Minulla on ihana poika.Hän kerää minulle voikukkakimpun ja kuiskaa korvaani iltasadun jälkeen,olevansa aina minun oma poikani.Pojastani tulee seikkailija ja tutkija,koska silloin pääsee matkustamaan Afrikkaan,eikä siellä tarvita ulkohousuja.Poikani rakastaa ja vihaa,tuntee niin voimakkaasti,ettei tiedä mitä kaikilla tunteillaan tekisi.Hän ihailee ja kyseenalaistaa ,pohtii ja kapinoi.Joskus on tosi huonoja päiviä ”tänään oli huono päivä,minulle vaan huudettiin ja väsytti kun sisko houkutteli eilen illalla valvomaan salaa…” ”on rankkaa olla tällainen poika” hän sanoo istuessaan sängyssään alasti,raapien pahaksi mennyttä atooppista ihottumaa.Rasvataan lisää.Onneksi uni tulee kuitenkin helposti.
Minä itken .Kuinka kovasti haluaisin hänelle vain täydellisiä,ihania,pikkupojanpäiviä.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Sinulla toden totta on ihana poika. Viisas ja tunteellinen. Niin ja kaunis. Ja hänestä tulee hieno mies, kunhan selviää ensin poikavuosista 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *