Kukkapenkki toisensa perään

Kirsikkapenkki-0_Kasvihormoni.fi

Viime viikon meidän pihan tarinassa kerroin lopussa, että ensimmäisenä meidän kesänä en malttanut mieltäni vaan pistin pystyyn kaksi kukkapenkkiä. Tässä on toinen niistä, kotoisasti kutsuttuna kirsikkapenkki.

Samassa postauksessa lupasin, että näytän muitakin kuin multakasakuvia ja aion pitää lupaukseni: alussa näytän pari teknistä kuvaa ja sitten tulee kirsikkapenkin vuosi. Eli jos olet löytänyt tänne hakukoneen kautta etsiessäsi tietoa kukkapenkin perustamisesta, lue alku, jos taas etsit apua talvikaamokseesi, hyppää muutaman ensimmäisen kuvan yli ja aloita siitä.

kirsikkapenkki

Kirsikkapenkki on meidän pihan laidassa ja sitä katsellaan pääasiassa keittiön ikkunasta – sekä meidän että naapuri(e)n.

Kirsikkapenkki on tehty samalla tekniikalla kuin meidän melkein kaikki kukkapenkit: kasaamalla se suoraan olemassa olevan maan päälle. Tekniikka on yksinkertainen ja tapa tosi nopea, kun vertaa perinteiseen kaiva kuoppa ja täytä se mullalla -menetelmään. Tietysti tässä on oma rajoitteensa, sillä alkuperäinen maa ei muutu paremmaksi, joten kasvien valinnan kanssa pitää olla tarkka, jotta ne menestyvät.
kukkapenkki_sanomalehtitekniikka-2Näin käy kukkapenkin perustaminen sanomalehtitekniikalla (tai lasagnetekniikalla):

  1. Tarkasta olemassa olevan kasvualustan paksuus ja laatu. Tarkkaile myös valo-olosuhteita, ja valitse näiden kahden ominaisuuden perusteella istutusalueelle tulevat kasvit.
  2. Suunnittele ja merkitse tuleva kukkapenkki tai istutusalue. Kanttaa nurmi alueen reunan mukaan ja lisää alueelle nurmen tasoon upotettu kivireunus, ohjeet meidän pihan tavasta löytyy täältä. (Voit toki pitää reunan myös mulloksella, mutta tällöin alue pitää kantata pari kertaa kesässä nurmiheinän leviämisen estämiseksi.)
  3. Kasaa suoraan nurmen päälle sentin parin kerros märkää sanomalehteä ja/tai pahvia. Poista mahdolliset teipit pahvista.
  4. Kippaa paperikerroksen päälle halutessasi esim. haravointijätteet ja sen päälle multaa. Multakerros tiivistyy, joten laita sitä runsaammin kuin tarvittava korkeus on: suurin osa perennoista (monivuotisista kukista) vaatii menestyäkseen neljänkymmenen sentin kerroksen multaa.
    kukkapenkki_lasagnetekniikka_Kasvihormoni.fi-2
  5. Istuta kasvit ja kastele ne hyvin. Ennen istutusta puuvartisten kasvien (eli puiden ja pensaiden) sijainti on hyvä miettiä tarkkaan, ruohovartisia perennoja on helppo muuttaa myöhemminkin.
  6. Kylvä harvaan kukkapenkkiin ensimmäisinä vuosina yksivuotisia kasveja: kukkia, salaatteja, yrttejä tai muita hyötykasveja. Myöhemmin tarvitset näille oman erillisen paikan.
  7. Kun kasvit ovat parin vuoden päästä kasvaneet muhkean kokoisiksi, laajenna kukkapenkkiä ja levitä kasvit jakamalla uudelle alueelle.
Kirsikkapenkin_kaari2_Kasvihormoni.fi-1

Ylimmässä kuvassa kirsikkapenkki ensimmäisenä vuonna. Ensimmäisen vuoden syksyllä istutin vihreän viivan taakse pienen suoran penkin ostotaimilla (kohdan 4 kuva). Koska ostotaimet olivat kalliita, laajensin penkin kaarevaksi, suunnitelman mukaiseksi penkiksi vasta parin kasvukauden jälkeen, jolloin sain jaettua olemassa olevat taimet täyttämään koko penkin laajuuden.

Kasvukausi kirsikkapenkissä

Kirsikkapenkki-1_Kasvihormoni.fi-2

Kirsikkapenkissä on tietysti kirsikkapuu, muu penkki näkyykin tässä lähes yhdellä silmäyksellä. Siinä on puolestaan paljon muutakin kuin tuo puu.

Kirsikkapenkki on vähän kiireellä kasattu, joten tutkailen sitä koko ajan suurennuslasilla: mikä on väärässä paikassa, mikä tuntuu oikealta ja mitä tänä vuonna muutetaan. Ainakin pikkusydämet ovat rehahtaneet ja isotöyhtöangervo lähti jo, mutta muutoin kuvat lienevät melko kohdallaan.

Kevät
kirsikkapenkki-1_kasvihormoni.fi_1

Kirsikkapenkin varhaiskevät on melko vaatimaton, odotuksen muuttaa iloksi lähinnä krookusten parvi. Varsinainen herääminen tulee vasta tulppaanien ja narsissien myötä, mutta mikä herääminen se onkaan! Samalla pikkusydämet aloittavat koko kesän kestävän ilottelunsa. Ja se kirsikkapuu! Mikä valkoinen tuhatkauno onkaan kyseessä, oikea penkin helmi, kurkkaa lisää kuvia täältä! Kesäkuun vaihde on sellainen hetki, että sen hehkuttamiseen ei tahdo riittää näppäimistöltä tuleva huutomerkkien määrä, ah, ollapa koulujen loppumisen hetki aina!

Alkukesä
kirsikkapenkki-2_keskikesa_Kasvihormoni.fi-1

Sipulikukkien lopetellessa kukkaan tulee toinen penkin puuvartinen kaunokainen, lumipalloheisi, joka on aivan penkin päässä. (Tai mikä nyt on päässä: keskellä seuraavaa kukkapenkkiä, pomppuympyrää). Se on niin yksi pihan ehdottomuuksista, että olen laittanut siitä pistokkaita muutamaan muuhunkin kohtaan tontin etelälaitaa, kasvavat sieltä hiljakseen esiin vuosien saatossa. Tämä paikka on pensaalle tosi hyvä kasvaa, sillä tarjolla on syvämultainen ja vettä pidättävä maa sekä kevyt varjo. Kyllä siihen silti tulee ötököitä joka kesä, mutta pitäähän niidenkin elää.

HeinäkuuKirsikkapenkki-2_Kasvihormoni.fi

Pionien aika on juhannuksen jälkeen seuraava hehkutuken paikka. Penkissä on viisi pionia, joista pari on ehtinyt jo kukkaikään. Niiden kaverina on herkkiä tähtiputkia, joiden lisääntymistä en pistäisi lainkaan pahakseni, tällä hetkellä vaan tuntuu, että pikkusydämet valtaavat liian kiireellä kasvualuetta. Seassa on myös harakankelloja ja lemmikkejä, joiden olen antanut kasvaa ja levitä juuri tämä vuodenkierron hetki mielessäni.

Tuo kuvissa oleva isotöyhtöangervo muuttui rehevässä kasvualustassa niin hallitsevaksi, että kaivoin sen pois ja istutin tilalle ritarinkannuksia. Yritin löytää valkoisia mutta en löytänyt meidän seudulta edes siemeniä, nyt tilalla pitäisi olla vaaleanpunainen ritarinkannus. Saa nähdä, miten tämä romanttisuus muuttuu sen myötä ensi kesänä – ja ovatko istuttamani kasvit selvinneet talvesta edelleen vaaleanpunaisina.

Loppukesäkirsikkapenkki-3_kirsikkasato_Kasvihormoni.fi-1

Heinäkuun lopussa on hetki seesteisempää, kun kirsikoiden sato alkaa kypsyä ja puun alla kasvavat jaloangervot kukkivat. Jaloangervot olivat ensimmäisen vuoden tähtiä mutta kilpailu muiden kasvien kanssa ja muuttuneet kasvuolosuhteet ovat heikentäneet niitä. Se on harmi, sillä tykkäsin niiden hehkusta tosi paljon.

Sitten onkin penkin staran vuoro.
kirsikkasato_kasvihormoni.fiNiin paljon kuin pidänkin kukkaloistosta, on marjakausi oman pihan parasta aikaa.

Siis ah.

Tänä vuonna kirsikoita tuli ensimmäistä kertaa niin paljon, että niistä riitti jopa muutamaan kirskikkahillopurkilliseen. Aiemmin ne ovat olleet lähinnä maistelumarjoja (hyviä!) ja parin jälkkäriherkun makupommeja, mutta nyt näyttäisi siltä, että keskellä meidän pihaa kasvaa oikea herk-ku-läh-de. Ou jee!kirsikkapenkki-3_loppukesa_Kasvihormoni.fi-4Loppukesästä kukkivat myös syysleimut, mutta niiden kasvupaikka alkaa olla takana kasvavan tuija-aidan vuoksi sen verran varjoinen, että niistä pitää varmaan luopua tai siirtää ne vähän otollisempaan kohtaan. Harmi, sillä ne sopivat loppukesään kuin nenä päähän.kirsikkapenkki-2_syksy_Kasvihormoni.fi-1

Syksykirsikkapenkki-4_syksy_Kasvihormoni.fi-2

Syksyllä tämä penkki ei valitettavasti saa juurikaan ruskan kauneutta, mutta penkin sivussa oleva purppuraheisiangervo ’diablo’ nousee oikeuksiinsa. Ehkä tämä ei ole syyspenkki vaan alku- ja loppukesän penkki.

edit: Taija pyysi kommenteissa tarkemmat tiedot tämän penkin istutuksista. Piirsin tähän karkean luettelon siitä, mitä missäkin suunnassa kasvaa. Pohjoinen on piirroksessa kello seitsemässä, joten penkki on pääasiassa aurinkoisen paikan penkki – tosin nykyisin penkin pitkällä suoralla sivulla oleva tuija-aita on jo niin tuuhea, että se laita on puoleen päivään saakka varjossa.

Taija kyseli myös kirsikkapuun istutuksesta: puulla on multaa seitsemisenkymmentä senttiä, eli se on muuta penkkiä syvämultaisemmassa kohdassa. Puu ei pahastu perennoista ja niitä voi istuttaa ihan sen viereen, itse asiassa puun kanssa samassa montussa on istutettuna yksi jalokärhö.

kirsikkapenkki_istutustoteutus

Katso koko kaupunkipihan tarina:

1. Meidän pihan suunnittelu

2. Takapihan kirsikkapenkki

3. Etelärinne eli itsepetosrinne

4. Pomppuympyrän istutukset

5. Takapihaa jakava välipenkki

6. Pohjoispuolen havualue

7. Yläpihan väriläiskä

8. Keittiötarha

9. Kasvihuone

10. Takapihan totaaliremppa

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com

Kommentit
  1. 1

    Taija sanoo

    Hei, olisiko mahdollista saada kukkapenkki myös paperille piirettynä? Tai esim. kuvaan kirjoitettuna missä mikäkin kasvaa. Mites tuo kirsikkapuu, millaiseen kuoppaan istutettu? Miten lähelle omena-, kirsikka- yms.hedelmäpuita kukkia voi istuttaa? Varmaan siis syvempi kuin muu kukkapenkki? Näyttää kyl niin ihanalta teidän piha ja nää tekstit ja kuvat talletan ehdottomasti omia pihaideoita varten!

    • 1.1

      sanoo

      Kiitos mieltä lämmittävästä kommentista! Taidan piirtää tähän postaukseen vielä tuon penkkisuunnitelman, varrohan tovi (jonka pituutta en tiedä), niin laitan tulemaan.

      • 1.1.1

        Taija sanoo

        Jos ennen huhti-toukokuuta sais, niin kerkee suunnitella ennen kuin kiireisin istutuskausi alkaa 🙂

        • 1.1.1.1

          sanoo

          Kelpaako tammikuu 😀 Täydensin piirroksen tuonne varsinaisen jutun puolelle. Oli muuten harvinaisen hankala piirrustustuokio: käyttämäni kuvankäsittelyohjelma oli päivittynyt toissapäivänä (edellisten piirrosten jälkeen) ja yhtäkkiä siitä ja koneestani oli tullut yhteensopimattomia. Puolen tunnin hommasta tulikin uuden kuvankäsittelyohjelman hankintoineen kokoiltaprojekti, mutta tulipahan valmiiksi!

    • 2.1

      sanoo

      Kiva, jos miellytti! Teen vastaavia vielä parista muustakin penkistä, kunhan tässä pimeät illat etenevät.

    • 3.1

      sanoo

      Ollapa se satokausi aina, niin kyllä suomalaistenkin ravintokolmion pohja täyttyisi oikeilla, maukkailla herkuilla!

  2. 4

    Jonspe sanoo

    Olipas kiva postaus! Itse olen tehnyt kukkapenkit perinteisellä tavalla; kaivetaan kuoppa ja täytetään uudella mullalla. Ensi keväänä olisi tarkoitus kuitenkin tehdä pientä metsäpuutarhaa tontin alaosaan, ja helpoimmalla pääsisin, jos vain ensin kääntäisin ja tasoittaisin olemassaolevaa maaperää ja sen päälle pistäisin paksut kerrokset paperia ja uutta multaa. Tarkoitus olisi kuitenkin istuttaa vain maanpeitekasveja, jotka eivät vaadi niin paksua multakerrosta. Oli siis kiva nähdä kohopenkin toteutus tässä ihan käytännössä 🙂

    Tykkään blogistasi ja erityisesti nämä erilaiset pihasuunnitelmat/kuvat penkeistä ovat mieleeni. Teillä on kaunis piha 🙂

    • 4.1

      sanoo

      Kaunis kiitos mieltä lämmittävistä sanoista! Totta turiset, tuo maanpeitekasvien istuttaminen tällä tekniikalla toimii tosi hyvin. Nyt vaan pitää odotella, että maa jossain vaiheessa sulaa ja pääset siihen toteutusvaiheeseen. 🙂

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *