Sinin suosikit: tulppaani

tulppaanipiha_kasvihormoni.fi-5

Tulppaanit ’Happy generation’ (raidallinen) ja ’Catharina’ (valkoinen) sekä vanha, jo hieman ulkonäöltään muuttunut punainen laji (’Red shine’).

Talven pakkaskaudelle olen kaivanut vanhoja kuva-arkistoja ja päätin tehdä postaussarjan suosikkikasveistani. Niistä suurin osa kasvaa nykyisin täällä meillä, mutta joukkoon mahtuu (todennäköisesti) myös pari edellisen kodin aarretta, joita en ole istuttanut tänne meille. Näin ollen tässä talven myötä blogiin tulee myös kuvia, joita siellä ei ole ollut aiemmin.

Tässä postaussarjassa en kerro tarkkoja kasvitietoja, vaan keskityn siihen, miksi juuri sillä kertaa esiteltävä kasvi kuuluu suosikkeihini. Tämä myös siksi, että kasvitieteelliset esittelyt on tehty nettiin jo moneen kertaan, minun valintojani ei sen sijaan ole esitelty kuin silloin tällöin täällä omassa blogissani. Samoin itse ilahdun kovasti kaikista käytännön vinkeistä kasvien kohdalla: jostainhan ne suosikit saavat alkunsa, ja usein syynä on joku kasvin ominaisuus, joka selviää vasta tunnetasolla.

Tervetuloa tutustumaan postaussarjaani!

tulppaanipiha_kasvihormoni.fi-9

Alussa oli rakas tulppaani

Aloitan sarjan suurimmasta lemmen kohteestani eli tulppaanista. Tämä yllä oleva kuihtumassa oleva kaunotar kertoo selkeimmin sen, miksi tulppaani on ihastukseni kohde numero yksi: se on kuin kauneuskuningatar, joka vielä vanhainkodissakin tietää arvonsa. Pää on ylväästi ylhäällä ja sitä koristaa kruunu, jota eivät edes ikääntymisen vuoksi haurastuva olemus heilauta mihinkään. Katso nyt tuota siemenkotaa! Se todellakin tietää kuuluvansa niihin kaikkein arvokkaimpiin!

Tällä hetkellä Areenassa on muuten katsottavissa 1600-luvun tulppaanikeinottelusta kertova dokumentti Tulppaanikupla, josta selviää, että minä en ole todellakaan ensimmäinen näihin kukkiin hurahtanut henkilö. Ja vaikka meillä on keväisin tulppaanimeri, en käytä uusien sipulien hankkimiseen taloomme verrattavia summia – toisin kuin nuo muinaiset hurahtaneet. Vietän satoine sipuleineni varsin maltillista elämää!

valipenkin_kevat_kasvihormoni-fi-1.jpg

Tulppaani ’van Ejk’

Ah, tulppaani. Meillä kasvaa pääasiassa erilaisia punaisen ja valkoisen sävyisiä tulppaaneja. Kiihkeimmät värit olen sijoittanut havujen sekaan, intensiivistä pinkkiä ja samettipintaista punaa löytyy takapihaa halkovasta välipenkistä.  Olen yrittänyt pitää kukkien värisävyt harmonisina vaikka vaihdan sipulien lajeja vuosittain, näin toisen ja kolmannen kerran kukkivat tulppaanit yllättävät uusien lajien keskeltä eivätkä riitele niiden kanssa.

Valipenkki_alkukesa_Kasvihormoni.fi-7-2

Tulppaani ’Menton’ kolmantena kasvuvuotenaan. Tulppaani on menettänyt puolet punaisesta väristään vuosien myötä mutta edelleen siinä on havaittavissa pieni persikankeltainen sävy vaaleanpunaisen seassa.

valipenkin_kevat_Kasvihormoni.fi-5

Jouluruusu loistaa valkoisena ’van Ejk’ ja ’Red shine’ -tulppaanien keskellä. Purppurainen lehvästö kuuluu pionin alkukesän kasvulle.

Nämä kuusi ensimmäistä kuvaa ovat kaikki samasta välipenkistä, kuvattuna hieman eri aikaan kesäkuun taitteessa ja eri vuosina. Tulppaani voisi saada vielä ehdottomamman ihailuni, jos se jaksaisi nousta pystypäisenä ja hehkuvana vuodesta toiseen. Nyt lisään sipuleita säkeittäin jokainen syksy ja toivon, että myös edelliset jaksavat nousta uudelleen.

En silti valita tulppaanien kasvutavasta, sillä nautin suuresti sipulienpiilotusleikistä syksyisin, kun puutarhasta alkavat muut puuhat vähetä. Siitä saa oivan tekosyyn oleilla istutusten ääressä vielä kerran, kaksi tai kymmenen kertaa ennen rospuuton saapumista ja roudan kosketusta.

valipenkki_alkukesa_Kasvihormoni.fi-3Sen verran olen kuitenkin harmistunut tulppaanien lyhytikäisyydestä, että olen ujuttanut ostoksiini Darwin-hybridejä, jotka ovat lajina pitkäikäisimpiä ja säilyttävät ulkomuotonsa muuttumattomina vuodesta toiseen. Niihin on sitten hyvä lisäillä jalostettuja, kerrottuja, kapeauumaisia, ripsureunaisia, raidallisia, monivärisiä ja muutoin vain ihastuttavia, lyhytikäisiä kaunokaisia.

kirsikkapenkki-0_kasvihormoni-fi.jpg

Valkoisia ’Catherina’-tulppaaneja kirsikkapuun alla, etualalla lumipalloheiden limenvihreät kukkanuppupallot. Mikään ei voita tätä alkukesän aikaa!

etelarinnekevat_kasvihormoni.fi-9

Juhuu_Kasvihormoni.fi-1.jpg

Tulppaani ’Menton’ kaverinaan narsissi ’White lion’.

Hempeämpiä, lohen punaisia sävyjä olen istuttanut pomppuympyrän laidoille, sillä se on meidän puutarhan herkin ympäristö. Alue on tulppaaniaikaan aito hempukka, jonka koristukseksi löytyy markkinoilta satoja lajeja tulppaaneja, jotka sopivat rimpsumekon helmoiksi, prinsessaunelman peruskankaaksi ja jokaiseksi pitsikoristeeksi, jota leninkiin vain voi kuvitella kaipaavansa. Tulppaani todellakin taipuu moneksi!

sipulikukat_kasvihormoni.fi-3Ja mikä parasta: kun tulppaaneja istuttaa pihaan säkkitolkulla (ja laatikkokaupalla), mikään eikä kukaan estä keräämästä niitä sisälle aamiaispöydän iloksi ja lounasajan koristeeksi. Erityisesti tykkään kerätä niitä yksilöitä, jotka ovat sipulikautensa viimeisiä urhoollisia sotureita nousemassa jo muutoin erinäköiseksi muuttuneessa tulppaanipaljoudessa. Muutama herkkä yksilö muiden kauden kukkien sekaan ja koti saa arvoisensa kaunistuksen!tulppaanitorstai_lasit_kasvihormoni.fi-4tulppaanitorstai_lasit_kasvihormoni.fi-7

Jos haluat käydä katsomassa, miltä meillä on näyttänyt tulppaaniaikaan, klikkaa itsesi seuraaviin postauksiin:

Punasävyinen pohjoispuoli löytyy täältä

Hehkuvan hehkeä välipenkki näkyy täällä, täällä ja täällä sekä pomppuympyrän värisävyjä täällä.

Tulentehokas etelärinne on vuonna 2015 tässä ja tässä, sekä vuonna 2016 tässä ja tässä postauksessa.

valipenkki_alkukesa_Kasvihormoni.fi-5

Hattaroina kukkivat hedelmäpuut ja intensiivisen väriset tulppaanimeret ovat kesäkuun alun sykähdyttävin näky. Tässä kohtaa toivoisin aina kahden viikon viileyttä, että ehtisin nauttia maisemasta mahdollisimman pitkään. (Hups, sanoinko sen ääneen?)

Tulips are my absolute favorite flowers and this post is dedicated to those beauties making my day during the beginning of Summer. These queens of garden in white and red tones are growing at our back yard.

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com

Kehu (blogi)ystävä päivässä

Kiitoskukkasia Pauliinalle!

Kiitoskukkasia Pauliinalle!

Jouduin muutama päivä sitten kehujen kohteeksi ja ai että, se pelasti hankalan päivän. Miksi säästelemme sanojamme, kun pienellä saisi aikaan niin paljon hyvää? Kehut hivelevät itsetuntoa ja saavat uskomaan itseensä, nostattavat suoritustasoa maksimiin ja auttavat tekemään työn paremmin. Ja tutkimuksen mukaan nämä kehut pitää kohdistaa nimen omaan toimintaan, jos halutaan lisää tehoa, lahjakkaaksi tai hyväksi kehuminen passivoivat (koska mä oon niin hyvä, ei mun tarvii tehdä mitään, koska mä oon jo hyvä).

Pauliina Kukka & Kaali -blogista ajatteli viisaasti ja laittoi liikkeelle vapaamuotoisen haasteen, jonka seurauksena minun päiväni tuli pelastetuksi.

Jutun juoni on lyhyesti tällainen:
Kehu blogiystäväsi ja varmista, että hän myös saa kehusi.
Kehumasi blogiystävä saa jatkaa ketjua kehumalla omaa blogiystäväänsä jne.

Kiitos Pauliina, kiitän kauniista sanoistasi ja jaan tätä ihan mahtavaa haastetta eteenpäin!

Blogimaailmassa kaikilla meillä on omat suosikkimme ja syitä on monia. Missä aiheet osuvat yksiin oman elämän kanssa, missä bondaus tapahtuu siellä mannapuuron ja mansikan tasolla. Kehun tässä muutaman oman suosikkini, sellaisen, joiden lukemisesta nautin, ja jotka eivät välttämättä ole vielä kaikille tuttuja – vaikka ehdottomasti pitäisi. Tietysti omat kehunsa ansaitsisivat myös monet muut suosikkini, kuten 100% Outdoorin Kati, Hernepensaskujanteen Jori, Kukkalan Sanna, Navettapiian puuhamaan Navettapiika tai vaikkapa Autuas olon Cheri.

Mutta nyt näihin tämän kerran kehuihin

Kuvituksena tässä postauksessa on bloginpitäjien omat kuvat.

kehu_aamukastettapuutarhassa_blogspot.fi

Aamukastetta puutarhassa, (c) Piia Anneli Photography

Kehu blogiystäväsi: Aamukastetta puutarhassa (Annelivia)

Ah, se kuvien tyyli! Blogin pitäjällä Annelivialla (eli Piialla) on pettämätön maku kuvien ottamisen ja muokkaamisen suhteen. Hän on kehittänyt omanlaisensa tyylin, jossa pastelli ja valoisa maailma piirtää värikkään kauniit ja herkät kuvat. Aiheet ovat kauniita ja niitä täydentää rehellinen ja tarvittaessa lähteisiin pohjautuva kerronta. Instassa Annelivia toimii @anneliivia tunnuksella ja kuvat ovat usein siellä arjesta. Kauniita.

Multaa sormissa (c) Liisa

Multaa sormissa (c) Liisa

Kehu blogiystäväsi: Multaa sormissa (Liisa)

Liisan Multaa sormissa -elämää seuraan erityisessti Instagramissa, jossa oikein odotan, millaisia nikkarointipuuhia heidän puutarhassaan on taas tehty. Onko Liisa ja perhe keksineet taas jonkun ihan käsittömättömän mahtavan terassirakennelmaidean? Rakentuuko heille juuri sellainen kasvihuone, jonka kuva on unelmapankissani (ja jonka saattaa jossain toisessa elämäntilanteessa ja kodissa tulla meillekin)? Blogissa saa näille samoille kuville laajemman näkökulman ja sitä on mukava lukea.

Oravan kesäpesä (c) Kati

Oravan kesäpesä (c) Kati

Kehu blogiystäväsi: Oravan kesäpesä (Kati)

Oravan kesäpesää pitää Kati, joka on tunnettu myös Oravanpesä-sisustusblogin pidosta. Kati elää puutalossa ja kesäisin siirtolapuutarhamökissä, joiden molempien tyyli on minun makuuni. Siis omalla tavallaan runsas mutta silti pelkistetty. Samalla mainostan, että Kati huhuilee meitä puutarhasta bloggaavia talvitapaamiseen lauantaina 18.2. Nähdäänköhän me siellä?

(c) Saaristopuutarha

(c) Saaristopuutarha

Kehu blogiystäväsi: Saaristopuutarha

Olen superisti tykästynyt tähän saarielämään (jonka sisarblogina toimii myös saarielämästä kertova blogi). Blogin pitäjä on ihanan symppis tyyppi, joka rakentelee muutaman vuoden vanhaa eli uutta puutarhaa, ja jonka (blogi)elämän leppoisuus kiehtoo minua valtavasti. Ihan mahtavaa, että meissä on niitä, jotka uskallamme muuttaa elämämme ja  tehdä villejä ratkaisuita – kuten vaikka muuttaa ihan omaan saareen. Tämän blogin kautta pääsen ikään kuin laajentamaan omaa unelmaani ilman, että oikeasti tarvitsee muuttaa mihinkään, siis Saaristopuutarha auttaa unelmointiini. Ehkä sinunkin?

Tuulentupa (c) Saara

Tuulentupa (c) Saara

Kehu blogiystäväsi: Tuulentupa (Saara)

Tämä on pääasiassa sisustukseen keskittyvä blogi, sellainen kauan olemassa ollut, jonka pitäjä Saara ei vielä myönnä pitävänsä puutarhablogia. Saaran piha rakentuu kauniin puuston keskelle, joten eikös sellainen ole puutarha? Puutarhan rakentuminen on kuulemma hidasta, mutta kyllä se sieltä kaivautuu – huomaan jo, kuinka multaa alkaa kertyä yhä enemmän Saaran kynsien alle. Tuulentupa on oikeastaan yksi viimeisimmistä hurahduksista ja ilahdun kovasti sen olemassaolosta. Kiitos Saaralle!

Haasteen lisätiedot:

Mitään velvollisuuksia ei ole: ei tarvitse kiittää kehuista eikä jatkaa ketjua.
Sinun ei tarvitse tietää ketä on kehuttu, sillä samaa saa kehua moneenkin kertaan.
Saa kehua niin montaa kuin haluaa, pitkästi tai lyhyesti.
Blogiin saa laittaa linkin tai olla laittamatta.
Uusia ketjun alkujakin saa laittaa maailmalle niin monta kuin haluaa.

Ota kehumahdollisuus itsellesi ja osallistu ihmeessä, siitä tulee hyvä mieli paitsi kehujen saajalle, myös kirjoittajalle!

This post is about thanking and praising some of my favorite (and maybe not yet the best known) Finnish garden/lifestyle blogs. Join me and boast your favorite blog keepers, too!

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com

Kesähelteellä kuninkaallisessa puutarhassa

schloss_schonbrun_kasvihormoni.fi-7Käsi ylös, kuinka moni tuntee Sissi-elokuvat? Siis ne 1950-luvulla filmatisoidut Itävallan keisarinna Elisabethin elämää kuvastavat elokuvat, joissa keisarinna kulkee ympäri Habsburgien kesämökin tiluksia.

Ne tilukset ovat Wienin Schloss Shönbrunn ja niillä tiluksilla sijaitsee aivan upea puistoalue puutarhoineen, joka on näkemisen ja kokemisen arvoinen.

schloss_schonbrun_kasvihormoni.fi-13

Schönbrunnin palatsin oikeassa reunassa on ruusupuutarha

Viime kesän automatkalla toivoin pysähdystä tähän puutarhakohteeseen, joka oli jäänyt mieleeni lähes kahdenkymmenen vuoden takaiselta reilimatkaltamme. Ja katso: tänne me menimme, ympärillä reilu kolmekymmenasteinen lämpöpatsas ja taivas, jossa auringon porotusta vähensi vain vähäiset pilviriekaleet. Ihan sopiva ja täydellinen linnapäivä vietettäväksi niin sisällä kuin ulkonakin! (Minua tietysti kiinnosti ulkona, mutta kävimme me siellä sisälläkin hyvän tovin verran, kun hankimme kattavat sisäänpääsyliput.)

schloss_schonbrun_kasvihormoni.fi-14_1

Puutarhan oikealla puolella on muotopuutarha, josta löytyy lummealtaita. Näiden kautta pääsee seikkailemaan varjoisampaan, täysikasvuisia muotoon leikattuja puita sisältävään puutarhan osaan.

Habsburgien omaisuus on ollut valtava. Ihan huikea. Kuinka monta kesämökkiä maailmassa on rakennettu niin, että sisään mahtuu koko suku ja seutukunnan ylimystö ynnä palvelijat ja piha on niin suuri, että jos alkaisi nyppiä sen rikkaruohoja, selkä sanoisi poks jo ennen kuin on saanut ensimmäisen nurkan valmiiksi? Ja tämän kesäpalatsin lisäksi perhe on omistanut Itävallan ja siihen päälle Unkarin, ja molemmissa on pytinki poikineen ihan vaan, jos sattuisi lipumaan Tonavaa alavirtaan ja tarvitsisi lepuuttaa nilkkoja omilla nurkilla.

Schönbrunnia on rakennettu 1500-luvulta alkaen ja mutta se barokkityylinen, mikä näkyy tietysti myös puistosta. Vastauskonpuhdistuksen tyyli pursuilee muodoissaan, ylenpalttisuutta on valtavasti mutta kaikki pysyy kuitenkin tarkasti koukeroidensa sisällä, ihan kuin katolilaisuus paavin otteessa. Katso vaikka tätä pääkäytävän päästä löytyvää suihkulähdettä, jonka kaimoja löytyy vaikkapa Roomasta tai Versailles’sta:

schloss_schonbrun_kasvihormoni.fi-6

Gross Paterre (ylimmässä kuvassa) eli palatsin takana oleva tasainen puutarha-alue päättyy tähän Neptunuksen suihkulähteeseen.

schloss_schonbrun_kasvihormoni.fi-16_1

Palmutalossa (erillinen sisäänpääsymaksu) on aito 1800-luvun maailmanvalloittajien fiilis. Palmutalon takaa löytyy pieni japanilainen puutarha.

schloss_schonbrun_kasvihormoni.fi-2_1

Appelsiinipuutarha (orangerie, sisäänpääsymaksullinen) on palatsin vasemmalla puolella ja sen jatkeena on kesäkukista rakennettu muotopuutarha, jota voi kiivetä katsomaan korokkeelta.

schloss_schonbrun_kasvihormoni.fi-3Koska puutarhaa on rakennettu aikojen saatossa, löytyy sieltä myös uudempaa tyyliä, kuten palmutalo 1800-luvun alkupuolelta. Se puolestaan toistaa samoja piirteitä kuin vaikkapa Kew Gardensin palmutalo tai kymmenet muut aikakauden muotiviherhuoneet ympäri Eurooppaa. Muutenkin puutarhasta huomaa löytävänsä muotivirtauksia eri vuosisadoilta, tuomisia kaukomailta (kuten japanilaisen puutarhan) ja ajatuksia läpi aikakausien.

schloss_schonbrun_kasvihormoni.fi-4Kun kuvittelee päällensä paksut silkkikankaiset mekot korsetteineen ja päähineineen, ymmärtää, miksi isoja metsämäisiä istutuksia halkoo polut ja tiet, joita pitkin käyskennellessä huomaa ilman olevan pari astetta ympäröivää ilmamassaa viileämpi. Kolmenkymmenen asteen helteet eivät ole parin päivän kestoinen ihmetyksenaihe Wienin tienoilla, joten tällaisia seesteisiä metsiköitä on todellakin tarvittu ylimystön kesäelämää helpottamaan. Samoin pensaista istutetut sokkelot ja piknikille kutsuvat niityt ovat tuoneet viihdykettä sellaisten päiviin, joiden ainoa huoli on ollut omaisuuden sijoittaminen tai juuri tietyn aatelisen suosioon pääseminen.

schloss_schonbrun_kasvihormoni.fi-9_1

Schönbrunin viihdytysosastolta löytyy pensassokkelo ja laaja lasten leikkipuisto (erillinen sisäänpääsymaksu molemille alueille). Nerokas siipiään heiluttava ja lentävä kotka toistaa Hapsburgien vaakunan kotkan muotoa.

Montaa perhematkaajaa mietityttää lasten viihtyminen matkassa. Me oltiin matkassa perheen voimin ja lapset pitivät erityisen paljon puistosta löytyvästä viihdeosastosta. Alueesta ei kannata puhua leikkipuistona (vaikka sieltä löytyy myös lasten leikkitelineitä), sillä näitä alueita ei aikoinaan suunniteltu lapsille vaan hovin jäsenten kissavideoiden korvaajiksi. Alueelta löytyi monta suorastaan nerokasta puistorakennelmaa vesileikkimahdollisuuksineen, joten ehdottomasti puistojen ja puutarhojen pitäisi olla kaikkien kaupunkiperhematkaajien vakiopysähdyspaikkoja.

Me ei käyty eläintarhassa, mutta sellainenkin alueelta löytyy.

Eväät paikalle kannattaa ottaa ehdottomasti, sillä piknik puiston penkillä tai mäen päällä niittynurmella on ehdottomasti kokemisen arvoisia.

schloss_schonbrun_kasvihormoni.fi-5

Puistoalue on sisäänpääsyltään ilmainen ja sellaisenaan suosittu lenkkeilykohden myös helteellä. Oikeasti, sillä laajat puistikot viilentävät helteen tuntua.

schloss_schonbrun_kasvihormoni.fi-12

Sisäänpääsy puistoon on ilmainen, mutta tietyille alueille pitää maksaa sisäänpääsystä.

Schönbrunniin on melko helppo poiketa Itävaltaa halkovalta moottoritieltä ja parkkiin pääsee useampaan laajaan (mutta hintavaan) parkkialueeseen linnan lähistöllä. Mikäli olet jo valmiiksi kaupungissa, metro tuo Schönbrunnin asemalle asti.

schloss_schonbrun_kasvihormoni.fi-8

Muita puutarhakohteita löytyy seuraavista postauksistani:

Kevään 2016 vierailu Kew Gardensiin

Saman paikan orkideanäyttely vuotta aiemmin

Schloss Shönbrunn in Vienna, Austria, and its gardens are worth a visit. The entrance to gardens is free, however to see some parts you need to get a ticket to get in.

A nice place to visit on a hot day with a family, recommend the stay by experience 🙂

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com