätöksiä intuitiolla, mutta myös järjellä: miten isoon remonttiin minulla on tässä elämäntilanteessa rahkeita, miten helppo arkea olisi elää tässä asunnossa, miten kätevästi tästä kodista pääsisi kulkemaan päiväkotiin ja töihin, millaisia lenkkimaastoja ympäristössä olisi tarjolla koirille, missä on lähin ruokakauppa jne. Kyllä te tiedätte. Mutta vaikka muuttujia on paljon, vihdoin nyt, kun päätän omasta ja poikani elämästä yksin, olen saanut tehdä päätöksiä ihan vain itseäni kuunnellen. Miten vapauttavalta se onkaan tuntunut! Jos jokin asunto on miellyttänyt minua, minun ei ole tarvinnut taivutella ikuista pessimistiä ja kyynikkoa näkemään kyseisen asunnon ihanuutta, vaan olen saanut luottaa ihan vain omaan tietotaitooni ja intuitiooni. Minun elämäni, minä päätän. Ja se tässä tuntuu nyt hurjan hyvältä.

kevät valo

kevät valo

kevät valo

Ja niin siinä sitten kävi, että neljäs tarjouskierros toden sanoi. Meillä on Nappulan kanssa nyt hyväksytty ostotarjous uudesta kodista, ja jos kaikki menee hyvin, muutamme kesän korvalla uuteen kotiin. Asunnon löytyminen tuo positiivista intoa luopumisen melankolian sekaan. Siinä, missä muutto pois tästä kodista on suuri menetys, se on myös uuden alku. Alku minun ja Nappulan uudelle elämälle.

Uusi koti on paritalon puolikas kolmessa eri tasossa. Se on jo valmiiksi hyvin pitkälle remontoitu, joten tarvetta on vain pienemmälle fiksailulle. Ja juuri sellaista pientä laittamista odotan innolla. Meillä on myös oma aurinkoinen terassi ja pieni kallioinen piha. Juuri sellainen kokonaisuus siis, jonka halusinkin. On upeaa, että tässäkään elämäntilanteessa minun ei tarvinnut luopua unelmistani ja haaveistani kodin suhteen. Vanhempani ovat olleet suuri apu ja tuki uuden kodin etsinnässä, joten suurkiitos heille.

kevät valo

Täällä nykyisessä kodissa kevään valo paistaa armottomana mutta voimaannuttavana sisään suurista ikkunoista. Ja minä valmistaudun luopumisen haikeuteen. Täällä on ollut hyvä asua. Talo on ollut hyvä minulle ja minä totisesti olen auttanut tätä taloa remontoimalla ja kunnostamalla paikkoja. Olemme antaneet toisillemme paljon. En halua, että tästä paikasta jää minulle paha muisto, vaikka tähän kotiin liittyy ikäviä asioita. En kuitenkaan aio antaa toisen ihmisen pahoille teoille valtaa pilata suhdettani tähän paikkaan. Voin puhtaalla sydämellä sanoa, että minä yritin täällä parhaani. Mutta hyvään perhe-elämään tarvitaan kaksi ihmistä, joilla on puhdas ja rehellinen sydän. Yhden panos ei vielä riitä.

Odotan oikeaa kevättä jo kovasti. Sitä, että kadut ovat kuivat ja Nappula voi opetella potkupyöräilyn alkeet. Se helpottanee myös koiralenkkejä, jotka ovat olleet meille haaste pikkumiehen kärsimättömyyden vuoksi. Hän kun ei jaksaisi istua vaunuissa päiväkotipäivän jälkeen, kun koirat vielä tarvitsevat lenkin. Pulkalla lenkki on onnistunut, mutta nyt lunta alkaa olla niin vähän, ettei pulkkailu enää tule kyseeseen. Ostin uudet kevätkengätkin. Olen jo nimittänyt niitä erokengiksi, koska saan noista nilkkureista sellaista asennevoimaa, jotka nyt tarvitsen. Tule jo, kevät! Olen ihan valmis.

Tämän viikon olen talvilomalla. Meidän piti mennä tällä viikolla perheen kanssa Lappiin nauttimaan lumesta ja rauhasta, mutta koska perhettä ei enää sellaisenaan ole, jäimme Nappulan kanssa etelään. Minä aion kuitenkin nauttia lomaviikostani täysillä. Musiikkia, siivoilua, lounaita ihan vain itselle, kirppiskierroksia, kuvankäsittelyä, kirjoittamista, sisustuslehtien selailua, pitkiä lenkkejä ja vielä pidempiä suihkuja. Jos jotkut päiväunetkin onnistun ottamaan, on viikko täydellinen.

Kiitos kaikille tuestanne uuden kodin etsinnässä – ja tietysti kaikessa muussakin. Kaikki tuki on tullut tarpeeseen.


The spring sun in shining and we found a new home. Happy!


seuraa – follow
FACEBOOKISSA – BLOGLOVINISSA – INSTAGRAMISSA

Kommentit (6)

  1. Pauliina Niska

    Onnea uudesta kodista! 🙂 <3

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *