Pieni, pyöreä piristys

Kiitos ihan valtavasti kommenteista ja tykkäyksistä edelliseen postaukseeni! ♡ Avautuminen tuosta aiheesta jännitti melkolailla ja olen huojentunut, että ymmärsitte mitä ajoin takaa. Nyt tuntuu helpommalta taas jatkaa bloggailua, kun sain kertoa millaisia ajatuksia olen pyöritellyt mielessäni koko alkuvuoden.

Tänään ajattelin kertoa teille pienestä ja pyöreästä sisustuksen piristäjästä, jonka ostin tuliaisena hiihtolomareissulta Haaparannasta. Olen ihan heikkona pikkuvaaseihin ja sellaiset sujahtavat helposti ostoskoriini. Yritän kyllä hillitä itseäni, mutta halusin tuolta reissulta jonkin ihanan tuliaisen. Ja koska rakastan rakennella pieniä asetelmia kodin tasoille, on kivaa että esineistä on valinnanvaraa ja niitä voi aika ajoin vaihdella. Se on niin helppo tapa uudistaa sisustusta pienin keinoin!

cooee-9079

cooee-9100

cooee-9089

cooee-9104

cooee-9113

Tämä pieni Cooee Designin vaasi pelasti leikkokukattoman viikonloppuni. Olen säästänyt pieniä oksia ja kuivahtaneita kukkasia, jotta voin käyttää niitä piristämään sisustusta silloin, kun kotoa ei löydy tuoreita kukkasia. Tähän pikkuvaasiin sujautin oksanpätkän, joka jäi hiljattain tuunaamastani tulppaanikimpusta. Pikkumaljakon käsinmaalattu pinta on ihanan pehmoisen tuntuinen ja sitä tekee mieli silitellä. Erityisesti ihastuin tähän ruskeaan, mudan sävyyn.

Pöydällä on toinenkin uutuus. Ostin nimittäin vihdoin Ilse Crawfordin ”A Frame for Life” kirjan. Innostuin Ilsen sisustusfilosofiasta entistä enemmän kun katsoin Abstraktio-sarjan sisustusjakson ja siltä istumalta tilasin tuon kirjan. En ole vielä lukenut sitä kokonaan, mutta jo monesti olen uppoutunut kauniisiin kuviin. Ilse osaa sisustaa juuri sillä tavalla, mitä ihailen: kauniin ajatonta, kodikasta ja laadukasta sisustusta, jossa pääosassa eivät ole liian usein nähdyt designtuotteet tai sisustustrendit.

Kaunista viikonloppua!


Translation: This small vase from Cooee Design saved my flowerless weekend. I use dried flowers and branches when I do not have time or the energy to go out and get fresh flowers for the weekend. I bought this small vase from our trip to Sweden a few weeks back and together with some interior books it creates a lovely still life on my coffee table. I have a soft spot for small vases. I love to create still life arrangements, so it is nice to have alternatives and nice small objects to choose from. Plus, it is a nice memory from our trip.

Aitous inspiroi

Olen miettinyt jo pidemmän aikaa erästä aihetta, josta haluaisin teille kirjoittaa. Olen epäröinyt ja miettinyt osaanko asettaa sanani oikein, sillä en halua loukata ketään. Sitten huomasin, että bloggaaja toisensa perään olikin miettinyt ihan samoja asioita kuin minäkin ja näistä mietteistä olen viimeisimpänä lukenut Hertan ja Tiiun blogeista. Joten ehkä minäkin uskallan avata ajatuksiani bloggaamisen aitoudesta.

Olen blogannut kohta yhdeksän vuotta. Tänä vuonna, vuonna 2017, olen kokenut ensimmäistä kertaa epävarmuutta oman blogini suhteen. Tähän saakka kirjoitin blogia luottaen omaan tekemiseeni ja innostuen uusista haasteista, joita minulle tarjottiin. Mutta jokin muuttui vuodenvaihteen tienoilla. Minusta alkoi tuntua, että omat arkiset, pienet jutut eivät enää riitäkään. Kuvien täytyy olla vieläkin upeampia. Tekstin täytyy olla mukaansatempaavaa ja herättää keskustelua. Postaus siitä, että ”ostinpa ihanan kukkakimpun” ei enää riitäkään. ”Itsestäänselvyyksiä” blogi pullollaan. ”Ei saisi postailla niin usein, sillä laatu korvaa määrän”.

P35B2651

Tästä blogiahdistuksesta kimposi ajatukset Ihana hetki -postauksiini sekä arkisiin resepteihin, joita aion jakaa blogissa (näistä kirjoittelin ”Luvassa vuonna 2017-postauksessa”). Kaipasin jotain uutta haastetta, joten loin niitä itselleni. Silti epävarmuuden tunteet jyystivät mieltäni. Halusin tehdä jotain positiivista, joten ehdotin meidän pienessä bloggaajaryhmässä ideaa kommentointikampanjasta, joka olikin tosi kiva piristys näiden ajatusten keskellä. Kuinka paljon mukavat kommentit toivatkaan iloa – ja niin pienellä vaivalla!

Blogiahdistukseni myötä olen miettinyt paljon myös omaa suhdettani bloggaamiseen ja siihen miksi bloggaan. En enää ajattele, mitä haluaisin blogillani saavuttaa, sillä koen että olen saavuttanut jo monia haaveitani ja olen niistä todella kiitollinen. Ennemminkin mietin mitä haluan blogillani viestiä. Toivoisin blogistani välittyvän ennen kaikkea aitous ja rento tunnelmallisuus. Asumme oikeassa kodissa, emme lavastuksessa ja sen toivon näkyvän kuvissani myös silloin, kun toteutan sisustusstailauksia, jotka ovat suuri intohimoni.

Intohimo sisustamiseen on juuri se, joka ohjaa bloggamistani vahvimmin. Sisustaminen ei ole päätyöni, eikä blogini ole referenssisivustoni. Rakastan sisustamista ja erilaisten tunnelmien luomista. Rentoudun, kun saan häärätä kotona ja uudistaa sisustusta pienin (tai joskus suuremminkin) keinoin. Inspiroidun valtavasti sellaisista sisustuksista, joissa yhdistyvät ajattomuus, rentous ja kodikkuus. Blogini on ainoa kanava, jota kautta voin ilmentää sisustusinnostustani. Blogiini haluan tallentaa etenkin niitä pieniä sisustusvinkkejä, joita moni saattaisi pitää itsestäänselvyyksinä. Harva meistä kuitenkaan koko ajan rakentaa tai remontoi, joten ne pienet vinkit ovat juuri sellaisia, joita on helppo soveltaa kotiin kuin kotiin.

iittalaIMG_0215

Olen myös miettinyt paljon sitä miten bloggaaminen on muuttunut vuosien varrella. Minun on myönnettävä, että olen aika harmissani mikäli bloggaaminen muuttuu aina vain ammattimaisempaan suuntaan, jolloin spontaanius ja aitous kärsivät. Olisi sääli jos blogataan vain yhteistöiden innostamana ja muu sisältö on vain pakollista täytettä. Haaveilin aikoinaan, että bloggamisesta tulisi minulle työ – tuo haave on toteutunut. Mutta oivalsin sen olevan sivuseikka. En voisi kirjoittaa blogiani vain siksi, että se on työtäni. Haluan tehdä tätä blogia, koska se on kivaa ja pidän valtavasti siitä mitä teen. En postaile 4-5 kertaa viikossa siksi, että säilyttäisin korkeat lukijamäärät, vaan siksi että minua huvittaa.

Minulle on myös tärkeää kuunnella teidän, blogini lukijoiden toiveita. Sain palautetta siitä, että blogissani ei pitkään aikaan ole ollut arvontoja. Siitä havahduin itsekin tähän seikkaan; alkuvuosina järjestin arvontoja usein blogissani. Kaipaan niitä itsekin, joten päätin tehdä asialle jotain. Otin yhteyttä muutamiin yhteistyökumppaneihini ja ilokseni voin kertoa, että kaikki lähtivät mielellään mukaan järjestämään Valkoisen Harmajan kevätarvontoja (ilman kaupallista yhteistyötä). Haluan palata muutaman askeleen taaksepäin ja tuoda blogihistoriani kivoja juttuja takaisin. Välillä tekee ihan hyvää pysähtyä ja miettiä miksi tätä tekeekään. Tuulettaa omia ajatuksia ja keksiä jotain uutta, tai palata juurilleen – pääasia on, että tekee sitä mikä tuntuu hyvältä.

Kaikkien aikojen lempimuotoilijani

Tässä kuussa sisustusbloggajaporukkamme haasteena on kirjoittaa lempisuunnittelijastamme. Teeman keksi tällä kertaa Syyskuun kuudes -blogin Netta.

”Jokaisen tuotteen, palvelun ja esineen takana on suunnittelija, jonka luovuudesta ja pitkäjänteisestä työstä syntyy kauneutta ja toimivuutta meidän arkeen. Maaliskuun sisustus-haasteena on tuoda esille nämä taitajat tuotemerkkien ja tuotteiden takana. Kerro siis suosikkisuunnittelijastasi tai henkilöstä, jonka osaamista haluat tuoda esille.”

Pyörittelin tätä aihetta mielessäni ja goolettelin tietoa lempisuunnittelijoistani. Ihailen monien suunnittelijoiden tuotteita ja suosikkeihini kuuluu muotoilijoita niin kotimaasta kuin ulkomailta. Mitä muuta heistä osaisin kertoa kuin että ”tämä suunnitteli tämän kivan näköisen designhuonekalun”? Ymmärsin nopeasti, että minun kohdallani tähän kysymykseen on vain yksi oikea vastaus ja se perustuu ennen kaikkea tunteeseen – ei pelkkään visuaalisuuteen tai funktionaalisuuteen.

pelkistetty2

alvar-aalto-5462

artek-91-8505

Lempisuunnittelijani tuotteet ovat kulkeneet matkassa koko elämäni ajan; lapsuudenkodistani opiskeluasuntoon aina nykyiseen kotiin saakka. Pienestä saakka olen oppinut arvostamaan tämän herran aikaansaannoksia ja ihailemaan hänen ajatonta muotoiluaan. Yläasteella suunnittelin kuviksen tunnilla pienoismallin tämän suunnittelijan arkkitehtuurista vahvasti inspiroituneena. Tämä suomalaisen muotoilun ikoni ei esittelyitä kaipaa: hän on tietysti Alvar Aalto.

Aalto-jakkarat, -maljakot sekä muut meidän kodin Artek-huonekalut ovat tärkeä osa kotimme sisustusta. Aallon suunnittelemat huonekalut viehättävät minua visuaalisesti ja arvostan niiden ajattomuutta hyvin korkealle. Mutta ennen kaikkea näillä huonekaluilla on minulle paljon tunnearvoa, sillä ne ovat kulkeneet kodista toiseen yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Ne ovat löytäneet paikkansa jokaisessa kodissamme, erilaisissa sisustuksissa ja tiloissa. En usko, että voisin koskaan kyllästyä Aallon suunnittelemiin huonekaluihin. Ihailen hänen kykyään luoda visuaalisesti ajatonta arkkitehtuuria sekä tuotteita, jotka kestävät vuosikymmeniä ja näyttävät hyvältä vuodesta toiseen monenlaisissa ympäristöissä.


Translation: This month we, a small group of Finnish interior bloggers, are going to write about our favourite designers. I admire the work of many designers in Finland and abroad. But for me there is only one correct answer to this question: my all-time favourite designer is Alvar Aalto. His products have been a part of my home since my childhood and his work has a lot of sentimental value to me. I admire how he has managed to design houses and products that are so timeless.