KODIN LÄPI PORTAIKKOA PITKIN

 

030817IMG_0471

 

030817IMG_0456

 

030817IMG_0315

 

030817IMG_0452

 

Huippumukava blogikollegani Laura Heinässä heiluvassa
-blogista heitti minulle taannoin haasteen.
Ideana oli kuvata kodista läpileikkauksia huoneesta
huoneeseen omalla vapaalla tyylillä. Tämä oli nimensä
mukaisesti minulle todellinen haaste, sillä meidän
kotimme on kolmessa kerroksessa ja joka kerroksessa
on vain 1-3 huonetta, joten kodissamme ei oikein
voi kuvata huoneesta toiseen.
Yksi elementti kotimme eri tiloja kuitenkin
yhdistää, ja se on portaikko. Päätin siis
hieman soveltaa haastetta ja kuvata portaikkoa
eri tiloista ja eri tiloja portaikosta.

Portaikko on kotimme keskeinen elementti. Se
yhdistää eri tilat ja toimii ikään kuin kodin
runkona, jonka ympärille arki rakentuu. Yöt
vietämme yläkerrassa makuuhuoneissa,
päivät keskikerroksen ruokailu- ja
oleskelutilassa ja illat alakerran
olohuoneessa ja saunatiloissa.

Portaikko on juuri nyt ajankohtainen myös
poikamme kautta, sillä hän on juuri oppinut
kulkemaan portaissa ylös ja alas vanhemman
tiiviissä kaitsennassa. Voi sitä onnistumisen riemua!
Niin paljon kuin portaikostamme pidänkin, se
on lapsen myötä ollut minulle silti myös pelon
paikka. Pelkään, että lapsi jotenkin kampeaa
itsensä laidan yli, portaan ali tai jostain
välistä, ja putoaa alas. Olemmekin tilkinneet
rakoja erilaisin turvalistoin, ja portaikkoon on
asennettu yhteensä neljä turvaporttia.
Kaikkein tärkeintä turvallisuudessa
kuitenkin lienee se, että lapsi oppii varhain
kiipeämään portaat oikein alas.

Näissä ylimmissä kuvissa näkyy portakkoa
yläkerrastä käsin. Portaikko näkyy
kaikista makuuhuoneista ja parhaiten
pojan omasta huoneesta.

 

030817IMG_0480

 

030817IMG_0500

 

Keskikerroksessa portaikko hallitsee koko
sivuseinää. Se on keskeinen elementti koko
tilassa. Portaikon edessä on suuri nojatuoli,
jossa on aivan mahtava retkottaa aina
silloin, kun hengähtämiseen tarjoutuu
mahdollisuus. Tästä nojatuolista avautuu
suurista  ikkunoista laaja näkymä kahteen
eri suuntaan, ja kesäisin koko näkymän
laajuudelta näkyy pelkkää vehreyttä.
Tämä on yksi lempipaikoistani kotona.

 

102716img_5949

 

102716img_5961

 

090116IMG_4818

 

Alimmassa kerroksessa portaikolla on
varsin erilainen rooli. Portaikko luo
nimittäin olohuoneeseemme tunnelmallisen
ja hämyisän ”katoksen”, jonka alle olen
asettanut sivupöydän, senkin ja koiran pedin.
Portaiden alla oleva tila on monen mielestä
vaikea sisustaa, joten tässä on yksi ajatus
siitä, miten portaiden alustilan voi käyttää
hyväksi. Lupaan teille piakkoin myös
kuvan portaikosta alas olohuoneeseen,
kun pääsen taas kuvaamaan
tunnelmia olkkarista.

Toivottavasti tämä postaus antoi
paremman kokonaiskuvan siitä, miten
kotimme portaikon ympärille rakentuu.
Monasti lukijat toivovatkin
hahmottavansa kodin kokonaisuutena
paremmin. Siinä tarkkaan rajatut,
yksityiskohtia poimivat blogikuvat
usein jättävätkin toivomisen varaa.

Haastan mukaan Coffee table Diaryn Giseldan
sekä Modernin puutalon Mervin.
Tehtävä on siis  kuvata kodista läpileikkauksia
huoneesta huoneeseen omalla vapaalla tyylillä.
Alkuperäinen haaste löytyy täältä.

Kevättä päiviinne!

 


 

Our home is built around the staircase.
It combines the spaces and the floors.

 


 

seuraa – follow
FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA

 

ENSIMMÄISET SYNTTÄRIJUHLAT

 

032217IMG_0711-001

 

032217IMG_0728-001

 

032217IMG_0870-001

 

032217IMG_0935

 

032217IMG_0841

 

032217IMG_0942

 

032217IMG_0917-001

 

032217IMG_0989-001

 

032217IMG_1001-001

 

032217IMG_0855

 

032217IMG_0972

 

032217IMG_0963

 

032217IMG_0969

Yksi kokonainen vuosi.
Sellaisen ajanjakson minä olen ollut äiti.
Mikä uskomaton etuoikeus on ollut olla
tämän tyypin seurassa 365 päivää.

Vietimme viime viikonloppuna Nappulan
1-vuotissyntymäpäiviä ja halusimme kutsua
koolle pojan kavereita ja meidän läheisiä
ihmisiä. Paikalle tulikin iso määrä ihmisiä,
ja vietimme hauskan päivän yhdessä.

Minä en ole varsinainen juhlien järjestäjä,
ja näihin juhliin sainkin korvaamatonta
apua perheenjäseniltäni. Siskoni leipoi
kaksi upeaa kakkua toiveideni mukaan.
Koristeluksi hän teki niihin liukuvärjätyn
kuorrutuksen ja sisälle mangonmakuisen
täytteen, koska mango on poikamme
lempparia. Yllätysbonukseksi hän oli
tehnyt myös juhlien väriteemaan sopivia
macaronseja. Valitsin juhlille väriteeman,
sillä varsinaisia teemasynttäreitä ei
tämän ikäiselle vielä tarvitse tai kannata
järjestää. Koristeissa ja kakussa mentiin
siis kauniilla kevään vihreällä teemavärillä.
Koska poikamme syntyi viime vuonna
pääsiäisenä ja ennen nimiäisiä häntä
kutsuttiin pääsiäispupuseksi, sujautin
mukaan vielä pienen pupukoristeen.
Kakkukoristeen ostin viime joulun
tienoilla Vanhan ylioppilastalon
joulumarkkinoilta. Onkin ollut
kätevää hankkia koristeita pikkuhiljaa,
jolloin ei tarvitse paniikissa kierrellä
kauppoja synttäreiden alla.

Moni ei päädy järjestämään synttäreitä
vielä yksivuotiaalle, sillä tottahan on,
ettei lapsonen vielä ymmärrä koko
syntymäpäiväjuhlien konseptia tai
syytä, miksi juhlitaan. Itse näen
asian kuitenkin niin, että lapsi nauttii
siitä, että kylään tulee ikätovereita ja
läheisiä, eikä aikuisillakaan liikaa juhlaa
ole elämässä, joten pienet synttäripirskeet
ovat varmasti kaikille ilo.

Pojan asu oli synttäreillä suurelta
osin kierrätyskamaa. Zaran housut ostin
kesällä muutamalla kymmenellä sentillä
mökkikunnan kirppikseltä ja pellavaliivin
löysin muistaakseni neuvolan kierrätyskorista.
Juhlia varten ostettu pieni rusetti
on onneksi säädettävä ja näkee varmasti
vielä monet muutkin juhlat taaperon
kaulassa. Juhlavaatteiden ostamisen
noin pienelle näen hieman ongelmallisena,
sillä juhlia on niin harvoin, että uusina
ostetut juhlavaatteet käyvät päällä
todennäköisesti vain kerran.
Niinpä tämä oli hyvä ratkaisu.

Yksivuotiaasta alkaa jo nähdä hyvin,
millainen temperamentti ja luonne
pojallamme on. Tämä viikari on vilkas,
fyysinen, peloton, utelias, sosiaalinen ja
luottavainen. Hän on useimmiten erittäin
hyväntuulinen, mutta harmistuessaan
ei kaihda myöskään ikävien tunteidensa
näyttämistä. Poikamme rakastaa suurella
sydämellä ja osoittaa estotta hellyyttä
myös perheemme koirille. Kiitos
Nappula ensimmäisestä vuodestamme!

 


 

First birthday party. Thank you my
dear boy for these 365 days.
They have been the best I have ever
experienced.

 


 

seuraa – follow
FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA

 

HARMAAT JUUTTIMATOT SISÄÄNKÄYNNEILLE

 

030817HARMAA_JUUTTIMATTO_8

 

030817HARMAA_JUUTTIMATTO_6

 

030817HARMAA_JUUTTIMATTO_5

 

030817HARMAA_JUUTTIMATTO_7

 

Juutti on tehnyt matoissa suuren tulemisen
kuluneena talvena. Olen ihastunut materiaalin
rouheaan ja luonnolliseen fiilikseen ja kun
meille etsitiin pieniä mattoja sekä eteistilaan että
terassin ovelle, tiesin ehdottomasti haluavani
juuttiset matot. Harkinta-aika oli kuitenkin pitkä,
sillä pohdin pitkään, onko materiaali koirakotiin
sopiva. Juuttimattoahan ei voi varsinaisesti
pestä perinteisin tavoin, vaan puhdistuksen pitäisi
olla mahdollisimman hellävaraista.

Osa ohjeista neuvoo, että
juuttimaton voi kastella kevyesti, mutta
että se kannattaa kastella tällöin kokonaan,
ettei se ala kuivuessaa kupruilla. Osa neuvoo
pyyhkimään maton kylmään suolaveteen
kostutetulla sienellä. Jälkimmäinen ei ole koirien
kanssa etenkään mahdollisten eritevahinkojen
sattuessa riittävä puhdistuskeino, joten matto
tarvitsee varmasti kastelua ainakin joskus.
Juuttimatto olisi tärkeää saada melko nopeasti
pesun jälkeen kuivaksi, jotta se ei ala haista.
Usein koko pesuoperaatio suositellaankin
jätettäväksi ammattilaisen huoleksi.
Koirat sotkevat meillä tavattoman paljon,
mikä näkyy muun muassa yllä olevissa kuvissa
kylpyhuoneen harmaan oven roiskeissa.
Lienevät kuvissa niin ikään näkyvän Noan
kuolaroiskeita, joita paljas silmä ei erota,
mutta kamera erottaa. Eli kaikkien materiaalien
valinnassa puhdistaminen on aina
päällimmäisenä mielessä.

Tästä kaikesta huolimatta päädyin valitsemaan
juuttimatot, sillä ne ovat myös hyvin kestävät
ja ne imevät sisäänsä hyvin koirien jaloissa
asuntoon kulkeutuvaa hiekkaa.

 

030817HARMAA_JUUTTIMATTO_4
030817HARMAA_JUUTTIMATTO_3

 

030817HARMAA_JUUTTIMATTO_1

 

030817HARMAA_JUUTTIMATTO_2

 

Kesäisin terassin ovi on koko ajan auki, ja koirat
sekä ihmiset kulkevat tiuhaan sisään ja ulos.
Tällöin ovella on hyvä olla matto, jonka karheaan
pintaan jäävät niin lehdet kuin hiekkakin.

Juuttimattojen valinnassa vaikeaa on löytää
omaan kotiin sovipa sävy, sillä juuttia löytyy
useissa eri sävyissä. Luonnostaan juutti on
vaaleanruskeaa, joten kaikki tästä poikkeavat
sävyt ovat värjättyä luonnonkuitua. Oma
juuttimattoepisodini alkoi rajulla etsinnällä,
jossa kuljettiin erehdysten kautta onnistumiseen.
Kokeilin meille kotiin erilaisia lämpimämpiä
juutin sävyjä aina oljenkeltaiseen taittavasta
harmaanruskeaan, mutta ne kaikki olivat
aika pahasti eri paria kotimme muiden
sävyjen kanssa. Niinpä (ehkä hieman
tylsästikin) päädyin lyijynharmaaseen
värjättyyn juuttiin. Matot ovat ruotsalaisen
Dixien. Toisen löysin erään huonekaluliikkeen
loppuunmyynnistä ja toisen ostin sille
kaveriksi Pinosta Helsingistä.

Oviaukkoja kuvatessa silmiin käyvät aina
maalaamattomat ovenkarmit. Niissä on
isoja maalilohkeamia ja ne ovat myös
kellastuneet. Karmien maalaaminen on jäänyt
roikkumaan remontista lähtien, mutta luulen,
että kesällä, kun olemme molemmat lomalla ja
ilma on lämmin ja kuiva, tartun pieneen telaan ja
siveltimeen ja maalaan karmit kuntoon.
Sitä paitsi pitäähän kodissa olla aina muutama
keskeneräinen puhde odottamassa – valmis
kotihan olisi suorastaan tylsä. Heh.

Onko sinulla kokemusta juuttimatosta tai
etenkin sen pesemisestä?

 


 


I bought some jute rugs to our
hallway and terrace door. They’re
pretty in texture but I’m a little afraid
of washing them. Have you ever done that
with jute rugs?

 


 

seuraa – follow
FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA