Remontti-sarja: Lastenhuone ennen ja jälkeen

remppa-lastenhuone2remppa-nepanhuone9Mä tiedän että ennen ja jälkeen kuvista tykätään, tykkään niistä itsekin tosi paljon. On huikeeta miten joku tila saattaa muuttua aivan täysin. Tulen tässä remontti-sarjassa näyttämään varmaankin joka huoneesta ennen ja jälkeen-kuvia, sekä myös vaiheita tässä vuosien varrella. Vaikkei ne vaiheet liitykään remppaan vaan enemmän sisustukseen. Ennen ja jälkeen-kuvat olivat toki jännempiä silloin kun täällä huoneet valmistui, mutta kivaa on myös katsoa menneeseen.

Joka tapauksessa, aloitan Nestorin huoneesta, joka oli ensimmäinen täällä valmistunut huone. Meidän kun piti ensimmäiseksi saada lapsille joku leikkitila jossa olla, kun itse remontoimme vieressä. Vaikka pienempi huoneisto olikin asumiskunnossa, niin välillä oli kiva rempata yhdessäkin tällä puolella. Lisäksi Nestorin huone on kaikista pienin, joten siitä oli senkin takia helpoin aloittaa.

remppa-nepanhuone11 remppa-nepanhuone6Alunperinhän huone tehtiin hoitolapsillemme. Värien piti olla sellaisia jotka sopivat sekä tytöille että pojille. Ajattelimme myös sitä, että huoneen käyttötarkoitus ehkä muuttuu ajan kanssa, joten sen pitäisi sopia moneen käyttöön. Toki tapetteja voi vaihtaa, mutta on niin kallista ja aikaavievää puuhaa, ettei ihan joka vuosi viitsi niitä vaihdella. Ehkä joka kymmenes vuosi, jos edes sitäkään.

Valitsin Pihlgren & Ritolan Hyasintti-tapetin oranssina. Todella erikoinen valinta multa, oranssi! Joku siinä silti viehätti, eikä väristään huolimatta ole niin hirveän retro, sellaisesta kun en tykkää yhtään. Seinän alaosaan oli pakko laittaa puolipaneeli seinää lapsilta suojaamaan, ja siitä tuli vaaleanvihreä. Lattiaan sama väri kuin keittiöön, Uulan kaakao.

remppa-nepanhuone10 remppa-nepanhuone5Ennen meitä huone oli eläinklinikan jonkinlainen toimenpidehuone. Sieltä löytyi metallinen toimenpidepöytä/pesupiste, pistorasiat katosta jne. Meillä se oli ensin hoitolasten ja Mikin huone, sitten hoitolasten huone (välillä kahden isomman tytön, välillä pienen tytön ja pojan, jne.) Sitten lähti hoitolapset ja huone oli melko vähällä käytöllä jonkin aikaa. Se lähinnä toimi Nestori-vauvan hoitohuoneena ja nyt se on Nestorin oma huone. Pursuaa leluista, ja vaatteet kuivaa uunin edessä, joten täyttä on. Lasten jälkeen se voisi olla vaikka kiva kirjastohuone, jos se tuollaiseksi jää.

Huoneeseen jäi pieni pesuallas, joka on ollut tosi kätevä lasten oma hammaspesupaikka ja vauvan pepun pesupaikka. Huoneesta löytyy toimiva pönttöuuni jota tosin käytetään vain kovilla pakkasilla. Pieni huone kun pysyy hyvin lämpimänä ilmankin. Ikkunassa on vain pimentävä rullaverho, muuta se ei kaipaa kun tapetit ovat niin kirjavat. Huonekalut ovat vaihtuneet tuhat kertaa lasten ja tilanteiden myötä.

remppa-nepanhuone4

remppa-lastenhuoneNestorin huone oli suht nopea remontoida, tosin ensimmäiset tapetit oli melko kamalaa laittaa kun ei vielä ollut kokemusta ja seinät ovat vinot. Huone on myös niitä harvoja jossa ei maalattu kattoa uudelleen (Vaikka jälkikäteen ajatellen, olisi pitänyt…)

Ikkunaseinällä kulki aiemmin matala paneeli johtojen kotelona, joten täytyi vähän pohtia miten johdot sai jatkossakin piiloon. Teimme sitten uudetkin paneelit koteloksi, joka tarkoitti vähän pohtimista mutta on toiminut oikein hyvin.

Huoneesta tuli ihana, ja ollaan oltu tosi tyytyväisiä. Huone on mun mielestä ajaton, ja siitä saa tavallaan huonekaluilla ym suht nykyaikaisen vaikka tapetti onkin ns vanhanaikainen. Vai mitä ootte mieltä?

-Henna-

 

Joululakanat

Meillä joululakanat on yksi tärkeä perinne. On niin mukavaa pujahtaa joulunpunaisiin lakanoihin, jotka on aina kuin uusia koska niitä ei muulloin käytetä.

Kaikki alkoi Mikin lakanoista muutama vuosi sitten. Löysin H&M Homesta silloin ihanat punaiset lakanat suht edullisesti. Sitten tietty halusin meillekin omat. Raidalliset lakanat löytyi edullisesti Ikeasta silloin. Ikean lakanat ei ole kovinkaan laadukkaat, mutta koska niitä käytetään vain muutama viikko vuodessa, niin kyllä ne sen kestää. Yleensä kun tykkään lakanoissa panostaa laatuun ja mukavuuteen, mutta tässä tapauksessa tehtiin poikkeus. 

Nestorille halusin jo vuosi sitten joululakanat, mutta ne jäi ostamatta. Ihan hyvä, koska silloin oli vielä vauvatäkki käytössä, ja nyt pussilakanat olisi jo pienet. Tänä vuonna halusin ehdottomasti meidän nuorimmallekin joululakanat, koska meidän 2-vuotias on just niin parhaassa jouluiässä. Katsoin ensin H&M homesta, mutta en tykännyt heidän tämän vuoden joululakanoista. Eikä heillä ole kuin isoa lakanakokoa. Minä kun etsin taaperokokoisia lakanoita.

Googlettelun jälkeen totesin että vaihtoehdot jää aika vähäiseksi. Kovasti olen haaveillut Marimekon raidallisista lakanoista, mutta niissäkään ei ole taaperokokoa. Onneksi Finlayson pelasti, ja löysin kuvan muumi-joululakanat.

Itse en juurikaan välitä muumituotteista yleensä, itseasiassa kierrän ne kaukaa. Näissä oli kuitenkin tosi hyvä vahvan punainen väri, ja kuvio ei ole niin muumimainen että minua haittaisi. Plus että Nestorihan tykkää muumeista, joten nehän me sitten otettiin. 

Tykkään kyllä, väri sopii hyvin Nestorin huoneeseen. Nyt lakanat ovatkin jo pesussa, ja odottavat jouluaaton aattoa. Sitten päästään kaikki pujahtamaan puhtaisiin lakanoihin odottamaan jouluaattoa.

Millään ei pysty käsittämään että joulu on jo ensi viikolla. Onhan tässä onneksi muutamaan joulutapahtumaan jo ehtinyt, mutta jälleen paljon jäänyt tekemättäkin. Paketoida olen sentään saanut ihan kiitettävästi. Omien läheisten lahjat on kyllä vielä paketoimatta ja itseasiassa suurinosa vielä kaupassa. Puodilla olen kuitenkin saanut pakata joka päivä paketteja. Tuntuu vain posti olevan paikoitellen niin tukossa, että toivotaan että kaikki saavat omat tilauksensa tänä vuonna ajoissa!

Huomenna meillä on illalla Mikin koulun joulutapahtuma, ja ajattelin että perjantaina haetaan kuusi. Lauantaina päästään Samin kanssa kahdestaan tekemään jouluostokset. Eiköhän niistä saa kivasti joulufiilistä koko perheelle.

-Henna-

Meidän joulukoti- lastenhuoneet

Laittelinkin viime viikolla meiltä joulukotikuvia, ja nyt tässä tulee vielä lastenhuoneiden joulukuvat.

Hirveästi ei tule lapsille laitettua muuta kuin tunnelmavaloja huoneisiin, mutta jotain muuta pientä sieltäkin löytyy. Joulutyynyt, joulusukat ja Nestorin Mailegin joulupossu. Possun löysin viime vuonna kirppikseltä. Molemmilta pojilta löytyy myös valkoiset joulukuuset. Mikille ollaan joka vuosi ostettu uusi koriste puuhunsa ja mielestäni se on aika veikeä kaikkine värikkäine koristeineen. Nestori taas peri Mikin vanhan lentsikkakoristeen ja on muutenkin saanut vähän vanhoja koristeita ja pari uutta.

Täytyy sanoa että Nestori on yllättänyt tänä  jouluna positiivisesti muutamalla asialla. Esimerkiksi sillä, että kuusenkoristeet saa melko hyvin olla kuusessa. Tosin hänen kuusensa onkin suht korkealla… Toinen yllätys on ollut se, että hän malttaa hyvin odottaa seuraavaan päivään kalenterin avaamista. Kauhulla odotin joka-aamuista taistelua siitä että vain yhden luukun saa avata, mutta eipä ole tullut taistelua asiasta. Onneksi!

Joulusta puheenollen, meillä oli lauantaina ihana Korson aseman puodin joulutapahtuma täällä! Harmittaa ihan hirveästi, että kaikessa hässäkässä jäi kuvat ottamatta… Mulla oli siis puoti auki työhuoneessa normaalisti, olohuoneessa oli toisia myyjiä ja keittiössä glögiä ja joulutorttuja. Porukkaa oli todella paljon, ihmiset oli hyväntuulisia ja joululaulut soi. Ihana joulutunnelma! Olin kyllä tosi tyytyväinen joulutapahtumaan, vaikka alkuun vähän jännitin miten mahdutaan ja miten kaikki sujuu. Hyvin meni!

Kissasta vielä. Kyselin teiltä aiemmin nimiehdotuksia Mikin tulevalle joululahjakissalle. Kaikesta huolimatta nyt päädyin Minniin jota olin alunperinkin ajatellut. Koska te kuitenkin niin ihanasti annoitte ehdotuksia, annan parhaalle ehdotukselle palkinnoksi sen lupaamani lahjakortin puotiini. Paras ehdotus oli Maisa, jota olin itsekin miettinyt. Laitan siis Millalle, joka nimeä ehdotti, 10€ lahjakortin puotiin! Kiitos Milla, ja kaikki muutkin ihanista ehdotuksista!

Joku myös laittoi että lahjansaajan pitäisi itse saada päättää nimi. On kuitenkin kiva että kasvattaja saa jo tietää nimen ja pääsee sillä kutsumaan kissaa. Yleensä muutenkin mä olen keksinyt meillä eläinten nimet ja Miki on aina ollut niihin tyytyväinen. Jos tuo poika nyt jostain syystä vihaa nimeä, niin saahan sen vielä vaihtaa.

Arvatkaa vaan kuinka monta kertaa olen jo pojalle meinannut kissasta mainita… Saa nähdä pysyykö salaisuus jouluun asti! Onneksi Miki ei lue mun blogia, heh!

Ihanaa viikonjatkoa,

-Henna-