Pikkuiset kasvavat kohisten

taimikasvatus_kasvihormoni.fi-2 Lueskelin tänä(kin) vuonna blogeja kevättalven keväännälkään. Helmikuun lopussa alkoi ilmestyä postauksia, jossa haettiin pikkuisia pistokkaita esikasvatukseen, kuka kellarista, kuka taimistolta.

Iso tyhjä lasitettu terassi tyhjän panttina, ajattelin, ja suuntasin seuraavana heikkona hetkenäni ostamaan omani.

taimikasvatus_kasvihormoni.fi-21

On se ihmeellistä, miten muutama vihreä varsi ja pussillinen multaa muuttaa kevättalven kevääksi.

Oma paras keksintöni (toisilta tietysti varastettu) on kasvattaa taimet kannellisessa, kirkkaassa muovilaatikossa. Tomaatintaimille ja muille pitkille huiskiloille korkeat laatikot, tällaisille pienille ja roikkuville kasveille riittää matala laatikko. Niitä on sitten helppo kantaa monta päällekkäin sisään ja ulos kelien mukaan, toisaalta kannen sulkemalla taimille saa kasvihuonemaiset olot. Kansi hieman raolleen ja tuuletus toimii, lämpimällä kelillä (ja sisällä) kansi kokonaan pois.

taimikasvatus_kukatpois_kasvihormoni.fiLaatikossa kasvaessa ei tahdo huomata, että taimista tulee harvoja, kukinnan sen sijaan näkee hyvin. Voi, kuinka lumihiutaleet ilahduttavatkin kukkien muodossa, mutta koska kukinta vie taimilta voimaa ja tässä vaiheessa haluan taimien vielä kasvavan tuuheiksi (en harvoiksi kukkiviksi), itken sisäisesti kyyneleitä ja nypin kaikki kauniit kukkaset pois. Samalla katkaisin jokaisesta taimesta oksien kärjet pois, jotta tuuheutuminen olisi tehokkaampaa, tällainen latvominen lisää haarojen kasvamista. Ja haara = uusi varsi = enemmän kukkia. Näissä lumihiutaleissa näytti olevan uusia haaroja tulollaan muutenkin, mutta enemmän on parempi enkä halua harmitella kesäkuussa harvoja omia kasvatuksia.

taimikasvatus_kasvihormoni.fi-15

Haaroja lisää, joten nuput ja kukat sekä oksankärjet pois vielä tässä vaiheessa vuotta.

taimikasvatus_kasvihormoni.fi-4Nyt odottelen kesäkuista lumihiutalesatoa, nykyinen huhtikuinen keli näyttää sulattavan ne kylmät ja jäiset versiot mukavasti pois.

taimikasvatus_kasvihormoni.fi-1

My cuttings of Sutera cordata have grown to blooming but off with the flowers to enhance green growth!

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com

Varustautuminen kesäistutuksiin alkoi

Viherkasvipistokkaat_kasvihormoni.fi-4

Mielessä kutkuttelee kovasti terassin tuleva kesä. Arvaa, kuinka usein olen pohtinut, mitä sinne laittaisi ja kuinka usein olen tämän jälkeen joutunut muistuttamaan itseäni, että minä en sitä päätä, alue kuuluu Teknisen tuen päätäntävaltaan.

Sitä vaan kysyy itseltään, että miksi, oi miksi asiat ovat päässeet muljahtamaan tuohon malliin? Eikö se olekaan nykymaailmassa nainen, jolla on sisustuksen ja puutarhuroinnin avaimet käsissään? Mistä näitä tasa-arvon vaateita oikein tulee? Vaadin paluuta aikaan, jolloin sukupuoliroolit olivat selkeät ja jossa minä sain päättää, että (viher)sisustus on naisten juttu.

Vaikka asiahan ei minulle niin oikeastaan kuulu, olen kuitenkin päättänyt, että terassille ei tule kukkia, niitä on lasien takana ihan kylliksi. Että jos Tekninen tuki haaveilit naksivasi terassiltasi neilikoita napenläpeesi treffeillemme, ajattelehan asiaa uudelleen, ei tule kauppoja. Korkeintaan saat pölyttää chilien kukintoja, ne taitavat mahtua lattian rajaan kasvamaan. Juniorit tuossa jo kyselivät, että milloin niiden siemenet pitää laittaa multiin, saat rapistella multapussia vapaasti (chilien siemenet pitää laittaa kasvamaan viimeistään nyt, mieluummin jo kuukausi sitten, joten teillä miesväellä on jo kiire).

Viherkasvipistokkaat_kasvihormoni.fi-2

Terassi on valoisa ja osin jopa paahteinen, mutta suoraa auringonvaloa sinne tulee vain etuosaan. Ehkä. Toisaalta, jos aiemmat havaintoni terassin valo-olosuhteista perustuvatkin siihen, että sen edessä oli tähän asti muuri, joka on tuonut varjoa, olen pulassa. Olen nimittäin salaa ja pikkuhiljaa ja ihan vaan ohimennen varannut terassille meillä sisäkukkina kasvatettuja viherkasveja, joita olen lisännyt, jotta niistä saa hauskan oloisen kokonaisuuden. Suorasta paahteesta nämä valintani eivät perusta.

Nyt lisäysvuorossa olivat juorut, joita olen kasvatellut useampana vuonna rungollisten kasvien ruukkujen mullan peittona. Olen ottanut niistä aina muutaman pistokkaan syksyllä vesilasiin. Siellä ne ovat kituuttaneet ja kasvaneet hujopeiksi maaliskuuhun saakka, minkä jälkeen olen naksinut ne palasiksi ja laittanut pistokkaat multiin.

Tällä arsenaalilla pitäisi saada 6-7 ruukkua täyteen. Katsotaan, miten tässä projektissa käy.

Viherkasvi_juoru_Kasvihormoni.fi

Juorusta on helppo tehdä pistokkaita. Kasvin varret ovat mureita, joten ne on helppo pistää palasiksi. Pistokkaaseen tarvitsee pari lehtiparia ja seuraavan nivelen verran vartta, nivelen kohdalta pitää poistaa siitä kasvavat lehdet. Leikatut varret voi laittaa vesilasiin, kunnes niissä on pienet juuren alut, minkä jälkeen ne laitetaan multaan kasvamaan. Toisaalta, mikäli multa ja ilma pysyy sopivan kosteina, ei vesilasivaihetta tarvita, sen kun tökkäsee pistokkaat ilmavaan multaseokseen, ne lähtevät kasvuun siinäkin. Tuon kuvan lasimaljan päälle virittelin vielä kelmun, johon tökkäsin pari reikää ilmastoinniksi: näin kosteus pysyy maljassa ja kasvu on vauhdikasta.

Our terrace is about to get green leaves to decorate it. Foilage is all that is needed since there are so many flowers in the garden.

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com

Tavoitteena tanakat ja tuuheat kasvit

Latvominen_kasvihormoni.fi 3

Instagrammissa ja Facebookissa käyvät seuraajani ovat varmaan huomanneet, että tomaatin taimeni ovat kasvaneet roimasti (näissä kuvissa on leijonankitaa, ei tomaattia). Joku kommentoi kateellisena, että hänen tomaatintaimensa olivat vasta muutaman sentin pituisia ja ihaili minun hujoppejani. Ehkä ei kuitenkaan kannattaisi, sillä pituus ei ole yksinomaan hyvä asia. Laatu on avainasemassa ja anorektikkomaiset mallinhujopit eivät menesty kasvimaailmassa, ne jääkööt muotisivujen kaunistukseksi. Tanakka ja tuuhea kuvavat paremmin sitä, mitä pihassa kaivataan. Ja nyt en puhu puupäätarhurin varresta tai muistakaan kehon ominaisuuksista vaan kasveista.

latvominen_kasvihormoni.fi

Ylärivissä leijonankita ennen ja jälkeen latvomisen. Alarivissa puupäätarhuri napsaisee pehmeävartisen latvan poikki ja heittää latvat kompostiläjään.

Latvominen on se tapa, millä kasvia tuuheutetaan. Ensimmäistä kertaa latvomista tehdessä voi tuntua hurjalta, että ihan oikeasti siitä vaan laitetaan latva niks naks poikki, mutta näin se homma menee. Tosin minulle se apua onko pakko -tunne tuli vasta parin ensimmäisen kasvatusvuoden jälkeen, sillä ihan alussa sitä vaan noudatti kirjaimellisesti kaikkia saamiaan ohjeita, ymmärrys kehittyi vasta kokemuksen myötä. Mutta kokemus sanoo, että latvomista on hyvä tehdä jopa useampaan otteeseen kasvukauden aikana, niin yhdestä kasvista saa yksivartisen sijaan neljä- tai kahdeksanlatvaisen puskan.

Latvominen_kasvihormoni.fi 2

Sakset, veitsi tai sopivan pituinen kynsi katkaisee latvan helposti. Kuvassa peukun kynnen alla näkyvät tulevat uudet latvat, jotka kasvavat kohisten tuon olemassaolevan latvan katkaisun jälkeen. Yhdestä tulee kaksi!

Sitä paitsi latvomalla voi tehdä jopa uusia taimia, mikäli latvottava kasvi on ehtinyt tarpeeksi (eli liian) pitkäksi, sillä hyvin monet latvat juurtuvat, mikäli tökkää ne katkaisun jälkeen kosteaan multaan. Tänä keväänä olen saanut talvehtineesta punavaulastani jo kuusi uutta kasvia, samoin pelargoni on monistanut itsensä useaan otteeseen.

Ai niin, se tanakoittaminen. Sitä varten pitää sitten lisätä valoa ja vähentää lämpötilaa. Onneksi kevät hoitaa sen puolen ihan itse, kunhan jaksaa kantaa kasvit aina päiväksi pihalle – ja kunhan siellä ei ole liian kylmä. Meillä on ollut öisin vielä pakkasta, joten silloin kasvien on ehdottomasti oltava sisällä.

Latvominen_kasvihormoni.fi 1The weekend task: pinching the tops. The best way to get bushy plants. Just do it!