Suloinen leimuaika

Syysleimu-nimi ei oikeastaan sovi kaikille leimulajikkeille. Aikaisimmat niistä aloittavat kukinnan jo heinäkuun puolella. Niin myös tämä vanha valkoinen lajike.

lk3

Taimet ovat peräisin mieheni kotoa, jossa leimut ovat kasvaneet vuosikymmeniä. En ole koskaan nähnyt lehdissä merkkiäkään härmästä, joka saa lehdet näyttämään jauhoisilta. Värejä on useita, mutta omaan pihaani olen pyytänyt vain valkoisten leimukukkien alkuja. Miksiköhän? Tummanpunaiset syysleimut (Phlox paniculata) ovat valtavan upeita.

Nyt ensimmäiset kukat ovat avautuneet. Mikähän mahtaa olla lajike?

lk1

Olen kokenut samojen leimujen kanssa myös vastoinkäymisiä. Istutin ne aiemmassa pihassani paahteiselle ja tuulensuuojaiselle seinustalle. Härmäsieni tärveli lehdistön joka kesä, vaikka kastelin taimia kuivina kausina.

Kun istutin leimuja nykyiseen pihaani, pidin visusti mielessä kasvupaikan merkityksen. Otin mallia puutarhasta, josta leimut ovat lähtöisin. Nykyiseen istutuspaikkaan käy tuuli, joka kuivattaa lehdistön sateen jälkeen. Aurinko paistaa vain osan päivästä enkä kastele kasvustoa lainkaan.

Riittää kun nautin leimujen hehkusta! Kun kukintoja avautuu lisää, leimujen sulotuoksu leijuu iltaisin koko pihassa.

Kommentit
  1. 1

    Salla sanoo

    Leimujen tuoksu on tosiaan ihana!
    Mistähän johtuu, että kotilot rakastavat leimuja? Ohikulkiessani yritän aina ottaa kotilot pois leimunalkujeni kimpusta, mutta siitä huolimatta ovat roistot saaneet pahaa tuhoa aikaan tänä kesänä. Pystyisiköhän kotiloita karkottamaan istuttamalla jotakin toista kasvia viereen? Vaikak jotakin oikein voimakkaan hajuista?

    • 1.1

      outitynys sanoo

      Leimuista löytää tosiaan kotiloita aina. Myös kultapallo on toinen kotilomagneetti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *