kädet täynnä

hommia ja keloja päässä.
Mies käväisi 2 päivää kotona lepäämässä ja lähti taas.
Ihanaa kun oli…vai oliko se vain unta?
Kädet täynnä hommaa tällä tyypillä ja aika korostetusti tänään.

En tiedä miten se on mahdollista ja tajusin itsekin vasta iltapäivällä ,syöttäessäni kuvauksissa vauvalle lounaaksi itsetehtyä bataattisosetta,että tosiaan aloitin päivän tekemällä vauvalle suuren määrän 2 erilaista sosetta(miksi??)…No sitten,mies vei yhden lapsista 9ksi.Minä vein toisen 10ksi,kävin stockalla.Kipaisin herättämässä vauvan kotoa mukaan kuvauksiin -oikein mukaviin sellaisiin,nimittäin Villakettua…parin viikon päästä näkyy….Raahasin 1,2,3,4,5,laukkua ja vauvaa koko päivän.

Yhdeltä hain pojan,päästin lastenhoitajan meille ja lähdin vauvan kanssa takaisin kuvauksiin.
Kotiin puol5 hakemaan poikaa ja tyttöä futistreeneihin ,kaverin synttäreille ja itseni järjestin koulun vanhempainyhdistyksen kokoukseen ,jossa musta ei kyllä ollut mitään hyötyä.Käytiin sitten ruokakaupassa ja kotiin iltapalalle.Onneksi lapset -kaikki kolme- nukahtivat hetkessä.

Ne puuhelmet odottaa vielä tuossa keittiön pöydällä…

sirkus

Mahtava tapa viettää myrskyinen sunnuntai oli sirkus.Pelkkää sattumaa tietysti ja ekstra jännitystä toi mietintä siitä,kestääkö sirkusteltta kovankin tuulen.
Kyllä sirkuksessa ,sen tunnelmassa ja hajussa on sitä jotakin.Innokkaat lapset ja vielä innokkaamat aikuiset .Sirkusmusiikki rulettaa ja popcornit rapisee.
Vaikka olenkin eläinten ystävä,muistelen haikeana aikoja,jolloin norsut ja merileijonat vielä esiintyivät.Nykyään tuskin osaisin enää nauttia sellaisesta.
Tälläkertaa mukana oli kuitenkin elävä tykinkuula ja hienoja heppoja!
Oikeita,klassisia pellejä kuitenkin kaipaan kamalasti ja lastenkin on vaikea mieltää moderneja pellevirityksiä pellenumeroiksi.Punaiset nenät ja isot kengät kehiin,kiitos!
Jokavuotinen traditio toteutettiin siis nytkin.

Erityismukavaa oli,että isi oli juuri tullut yli viikon kiertueelta kotiin viime yönä.
Hyvä mieli koko perheellä ja kaiken nostalgian ja lasten riemun siivittämänä huomasin liikutuksen ja onnenkyynelten vierivän poskillani samalla kun valkoiset ja ruskeat hepat, esittivät hienoa numeroaan…

jotain

Jotain pitäis tehdä.
Alkaa kutkuttaa.
Selaan nettihelmikauppoja ja ostan indiskasta puuhelmiä.
Jotain taitaa olla tulossa,kun ei vauvaakaan ehdi viedä sänkyyn asti nukkumaan…