Hyasintti kukkii piharuukussa viikkoja

Istutin huhtikuun alussa piharuukkuihin nuppuisia hyasintteja. En nostellut ruukkuja sisälle sen koommin, vaikka huhtikuussa on ollut pakkasöitä. Hyasintit ovat saaneet turvaa talosta, sillä ne ovat olleet portailla seinää vasten. Pientä vioitusta lehdissä näkyy.

Hyasinttien tuoksu saattaa leijua silloin tällöin ilmassa.  Yleensä kukintoja pitää kuitenkin kumartua nuuskimaan.

hyasin2

29.4.16

Hyasintti nauttii viileästä säästä, joten kukinta jatkuu viikkoja. Tätä kasvia soisi keväällä olevan yleisesti myynnissä tetenarsissien tapaan.

Kun hyasintti ehtii karaistua vähitellen kylmään, sen kestävyys paranee. Jos hyasintin vie lämpimästä suoraan ulos pakkaseen, se nuupahtaa lämpötilan kohotessa.

Kastelua ei kannata laiminlyödä. Olen pitänyt mullan kosteana, mikä parantaa kasvin kylmyyden kestoa ja pidentää kukinta-aikaa. Omaan pikkuruiseen purkkiinsa jäänyt kasvi (alla) on kärsinyt kuivuudesta.

hyasint1

Lehdet näyttävät nuupahtaneilta, mutta onneksi sipulista on putkahtanut uusi kukinto! Se on onni, sillä tämä lajike hehkuu erityisen ihanasti kevätauringossa!

 

 

Vihma ruukkuun

Viime keväänä mietin suht korkeaa ja itselleni uutta kasvia piharuukkuun. Päädyin istuttamaan narsissien ja orvokkien seuraksi vihman (Cytisus), sillä en löytänyt sen kivempaakaan lajia.

IMG_3686BL

Vihma taisi suivaantua alentuvasta asenteestasi ja näytti parhaat puolensa. Noin 40 sentin korkuinen taimi helotti patiolla keltaisena pallona. Se kukki viikkokaupalla viileässä kevätsäässä. Vihman lajista minulla ei ole tietoa. En aio veikkailla sorttia, sillä kasvinjalostus on tuotteliasta.

IMG_4112 2

Kukinnan jälkeenkin vihma näytti tosi kivalta. Kukat vain tippuivat pois. Varpumainen kasvusto muistutti lehdetöntä, pystykasvuista mustikkaa.

Syksyllä istutin taimen penkkiin. Jätin kasvin suojaamatta, vaikka vihmoja pidetään jäniseläinten suosikkikasveina. Tieto pitääkin paikkansa. Citykanit söivät vihman noin kymmensenttiselle tapille. Penkissä töröttävä tappi saattaa kyllä lähteä kasvuun. Edessä on kuitenkin uuden taimen ostaminen, jotta ihastuttava hernekasvi säihkyy ruukussa tänäkin keväänä.

 

Bellis eli kaunokainen on muutakin kuin söpö kevätkukka

Tuhatkauno, kaunokainen eli Bellis perennis on söpö kevätkukkija.

Sisällä lämpimässä kasvi jää helposti lyhytikäiseksi ihan kuten esikko. Se hyötyy kylmähoidosta ulkona tai jääkaapissa (kerroin tästä aiemmin täällä: http://blogit.meillakotona.fi/rouvaryytimaa/nain-nuutuneet-esikot-ja-monet-muut-kevatkukat-elpyvat)

Tässä pienessä kukkijassa on kuitenkin sisukkuutta.

bel1

Kun jo kukintansa lopettaneen taimen istuttaa keväällä penkkiin, kukinta voi jatkua pitkälle kesään. Tämän kasvin kuvasin kesäkuussa, mutta viimeiset kukat avautuivat heinäkuun lopussa. Sateinen ja alkukesä miellytti selvästi kaunokaista.

bel 1.6.

Minulla on neljää puutarhatutuilta saatua kantaa. Pieni valkokukkainen ’Alba’ on peräisin Ruissalon kasvitieteellisen myymälän taimimyynnistä. Punainen nappikukkainen lajike taitaa olla ’Purpurmantel’. Lisäksi pihassa kasvaa kahta roosanväristä ja melko kerrannaiskukkaista sorttia. Ne ovat vanhoja, runsaskukkaisia kantoja.

bel4

Bellis on omiaan vanhaan ja harvahkoon nurmikkoon. Viime kesän sateet siivittivät nurmikon niin hurjaan kasvuun, että kaunokaisen kukat jäivät peittoon aika nopeasti. Kasvuston päältä voi huoletta hurauttaa ruohonleikkurilla. Bellis kasvattaa uudet kukat katkenneiden tilalle.

Taimia on helppo jakaa ja istuttaa nurmikkoon:

  1. Irrotan lapiolla nurmituppaan.
  2. Tuon kuoppaan lisää multaa ja istutan taimet. Näin taimet saavat pienen etumatkan ruohikolta.

Bellis leviää mukavasti ja se myös kylväytyy. Vaikka laji on kaksivuotinen, se säilyy kasvupaikalla vuodesta toiseen perennan tapaan. Omaksi tehtäväkseni jää vain somien kukkien ihastelu!

bel3

Kukat ovat syötäviä, mutta en ole koskaan maistanut niitä! Miksi ihmeessä? Tänä keväänä somat kukat värittävät myös salaatteja ja leivonnaisia!