Herkuttelijan majoneesi

IMG_7605

Tiedän, tää on ihan mässäilyä. Mutta kun ruoanlaitosta -yleensä leivonnasta, jää keltuaisia yli, en voi olla valmistamatta niistä majoneesia. Nyt tein erästä marenkiohjetta ja siitähän jäi taas keltuaisia yli.

Majoneesi on siitä ihana, että sen voi maustaa monin eri tavoin. Valmismajoneesiakin voi tuunata, mutta ei ole itse tehdyn majoneesin voittanutta. Joskus maustan majoneesin sitruunamehulla, joskus yrteillä tai sinapilla. Tämä valkosipulilla ja rakuunalla maustettu on kyllä lempparini. Parasta majoneesi on paahtoleivän ja keitettyjen kananmunien kanssa. Koska munat käytin kaikki marenkireseptin testailuun, ei jäänyt munia keitettäväksi, joten pakko oli sitten vain dippailla leipätikkuja ensihätään.

Nautin välipalani kahvin kanssa Leena Kouhian Raaka Rå -astioilta. Leena on tuttavani pitkältä ajalta ja haen häneltä astioita kuvauksiin aina silloin tällöin. Tämä setti oli saatava itselle.

IMG_7602

Rakuuna-valkosipulimajoneesi

2 munankeltuaista

2 ¼ dl rypsiöljyä

2 rkl valkoviinietikkaa

¼ tl Dijon sinappia

½ tl suolaa

½ valkosipulinkynsi

½ tl rakuunaa

Ota majoneesia varten kananmunat, öljy, sinappi ja viinietikka huoneenlämpöön pari tuntia ennen majoneesin valmistamista.

Lämmitä kulhon pohja ulkopuolelta kuumalla vedellä. Mittaa öljy valmiiksi. Erottele keltuaiset huolella ja laita ne kuivaan, lämpimään kulhoon. Vatkaa keltuaisia vispilällä 2 minuuttia niin, että ne sakenevat tasaisen vaaleaksi. Lisää etikka ja sinappi. Vatkaa vielä puoli minuuttia. Lisää sitten pikkuhiljaa, samalla vatkaten, noin ½ teelusikallista öljyä kerrallaan, vatkaten välissä aina noin 10 sekuntia. Älä pidä vatkaamisesta taukoa, vaan lisää öljyä, kunnes sitä on jäljellä reilu 1 desilitra. Sitten voit lepuuttaa käsiä hetken. Seoksen pitäisi tässä vaiheessa olla kiiltävää ja selvästi paksuuntunutta. Nyt voit lisätä öljyä nopeammalla tahdilla ohuena nauhana kokoajan vatkaten, kuten kermavaahtoa. Kun kaikki öljy on keltuaisten joukossa ja majoneesi on kiinteähköä ja kiiltävää, mausta suolalla ja tarkista maku. Lisää joukkoon rakuuna ja purista valkosipulinkynsi. Sekoita. Laita jääkappiin maustumaan ja kylmenemään noin tunniksi. Säilyy jääkaapissa kaksi päivää.

Kuihtuvat kukat

IMG_7646

Kirjan julkkareissa saamani kukat ovat itsepintaisesti edelleen maljakoissaan. Kuivuneet kukat ovat jotenkin kauniita. Pidän siitä, miten kukkien värit haalenevat kuivuessaan. Ehkäpä kuivuneessa kukassa on jotain haikeaakin.

Niinpä, ennen kukkien pois heittämistä, inspiroiduin ottamaan kuvia. Valo oli jotenkin kaunis. Harmaa, mutta valoisa. Tässä keittiössä on aina kaunis valo. Valoa kun tulvii kahdesta ikkunasta. Harmaat verhot tasoittavat valoa sopivasti kuvaamista varten. Liekö minusta tulossa mummo-ihminen, kun kerran kukkia kuvailen. Eivätkö mummot aina kuvaa kukkia? Minun mummoni ainakin kuvasi -rullatolkulla.

IMG_7662

IMG_7667

IMG_7664

Viikon loma tähän väliin on tehnyt kyllä todella hyvää. Nizzan jälkeen olen nauttinut siitä, että ei ole tarvinnut miettiä työjuttuja. Aivoilla tuntuu olevan tilaa esimerkiksi kukkien kuihtunutta kauneutta ihailemaan. Avasin koneen vasta tänään ja pehmeästi aloittelen seuraavien viikkojen töiden avaamista ja pohtimista. Tämän loppu kevään teema on: Saat sanoa myös ei.

IMG_7642

Vaaleanpunainen unelma -terveisiä Nizzasta

IMG_9090

Olin reissussa ja kiitos, teki hyvää. Keväinen aurinko lämmitti jo ihan kunnolla, vaikka aamut ja illat olivat viileitä. Nyt taas malttaa odotella kesää.

Kävimme matkan aikana myös Monacossa, koska kävin moikkaamassa veljeäni sairaalassa. Hieman synkkä ja jännittävä sairaalavierailu vaati vastapainoksi hetken luksusta ja vaaleanpunaista unelmaa. Päätimme istahtaa Monacon Cafe de Paris’n terassille ja tilata Shampanja-juomat. 23 euron lasilliset nautittiin asiaan kuuluvalla hartaudella ja sitten lähdettiin junalla takaisin Nizzaan päin.

IMG_9061

IMG_9053

Matkalla jäimme suunnitelusti Beaulieu-sur-mer -asemalla, vieraillaksemme Rothschildien Villa Ephrussi’ssa. Villan on rakennuttanut Béatrice Rothschild ja naisen rakennuttamalta koko komeus puutarhoineen näyttääkin. Koko Villa on yhtä vaaleanpunaista unelmaa. Villan alueella on 9 erilaista puutarhaa, joilla on kaikilla oma teemansa. Talon edessä on klassinen ranskalainen puutarha ja sen oikealla puolella kulkee polku, jota pitkin pääsee mm. japanilaiseen puutarhaan ja ruusupuutarhaan. Kyllä tuolla kelpaisi kesänsä viettää puutarhoja mittaillen ja suihkulähteistä nauttien. Puutarhassa on myös kahvila, jossa istuessa, voi hyvin kuvitella itsensä 1900-luvun alun verkkaiseen elämänmenoon.

IMG_9065

IMG_9064

IMG_9075

IMG_9072

Villassa vierailuun kannattaa varata aikaa, sillä puutarhat vievät mennessään. Myös bussikuljetus Villalta vie aikansa, sillä bussit ovat täynnä, eikä ensimmäisen kyytiin välttämättä pääse. Olen viettänyt paljon aikaa Etelä-Ranskassa, mutta tämä oli jäänyt minulta kokonaan näkemättä ja suosittelen todella lämpimästi siellä käymistä.

IMG_9093

IMG_9090