Ei mokkasiineja tähän osoitteeseen

Kolmesisarusta_kasvihormoni.fi-2Inkkarit nousivat kanoottiin ja lähtivät, minulle jäi tämä kasa kurpitsaa, maissia ja papuja. Tästä ei ehkä riitä koko talven varalle, joten elämäntapaintiaanin elämästäni puuttuu muutakin kuin mokkasiinit – eikä niitä kannata laittaa tulemaan meidän osoitteeseen, ei ole tässä päässä suklaisia silmiä eikä sulkaa roikkumassa ansioiden merkiksi.
Kolmesisarusta_kasvihormoni.fi-5Kerroin kesäkuussa, kuinka päätin testata intiaanien vanhaa tapaa kasvattaa kolmea kumppanuuskasvia samassa tynnyrissä. Siskosten suhteessa maissi tarjoaa varren pavulle, joka sitoo ravinteita maahan sekä maissille että kurpitsalle, joka puolestaan varjostaa maata liialta kuumuudelta ja auttaa vesivarojen säästämisessä. Mahtava symbioosi, jonka taustalla kehärumpu lyö tahtia ja ryhmä intiaaneja tanssii, jotta aurinko näyttäytyy, pilvet kastelevat ja ravinto riittää koko tiipiiväelle talven yli.

Ehkä kyseessä on kehärummun epävireinen kalvo, kun meidän tiipiin väki joutuu käymään vielä tänäkin talvena kaupassa. Taidan ostaa poroa ja hillaa, niin ainakin Euroopan mantereen alkuperäiskansa hyötyy kokeilustani, tämä karjalais-savolaisten evakkojälkeläinen ei taivu alkuperäisasukkaiden viisauksiin.

Kolmesisarusta_kasvihormoni.fi-6Sisko tukeva: maissi

Alkukesä meni taimia ihaillessa – niiden juurelle laitetut orvokit kasvoivat rehevämmin kuin ruokapankiksi suunnittelemani istutus. Mutta koska kaikki muu kasvoi vielä hitaammin, kasvimaalla oli jotain esikasvatettua, joka näytti vihreältä.

Elokuussa, kun helle suuntasi vihdoin Pohjolaan, alkoi tapahtua: kolmen maissin varteen ilmestyi neljä emikukintoa tähkien päähän ja jokaisen kasvin latvassa törrötti uhkea hedekukinto. Kävin varmuuden vuoksi avittamassa hedelmöitystä, jotta saisin maisseihin myös siemeniä, mutta arvatkaa vaan, oliko minulla Hiawathan lempeää silitystä tai napakkaa ravistusta, kumpaa se nyt olisi vaatinutkaan?

Ei ollut.

Tähkät pullistuivat mutta tekivät tuota ensimmäsien kuvan maissia lukuunottamatta pari hassua jyvää kukin. Kompostiin joutivat jo ennen kuvausta ja viimeisestäkin on tainnut jo sokeripitoisuus laskea niin, että meille kelpaa paremmin se kaupan pakastealtaan makea maissinjyväpussi.

Kolmesisarusta_kasvihormoni.fi-8Sisko pullea: kurpitsa

Elokuussa myös avomaankurkuksi luulemani kurpitsat tekivät vihdoin kukkia ja kasvi aloitti kahden palleron pullistamista. Taimia oli kaksi, joista toinen näivettyi pian pois mutta kurpitsasta tuli sentään vajaatäyttöisen lentopallon kokoinen. Vielä kun se tuosta punastuu, saadaan kaunis koriste syksyn iloksi! Ja jos halkaisuvaiheessa kurpitsan malto osottautuu maukkaaksi, leipasenpa kurpitsasta vielä oivan piirakankin (resepti täällä), sen lupaan.

Kolmesisarusta_kasvihormoni.fi-7Sisko vanttera: härkäpapu

Pavut kasvoivat mallikkaasti mutta nekin varmasti nauroivat intiaanitaidoilleni, sillä vastoin kaikkea loogista valoon päin suuntautuvaa kasvua, ne päättivät kallistua kohti pimeyttä ja pohjoista. Tekivätköhän ne tepposet, kun istutin tasankointiaanien kasvatuskombinaatioon valloittajakansojen tuntemaa härkäpapua? Eiväthän maissin tukivarret pohjoisen puolella sijainneet, kukapa olisi ollut niin hölmö (viisas), että olisi tökännyt taimia niin erikoiseen järjestykseen? Pois se tästä aloittelevasta sulkapäästä! Niinpä kävin tässä taannoin keräämässä palot talteen maassa makaavasta varresta: kahdesta taimesta tuli lähes viisi desiä papuja.

Ajattelemattomuuttani kiskoin myös hyvän typpivarastoisen juuristonkin mukaani, olisi pitänyt pidätellä innostustani ja muistaa jo muinaisten kasvattajien löytämä viisaus. Intiaanisiskoni Outi muistutti minua nätisti palkokasvien juurten merkityksestä viime viikolla: siellä se kasvuvoima piilee ja maahan se pitää jättää. Hänellä onkin oiva intiaaninimi, Rouva Ryytimaa. Omani on myös kuvaava – Puupäätarhuri. Jatkossakin kuuntelen viisaampiani.
Kolmesisarusta_kasvihormoni.fi-4I used the method known as Three Sisters and this is what I got: one pumpkin, one corn and two handfuls of beans. (Not) Too Bad even for a first timer.

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com

Syysvuokko jatkaa hehkuaan

Syysvuokko_kasvihormoni.fi-4Nyt syyskuun lopussa pihasta löytyy yllättävän monta kaunista kukkijaa. Yksi parhaista on tämä vaaleanpunahehkuinen syysvuokko, jonka lajikenimi oli muutama vuosi sitten ostettaessa hävinnyt. Meillä se siis asustaa nimellä syysvuokko.Syysvuokko_Kasvihormoni.fi-1 Olen saanut hävitettyä pihastani monta syysvuokkoa ajan kanssa, mutta tuntuu, että nyt olen löytänyt tavan, jolla kasvi viihtyy. Meillä kaikki kukkapenkit ovat joko rinteessä tai kohopenkkejä, minkä vuoksi ylimääräinen vesi häviää kasvien juurilta itsestään. Tästä syysvuokko pitää: se ei joudu lillumaan kylmään aikaan vedessä eikä sen juuristo jäädy ja palellu niin herkästi.
Syysvuokko_kasvihormoni.fi-5Tässä syysvuokossa on noin viisisenttiset kukat, joita riittää usean viikon kukinnaksi. Mikäli kasvi menestyisi valtavaksi puskaksi saakka, saattaisi kukintaa kuvailla ylenpalttiseksi. Nyt jokainen varsi tuottaa muutaman kukan perä jälkeen ja kun varsia jon jokaisella muutamasta kymmeneen, on kukkia mukavasti mutta ei pyörryttävään kauneuteen saakka. Toisaalta kun vieressä on muita syyskukkijoita, tuovat syysvuokon kukat mukavaa rytminvaihdosta massakasvien keskelle.

Ehdottomasti suositeltavä lisä syyskasvien sekaan!
Syysvuokko_Kasvihormoni.fi-3

Anemone hupehensis in my flower bed. Just what is needed at this time of the year.Syysvuokko_Kasvihormoni.fi-2

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com

Metritolkulla aroniaa

Aronia_kasvihormoni.fi-1Meidän pihaa kiertää kuutisenkymmentä metriä aronia-aitaa, joka pullistelee marjoista. Ne ovat siskontytön herkkua, joten päätin tänä vuonna kokeilla, voisiko niistä saada muillekin kelpaavaa syötävää. Ainakin poimiminen on nopeaa, sillä marjat ovat pulleita ja ne on helppo irrottaa pensaasta.

Raakana aronia maistuu hieman pihlajanmarjalle – mutta makeammalle. Pistin puhtaita ja kypsiä marjoja viiden litran kattilaan ja perään kilon verran sokeria (melko paljon!). Keitettäessä marjasta irtoaa helposti neste ja reilusti makeutettuna siihen tulee jopa hieman mansikkainen maku. Kuvailisin makeaa mehua vispipuuron maksuiseksi!

Aronia_kasvihormoni.fi-5

Marjan kuori on vahva, mikä aiheuttaa oman haasteensa hyödyntämisessä. Valutin keitetyistä marjoista mehun talteen – 5 litraa marjoja antoi helposti 2,5 litraa mehua – ja hienonsin loput sauvasekoittimella soseeksi. Jotta kuoret eivät tunnu syödessä häiritsevästi, kannatta marjoja soseuttaa hyvä tovi. Sose sopii hyvin vaikkapa vispipuuron pohjaksi ja smoothieen se toi myös kauniin värin ja mukavasti lisämakua.

Aronia_kasvihormoni.fi-8

Aroniamehu ja -sose

  • 5 litraa puhtaita aroniamarjoja
  • 1 dl vettä
  • 1 kg sokeria

Valmistus

  1. Kaada marjat kattilaan ja mittaa sekaan vesi. Kuumenna kovalla lämmöllä, kunnes kattilasta nousee hieman vesihöyryä.
  2. Kaada kattilaan sokeri ja sekoita. Pienennä levy puoliteholle ja anna marjojen kuumentua parikymmentä minuuttia, kunnes marjoista on irronnut oman korkeutensa verran mehua. Marjojen ei tarvitse välttämättä kiehua.
  3. Valuta mehu talteen lävikön avulla ja kippaa marjat läviköstä takaisin kattilaan. Soseuta marjat sauvasekoittimella.
  4. Jäähdytä ja säilö mehu ja marjasose sopivan kokoisina annoksina.

Aronia_kasvihormoni.fi-6Aronia_kasvihormoni.fi-10

Vispipuuro

  • 1 l vettä
  • 1 3/4 dl mannasuurimoita
  • 1/4 tl suolaa
  • 2 dl aroniasosetta

Valmistus

  1. Kiehauta vesi ja vispaa joukkoon mannasuurimot. Anna puuron kypsyä keskilämmöllä kymmenisen minuuttia.
  2. Lisää valmiin puuron sekaan hyppysellinen suolaa ja aroniasose. Sekoita tasaiseksi. Jäähdytä huoneenlämpöiseksi.
  3. Vatkaa vispipuuroa voimakkaasti, jotta siitä tulee kuohkeaa.

Vaniljakastike

  • 1/2 l maitoa
  • 3 keltuaista
  • 2 rkl perunajauhoja
  • 2 rkl vaniljasokeria
  • 2 rkl sokeria

Valmistus

  1. Mitta kaikki ainekset paksupohjaiseen ja mieluiten pinnoitettuun kattilaan.
  2. Kuumenna seosta keskilämmöllä koko ajan sekoittaen, kunnes se sakenee ja siihen ilmestyy ensimmäiset kuplat. Ota kattila heti pois levyltä, jotta vaniljakastike ei juoksetu (juoksettuminen tapahtuu, mikäli kastike pääsee kiehumaan).
  3. Jäähdytä kastike kelmulla peitettynä, jotta siihen ei tule kuorta.

Kokoa vispipuurosta ja vaniljakastikkeesta jälkiruoka kerroksittain lasiin. 

Aronia_kasvihormoni.fi-4

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com