Pionit apposen auki

pioni-festiva-maxima_kasvihormoni-1Viikonlopun lämpö teki taikatempun ja aukaisi pionien nuppupallot. Minulle tämä aika on taianomainen, sillä olen nähnyt pionejani kukassa vain vähäisen määrän – viime vuonna, kun kukinta oli ensimmäisen kerran runsaampaa, olimme matkoilla koko pioniajan.

Puutarha on tosiaankin taiteenlajeista hitain, ja erityisen hidas se on silloin, kun sattuu olemaan pois sen ajan, kun taide tapahtuu. Taas joutuu odottamaan kokonaisen vuoden.

pioni-festiva-maxima_kasvihormoni-5Siitä, kun olen perustanut pionitarhani, on jo pitkä tovi. Ensimmäiset pionit istutin viisi kesää sitten, ne ovat nuo ensimmäisen kuvan ’Festiva masimat’. Laskin, että pehkossa on tänä vuonna yli kolmekymmentä nuppua, joten tätä kukintaa en ehdi missaamaan, vaikka välillä kävisinkin viettämässä mökkiöitä.

Koska pidän toistoa hyvänä tehokeinona (myös) puutarhassa, olen istuttanut ’Festiva maxima’ -pioneja kahteen muuhunkin kohtaan. Enpä enää muistanut asiaa! Taimia vaikuttaisi olevan kaiken kaikkiaan viisi, näistä kolme oikeana ryppäänä kirsikkapuun juurella. Tässä kun taidekriitikko malttaa odottaa vielä vuoden tai kaksi, voin kuvailla kirsikkapenkin valkoista ryöppyä runsaaksi, nytkin niistä uskaltaa napata jo muutaman varren sisälle.

’Festiva maxima’ on siitä ihana pioni, että kauniin kukinnon lisäksi se tekee varteen sivukukintoja niin, että kukkia tulee runsaasti ja kukinta kestää pari viikkoa – ellei sitten kelit jatku tällaisena viileänä ja kukkia aukeaa vielä syyskuussakin. Heh.

pioni-festiva-maxima_kasvihormoni-4Vaikka en muistanutkaan istuttaneeni näitä ’Festiva maximoja’ näin runsain määrin, muistan hyvin, kun ajattelin, että tummanpunainen tähtiputki sopii kukan kesiterälehtien väriin kuin sade Suomeen. Ja tosiaan, tämä on mätshmeidinheven! Vaikka kukat nuokkuvat tässä vesisateen jäljiltä, kukaan ei voi kyseenalaistaa tuota värien sopusointua. Jes, taas menneisyyden minä on osannut ajatella asioita. Nykypäivän taidekriitikko kiittelee muinaisen Sinin taidesilmää!

Vieressä on vielä viininpunainen purppuraheisiangervo (sekin kukassa) ja vielä pallot kiinni olevia punaisia pioneja (muistelen niiden nimeksi ’Karl rosenfield’), jotka nekin sointuvat tähän kokonaisuuteen.

Olen tyytyväinen ja myhäilen onnessani. Kannatti odottaa tätä näytöstä.

pioni-festiva-maxima_kasvihormoni-3

Finally, it’s time for peonies up here. Boy, the summer has been slow this year! These beauties multiply by the years, ’Festiva maxima’ they are called. The red stripes match the surrounding plants perfectly, especially red Astrantias next to them. This slowly developing form of Art I enjoy.

pioni-festiva-maxima_kasvihormoni-2

P.S. Huomasin, että pioni.fi-sivulla eli Pionien kodissa on juuri nyt alennusmyynti. Jos himoitset pionipenkkiä, klikkaa itsesi sinne!

Katso pioni-ideoita näistä pionipostauksistani:

Näin perustat pionipenkin

Näin tunnistat hyvän pionitaimen

Näin siirrät pionin

Pioniharrastajan mahtitaimisto Pionien koti 

Pionien koti kukintakauden alussa

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com
Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Ihania pioneja sinullakin! Juuri postasin omista pioneistani, joita aukeni ensimmäisen kerran kokonaiset kolme! Ihan huikean ihanaa! Ja kiitos muuten, en muista jätinkö pari kesää sitten viestiä, kun perustin pionipenkkini ohjeillasi 🙂

    • 1.1

      sanoo

      Onpa kiva kuulla, että ohjeestani on ollut hyötyä! Ei mennyt asiantuntijoiden ohjeet hukkaan, kun kirjoitin ne julkisesti esiin 🙂

      Tulenpa heti kurkkaamaan pionejasi.

  2. 2

    Mimimii sanoo

    Muutimme omakotitaloon vuosi sitten ja pihasta löytyy ihania kukkapenkkejä joiden hoidosta en tiedä käytännössä mitään. Yhden penkin keskellä kasvaa hieno määrä vaaleanpunaisia pioneita jotka myös meillä ovat auenneet juuri. Pionit vaan tuppaavat kasvattamaan niin pitkät varret että ne lähtevät kaatumaan sivuille kukkien auettua. Tuin ne tänäkin vuonna pitkillä perennatuilla mutta mietin onko tähän mitään vinkkiä? Ehkä pioneja ympäröivät kasvit pakottavat ne kasvamaan turhankin korkeiksi saadakseen tarpeeksi valoa vai mistä se johtuu?

    • 2.1

      sanoo

      Kukkapenkit onneksi opettavat laittajaansa. Kunhan et leikkaa puisia varsia (eli pensaita) alas ottamatta ensin selvää, kestääkö laji sen, et todennäköisesti mokaa kasvien kanssa. Oppiminen tulee vuosien myötä kuin itsestään!

      Pionien kanssa kyse on varmasti vain siitä, että sinulla on sellainen pionilajike, jossa on pitkät kukkavarret. Kirjoitapa googleen ”pionituki”, niin saat useampia vaihtoehtoja kaarituille. Jos puska on iso, kaaret eivät välttämättä enää riitä tukemaan kukkia vaan ne luikertelevat tukien sivuitse. Olen joskus tökkinyt anopille valtavaan pionipuskaan myös monihaaraisia, tukevia oksia, joita vasten kukat ovat nojanneet tyytyväisinä. Ja jos joku kukka menee harmillisien syvälle maahan, se kannattaa naksaista sisälle maljakkoon 🙂

  3. 3

    vaaleanvihreaa sanoo

    Pioniaika on kyllä ihanaa. Kukintoja ei ihan heti leikkaa sisään, jos on vain kaksi kukintoa tulossa. Suuremmasta puskasta on jo ihan erilaista leikata kukkia sisään.

    Haluaisin vielä muutamaa erilaista pionia entisten lisäksi.. Pitänee tehdä taas jokin uusi kukkapenkki.

  4. 4

    sanoo

    Upeat ’Festiva Maxima’t sinulla! Tuota pionia ei minulla olekaan. Pitäisiköhän hankkia, jos sattuu taimistolla tulemaan vastaan? Upeasti terälehtien purppuraiset reunat sointuvat tähtiputkiin ja purppuraheisiangervoihin.

    • 4.1

      sanoo

      Minun on hankittu jostain Plantagenista ja Prisman kesäpihalta, se on tosi yleinen lajike. Eli todennäköisesti saat hankittua, jos jää mieleen kutkuttelemaan.

  5. 5

    sanoo

    Festiva maxima on niin minun hankintalistalla! Olen kaavaillut sille paikka kirsikkapuun kupeessa… Jospa lyhentäisin vähän polkua ja pari astinkiveä pois niin siinä sille paikka 🙂

  6. 6

    sanoo

    Ihanat pionit! Niitä tahdon minäkin lisää, mutta pakko odottaa, että saadaan talon ympärikaivuu salaojituksineen tehtyä, sitä ennen ei pionipenkkiä voi tehdä. Vaikea malttaa mielensä, kun näkee kauniita pioneja 😀

    • 6.1

      sanoo

      Pionin kanssa kannattaa kyllä odottaa, sillä siirto voi mennä siinä määrin pieleen, että kasvi ottaa runsaasti takapakkia. Mutta kyllä se sieltä jonain vuonna vielä tulee – se pionipenkki.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *