Lämpölava aikaistaa kasvukautta

Iltapiha_Kasvihormoni.fi-6Meidän kasvimaa sijaitsee kolmessa lavassa, joista yksi on rakennettu alun perin lämpölavaksi. Meidän lavaviljelylle on varmaan samat perusteet kuin suurimmalla osalla muitakin kaupunkikuopsuttelijoilla: kun tilaa on vähän ja näkyvyys suuri, on siisteydellä ja toimivuudella suuri merkitys.

Sen sijaan yhden lavan tekeminen lämpölavaksi on puupäätarhurin kokeiluja, ja tällä kertaa sellainen, joka toimii erinomaisesti. Tosin nyt lämpöpatterin tekemisestä on mennyt jo kolme vuotta, joten laatikko on lakannut pöhisemästä: ensi vuonna olisi tarkoitus kaivaa mansikkamaana toimiva laatikko tyhjäksi ja tehdä siihen uusi lämpölava.

Lämpölavan ideana on se, että lavan pohjalla on tuoretta lantaa, joka tuottaa lämpöä muuttuessaan mullaksi. Kun lavan päälle virittelee vielä harson tai lasikehikon, saattaa lavassa olla kasvukausi jo silloin, kun ympärillä on vielä lunta ja pakkasta. Omani rakensin seuraavan kuvan mukaisesti.

Lämpölavan_rakenne_kasvihormoni.fiOhjeita etsiessä lämpölava kehotetaan usein tekemään keväällä mutta minä en ole vielä keksinyt, kuinka sellaisen saa tehtyä kohmeiseen tai jäiseen maahan. Vaikka montun kaivaisi syksyllä valmiiksi, on se meillä täynnä lunta ja jäätä eikä tyhjentäminen onnistu ainakaan ilman vaikeuksia ja ärräpäitä. Niinpä otin härkää sarvista jo syksyllä ja totesin, että toimii se näinkin. Nyt on siis hyvä aika käydä laittamassa ensi kevään kasvunedistäjä alkuun.

Vaihe vaiheelta etenevät kuvat lämpölavan tekemisestäLämpölava_Kasvihormoni.fi

  1. Asetin valmiiksi kootut lavan reunat maahan kertomaan lämpölavan koon. Kaivoin reunusten sisään vajaan kahden lapionpiston syvyisen montun, syvyys oli noin 40 cm.
  2. Pohjalle toin ilmavuutta varten risuja ja putkivartisia kasveja viitisentoista senttiä. Alussa ilmastointikerros saa olla tuhti, sillä se painuu kasaan täytön ja ajan myötä.
  3. Kippasin melko tuoretta mutta jo maatumisen alkuun ehtinyttä hevosenlantaa montun täyteen, noin 30 sentin verran. Tiivistin lantaa jaloilla tamppaamalla hieman mutta maatumisen edistämiseksi se on hyvä jättää melko ilmavaksi kasaksi, talvi tiivistää sitä joka tapauksessa.
  4. Kokosin kehikot ja asetin samalla korkeat tukikulmat paikoilleen: lautoihin on hyvä nivoa kiinni kasvuharso.
  5. Jotta kasvien juuret eivät palaisi, laitoin pihan syyssiivouksen jätteet eristekerrokseksi hevosenlannan päälle.
  6. Lopuksi täytin lavan 20-25 cm paksulla kasvualustakerroksella, joka oli paikalla vanhastaan olleen kasvimaan multaa.

Lämpölavan_kevät_Kasvihormoni.fi-1

Talven aikana sitä ehti jo käydä mielessään läpi kaikki tavat, miten lämpölavan teko olisi voinut mennä pieleen. Niinpä olin aidosti yllättynyt, kun keväällä huomasin lumen sulaneen lavan päältä reilusti ennen ympäristöä ja pääsin kylvöpuuhiin ainakin kuukautta tavanomaista aiemmin. Kuten kuvasta näkyy, maa tiivistyi talven aikana kymmenisen senttiä. Rikkaruohojen vähentämiseksi kippasin lavaan pari säkillistä kaupan ostomultaa, mihin tein myös siemenkylvönikin.
Kasvimaa_Kasvihormoni.fi-1Our veggie patch consists of three beds. One of them was originally built on top of a heat producing manure pile to enhance growth.

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com
Kommentit
  1. 1

    Ada sanoo

    Tarvitseeko tuo karjanlanta olla ihan ehtaa, aitoa, pelkkää lantaa? Aloin heti haaveilla lämpölavasta ja mietin, että käykö mieheni kanalan kanankakka sekoitettuna turpeen sekaan (sitä nimittäin olisi tarjolla yllinkyllin)?

    • 1.1

      sanoo

      Kysytpä vaikean kysymyksen. Etsin itselleni ohjeita mummoni lähes sata vuotta vanhasta emännän kirjasta (jonka oikeaa nimeä en musita), ja siellä lämpölava tehtiin puhtaan lantapatterin päälle ja parhaana paikkana pidettiin navetan eteläseinustaa. Syy oli siinä, että lannan maatumisprosessi tuo lämpöä alapuolelta, aurinko ja seinä yläpuolelta. Jos tässä pyrkii käyttämään järkeään, niin tuo puhtaan lannan käyttö ihan luonnollista, sillä ei sata vuotta sitten ollut pulaa karjanlannasta. Tänä päivänä pitää alkaa soveltaa ohjetta, sillä ei meillä suurimmalla osalla ole saatavilla tuollaisia määriä lantaa tai navettojen eteläseinustoja.

      Isäni laittoi aikoinaan syvään omppupuun istutuskuoppaan pohjalle peräkärryllisen kanankakkaa, minkä päälle hän lapioi hyvän (!) kerroksen maata ja sen päälle puun kasvamaan. Puu on kasvanut hyvin tuollaisen virityksen päällä. Jos kanankakkaa on reilusti, mikset laittaisi sitä voimapatteriksi? Vai pelkäätkö, että se olisi liian voimakasta ja polttaisi kasvien juuret? Tällöin ratkaisu saattaisi olla minun ohjettani korkeammassa multakerroksessa tai reilummassa eristekerroksessa ennen multakerrosta. Lantapatterinhan on tarkoitus olla nimen omaan lämmön lähde, ei niinkään ravinnepaukku, joskin se maan kääntämisen myötä tulee vähitellen myös kasvuvoimaksi.

      Testaa ihmeessä vähintään tuota kanankakka-turveseosta, tuottaahan sekin maatuessaan lämpöä. Oman kokemukseni mukaan lisälämpö auttaa vähemmässäkin määrin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *