Onko tässä Suomen ________ piha?

Kävin tämän uuden blogisivuston puitteissa kääntymässä Helsingissä, siellä maamme laidalla. Laidassa oli kovin keväinen keli, toisin kuin täällä keskellä, jossa on laskettelukelit parhaimmillaan. Aurinkoa, lunta, yöpakkaset ja muutama päiväinen plusaste, voiko sen mukavampaa alkukevättä ollakaan?

Puutarhan kannalta olisi ehkä kuitenkin innostavampaa, että maa olisi sula, sillä silloin voisi jo aloittaa pihatouhut. Kuopsuttelun korviketoimintaakaan ei pahemmin tarvitse harrastaa (vaikkapa puiden leikkaamista), sillä eihän meidän pihalla ole vielä kunnon puutarhuroitavaa. Omenapuillekaan kun ei ole ehtinyt kertyä ikää kuin vuosi tai pari.

Kaikille uusille lukijoilleni annan tässä pikavilauksen meidän pihaan, vanhat lukijat voivat halutessaan skiptata seuraavat informatiiviset kuvat:

Pihanpohja_Kasvihormoni.fi

Meidän pihan pohja, tässä piirroksessa pohjoinen on alhaalla ja etelä ylhäällä. Etupiha on muutaman metrin korkeammalla kuin takapiha.

Pihan takanurkassa, siinä aurinkoisimmassa paikassa, on pihavaja ja sen kainalossa hyötytarha. Suuri ilonaihe on tuo kasvihuone (koppi), jonne mahtuu kymmenkunta tomaattiruukkua kasvamaan.

Pihan takanurkassa, siinä aurinkoisimmassa paikassa, on pihavaja ja sen kainalossa hyötytarha. Suuri ilonaihe on tuo kasvihuone (koppi), jonne mahtuu kymmenkunta tomaattiruukkua kasvamaan.

Kukkapenkkejä löytyy metritolkulla, sillä leikkaan mieluummin talventörröttäjiä keväällä kuin koko kesän nurmikenttää. Varsinaista oleskelutilaa ei (vielä toistaiseksi) löydy pihalta, ellei kiintopisteenä toimivaa trampoliinia lasketa, sillä meillä oleskellaan pääasiassa parvekkeella.

Parveke on tarpeeksi iso niin ruokaryhmälle kuin oleskelulle puutarhakeinuineen. Siis ihan parhautta! Ja superparhautta on se, että se on suora jatke meidän ruokailutilalle ja olohuoneelle, niin parveketta tulee käytettyä paljon. Vieläkun olisi lasitus, mutta järki kuitenkin käteen: ei näillä metrimäärillä.

Parveke on tarpeeksi iso niin ruokaryhmälle kuin oleskelulle puutarhakeinuineen. Siis ihan parhautta! Ja superparhautta on se, että se on suora jatke meidän ruokailutilalle ja olohuoneelle, niin parveketta tulee käytettyä paljon. Vieläkun olisi lasitus, mutta järki kuitenkin käteen: ei näillä metrimäärillä.

Mutta sitten tuohon otsikkoon. Meinasin kirjoittaa ensin, että onko tässä Suomen lumisin piha, sillä tuntuu, että muualla on jo lumet poissa. Meillä taisi tulla talven aikana kahdeksankymmentä senttiä lunta, siitä on jäljellä parikymmentä. Siellä etelälaidalla ne muut kovasti haukkoivat henkeään instakuvilleni (@kasvihormoni), vaikka realismiahan on, että maan pohjoislaidalla on lunta vielä paljon enemmän kuin meillä. Joten lumisinta ei voi tuohon otsikkoon täydentää.

Rikkaruohoisin  tuli myös mieleen otsikon täydentäjänä, mutta koska piilotan sen osan pihaa blogista, jätetään väliin. Sitä paitsi rikkaruohot ovat vähentyneet viime kesästä ehkä 90 prosenttia nurmen kylvämisen myötä.

Joten päädyin siihen, että viiva on paras. Itse laitan siihen, että paratiisimaisin, mutta jokainen täydentää sen ihan itse. Meidän paratiisiin sopii niin lumi kuin rikkaruohot. Entäpä teidän?

I define our garden as paradise but the term is flexible. As the garden is situated in central Finland, this paradise has tons of snow – and quite a lot of it hangs still around now in mid-March. Our garden has a small kitchen garden and many meters of flower beds. Outside of the work those areas provide, we also have a sizable balcony for relaxing. Those combined, I call it a paradise.

What does your paradise look like? 

Kommentit
  1. 1

    Mer sanoo

    Hieno juttu.Olen tilannut lehden ilmestymisilmoituksen sahkopostiini
    ja ostin lehden myos kaverille, joka on myos ison pihan kimpussa ja viela suunnitelmat sekaisin. Viime kesana oli tuttu naky muille naapureille kun kottikarryn ja pitkavartisten tyokalujen kanssa kuljimme talojemme valia.
    Eilinen lehti, kahvin kera ja suunnitelmat saivat lisa vauhtia.

    • 1.1

      sanoo

      Moikka Mer! Kottikärryjumppa on tosi kiva harrastus, tässä parin vuoden ajan olen miettinyt, että voisiko siitä kehittää ihan salikelpoisen kuntotunnin. Sitten olisi lähijumppasalin viikko-ohjelmassa zumban ja joogan välissä kottikärryjumppa. Tiukkojen trikoiden sijaan pitäis vaan pukea lannankestävät kengät ja ottaa lisäpainoksi puutarhalapio (vahvemmille rautainen versio). Tervetuloa mukaan lukemaan juttuja!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *