UUDEN VUODEN UUTISIA

Onnellista uutta vuotta 2017!
Uudenvuodenpäivä on aina fiilikseltään vähän omanlaisensa. Usein laiskanpuoleinen, kuten tänäänkin, syynä edellisen illan valvominen, juhlahulinat ja jokin yleinen vetämättömyys. Edessä on tyhjä sivu ja uusi vuosi, mutta mieli on vielä vähän kiinni vanhassa. Tänään olenkin summannut mielessäni mennyttä vuotta ja vetänyt suuntaviivoja jo vähän tulevaakin vuotta varten. Ja kuunnellut U2:n New Year´s Dayta, joka täytyy nimensä ansiosta kuunnella joka vuosi tänä päivänä.
Kulunutta vuotta leimasi ennen kaikkea remontti, mutta tapahtuihan silloin paljon muutakin. Erityisesti työn kannalta vuosi oli tosi antoisa, ja pääsin tekemään hienoja juttuja niin päivätöissäni suunnittelijana kuin tämän kakkostyönikin myötä. Blogini kuljetti minua kahteen mielenkiintoiseen paikkaan, kevättalvella Monacoon ja loppuvuodesta Transylvaniaan. Tällaisista matkoista en olisi  osannut vuosi sitten unelmoidakaan! Pääsin myös vuoden varrella solmimaan ja toteuttamaan monia mielenkiintoisia yhteistöitä niin sisustuksen, remontoinnin kuin erilaisten lifestyleaiheiden tiimoilta. Kiitos luottamuksesta ja mukavasta yhteistyöstä kaikille yhteistyökumppaneilleni!
Takana on nyt myös ihka ensimmäinen vuosi sivutoimisena yrittäjänä ja
on ollut hienoa nähdä, että päätös perustaa toiminimi on ollut oikea. Yrittäjyydessä on vielä opettelemista, mutta ihan turhaan viivyttelin aikanaan sen ensimmäisen ison askeleen ottamista. Käytännössä sen myötä kun mikään ei ole muuttunut, vaan ehkä jopa vähän helpottunutkin. Päivätyöni teen edelleen Koodin palkkalistoilla, mutta toiminimi antaa vähän enemmän vapauksia kaikenlaisten keikkojen ja sivutöiden tekemiseen. Monenlaiset työt pitävät mielen virkeänä, ja yksi näiden parhaita puolia onkin se, ettei koskaan tiedä mitä jännittävää seuraava päivä tuo tullessaan. Luovassa työssä kaikki erilaiset osa-alueet tukevat toisiaan ja nautin ihan suunnattomasti siitä, kun pääsen toteuttamaan erilaisia mielenkiintoisia töitä niin sisustussuunnittelun, stailauksen, valokuvauksen kuin vaikkapa markkinoinnin ja sisältöyhteistöiden suunnittelun parissa.
Blogikin on rullaillut vuoden aikana mukavasti eteenpäin. Remontti on toki vaatinut omat veronsa, mutta tästä huolimatta on ollut ihan mahtava seurata, kuinka taloprojektimme myötä tänne Pihkalaan on löytänyt roppakaupalla lisää lukijoita. Vuorovaikutus on tämän jutun suola, ja en voi kylliksi kiittää kaikista niistä tsemppaavista kommenteista, joita varsinkin remonttijuttuihini olen saanut. Ihan huikea nähdä, kuinka innokkaasti te elätte tässä projektissa mukana! Toivottavasti pysytte matkassa myös tänäkin vuonna, tähänkin vuoteen riittää nimittäin paljon sisustettavaa ja talon tapahtumia kerrottavaksi.
Kulunut vuosi oli varsin tapahtumarikas, mutta myös uusi vuosi tuo mukanaan jännittäviä tuulia ja vähän uusia kuvioita. Tammikuun lopussa blogini siirtyy osaksi A-Lehtiä ja Meillä Kotona -sivustoa, jonka myötä pääsen kokeilemaan taas vähän uudenlaisia juttuja. Reilu vuosi Suomen Blogimediassa on sujunut oikein mukavasti, mutta vahvasti sisustuspainotteinen portaali on tälle blogille ehkä vielä vähän ominaisempi paikka. Päätökseen vaikutti myös mahdollisuus päästä mukaan Avotakan tekoon, blogimuuton jälkeen helmikuusta lähtien ryhdyn pitämään lehdessä nimikkopalstaa. Tätä uutta aluevaltausta odottelen jo erityisen innolla; lehtimaailma on kiinnostanut jo pidempään ja nyt on mahtava päästä kokeilemaan vähän sitäkin puolta.
Tiedotan blogimuutosta ja uudesta osoitteesta vielä tarkemmin tammikuun lopulla, kun muuttoasia on ajankohtainen. Sinällään täällä blogissa ei mikään muutu, aihepiirit ja jutut pysyvät samoina kuin tähänkin asti ja tämän vanhan osoitteenkin pitäisi ohjautua suoraan uudelle sivustolle. Mukava kuitenkin kokeilla taas vähän uusia juttuja ja erilaisia mahdollisuuksia, itsensä kehittäminen on aina hyväksi. Vierivä kivi ei sammaloidu.
Tämä tammikuu mennään kuitenkin normaaleissa merkeissä eteenpäin. Täällä kellarin suunnittelu ja remonttikin on jo täydessä vauhdissa, ja ensi sunnuntaista lähtien remonttikuulumiset palaavat tutulle paikalleen. Myös kaikenlaisia sisustuskuulumisia riittää, ja uuden vuoden sisustustuulissa riittää inspiroitumista. Tervetuloa sisustusvuosi 2017, odottelen jo innolla mitä kaikkea tuotkin tullessaan!

Hello year 2017! It has been very exciting year and I´m looking forward to the opportunities and challenges this new year will provide. Actually one big change is already coming at the end of January, my blog will move to Meillä Kotona portal and I´ll start to write monthly column to Avotakka magazine. Will tell you more about the move and publish my new blog address later this month. Have a happy and inspirational year 2017!

KOLME ASIAA

Blogeissa on kiertänyt viime aikoina Kolme asiaa -haasteita, joita on ollut minusta aika hauska lukea. Bloggaajien itsestään paljastamat pienet hassut yksityiskohdat ovat kivan kepeää ajanvietettä, mutta minusta myös aika kiintoisaa luettavaa; ne piirtävät vähän paremmin kuvaa henkilöstä, joka siellä ruudun takana tekstejä näpyttelee. Päätinpä siis itsekin tarttua haasteeseen, tässä tulevat minun kolmen koplani satunnaisilla olkkarikuvilla höystettynä.

3 asiaa joista pidän:

– hyvä ruoka
– kukat
– sisustaminen

3 asiaa joista en pidä:

– stressi

– kebabliha

– selän takana puhuminen

3 asiaa jota tein viikonloppuna:

– valokuvaus
– siivous
– HBO:n sarjamaraton; katsoin vikat jaksot Fear of Walking Deadia

3 asiaa jotka osaan:

– piirakoiden leipominen
– kuunteleminen

– työni

3 asiaa joita en osaa:

– laulaminen
– virkkaaminen
– tehostettu ja järkevä ajankäyttö

3 asiaa jotka haluaisin osata:

– olla järjestelmällisempi
– sanoa jokaiseen tilanteeseen aina oikeat sanat

– soittaa jotakin instrumenttia

3 asiaa jotka minun pitäisi tehdä:

– siivota koti
– lipeöidä pari lankkua
– korjata culottes-housuistani purkautunut sauma 



3 asiaa joista stressaan:

– kiire
– tekemättömät työt
– joulu

3 asiaa jotka saavat minut rentoutumaan:

– valokuvaus ja siihen liittyvä järjestely
– ruoanlaitto ja kiireetön syöminen
– sauna

3 asiaa joista puhun usein:

– meidän taloprojektiiin liittyvistä jutuista, remppaamisesta, sisustamisesta jne.
– säästä 🙂
– päivän kuulumisista

3 asiaa jotka puen mielelläni päälle:

– villapaidat
– lenkkarit
– pitkät villakangastakit

3 asiaa joita en pue päälleni:

– liian tiukkoja vaatteita
– minkkiturkkia
– pitkiä saapikkaita (en vain osaa käyttää niitä)

3 asiaa jotka haluaisin hankkia:

– jonkun ihanan syysneuleen
– burgundinpunaisen huulipunan
– kirjahyllyn ruokasaliin

3 asiaa joista unelmoin:

– matkustaminen nykyistä useammin (niin paljon paikkoja, joissa haluaisin käydä)
– täysin valmis remontti
– oma koira

3 asiaa joita pelkään:

– eläviä kaloja
– tietokoneeni kaatumista
– toisinaan tätä maailmanmenoa, mihin tässä oikein ollaan menossa…

3 asiaa jotka toivon tapahtuvan lähitulevaisuudessa:

– lomamatka
– remontin valmistuminen
– mukava, leuto ja onnellinen talvi

Random pictures and things about me.

KALUSTE, JOSTA EN LUOPUISI

Jutta kirjoitteli jokin aika sitten blogissaan kalusteesta, josta ei luopuisi, ja heitti samalla haasteen eteenpäin muille bloggaajille. Aihe jäi nakertamaan pääkoppaani ja sai minut miettimään omia kalusteitani ja suhdettani niihin. Kuinka tärkeitä kalusteet ovat minulle, mistä voisin luopua tarvittaessa ja onko joukossa jotakin, josta en mistään hinnasta luopuisi?
Viime aikoina kalusteita on tullut tuuletettua oikein urakalla. Muuttaessamme viime kesänä pois vanhasta talostamme myimme useita kalusteitamme talon ostaneelle pariskunnalle. Vanha sohvakin löysi samassa rytäkässä uuden omistajan, hyvä näin, sillä se ei olisi tänne vuokra-asuntoon mahtunutkaan. Tällä hetkellä osa kalusteistamme on varastossa ja osa täällä kotona – eipä niitä niin kamalasti enää olekaan jäljellä. Uuteen kotiin muutettaessa hankintalista onkin pitkä kuin nälkävuosi. Onneksi tietyt peruskalusteet on plakkarissa, mutta isoja hankintoja on silti edessä: sohvaa, isompaa ruokapöytää, mattoa ja nojatuolia, eli suurin piirtein kaikkea, mitä oleskelutiloissa nyt yleensä tarvitaan.
Tavaroiden mennessä kiertoon huomasin, että en ole oikeastaan kovin kiintynyt niihin. Arvostan ajattomuutta ja kestävää designia; sitä, että kerran hankittu kestää vuosikymmeniä. Siitä huolimatta ei ollut ollenkaan vaikeaa myydä vaikkapa pitkäksi ajaksi tarkoitettua sohvaa tai hyllyjärjestelmää. Tiesin, että niille ei tule löytymään jatkossa sopivaa paikkaa, joten miksi hillota niitä turhaan varastossa. Parempi pistää tavara kiertoon ja miettiä uuteen sopivammat ratkaisut. Laadukkaiden tuotteiden parhaita puolia on, että ne saa helposti kierrätettyä eteenpäin; ne eivät siis todellakaan ole kertakäyttökamaa, vaikka käyttöikä jäisikin jostain syystä omalla kohdalla lyhyemmäksi. 
Palatakseni takaisin alun ajatukseen – katsoessani ympärilleni en oikein osaa sanoa, onko minulla mitään kalustetta, josta en tiukan paikan tullen voisi luopua. Toisiin tietysti liittyy enemmän muistoja kuin toisiin, mutta en näe tarvetta takertua materiaan, varsinkaan mihinkään uutena ostettuun. Vanhat kalusteet ovat tietysti asia erikseen, niissä on mukana aina tietty tunnearvo ja uniikkius. Sanoisinkin, että valintani osuisikin johonkin näistä, ehkäpä alla olevan kuvan vanhaan senkkiin, jonka olen omin käsin kunnostanut. Sekään tosin ei ole suvun perintökaluste, vaan onnekas kirppislöytö, joten luopuminen ei olisi senkään kohdalla ihan mahdotonta. Uutena ostetuista vahvimmaksi ehdokkaaksi nousee toisessa kuvassa näkyvä Swedesen sohvapöytä tai Eamesin DSR-tuolit, jotka hankittiin pitkän haaveilun jälkeen silloiseen vuokrakaksioomme muistaakseni jo kahdeksisen vuotta sitten. Vaikka tuolit ovat nykymuodin mukaan jo aika nähdyt, ovat ne kulkeneet matkassa jo niin pitkään, että niihin on tullut tietty tunneside. Se tuntuu hyvältä.

On mukavaa, että tietyt kalusteet seuraavat perässä vuosi toisensa jälkeen. Tämä on myös kestävää, ekologista ja kaikinpuolin fiksua ajattelua. Toisinaan on kuitenkin myös virkistävää uudistaa ja uudistua. Kestävien klassikoiden, perintökalusteiden ja vaihtuvien esineiden kombo taitaakin olla minulla se toimivin. Haluan ympäröidä itseni kalusteilla, jotka tarkoittavat jotain, mutta samalla myös nauttia sisustamisesta ja muuttuvasta kodista. Sillä se on minulle intohimo ja ilon ja innostuksen tuoja, eikä sitä pidä ottaa liian vakavasti. Ainakaan minusta.
Kuinkas siellä, osaatteko te nimetä yhden kalusteen, josta ette luopuisi? Vai meneekö homma minun tapaan vähän mutkikkaammaksi? Haasteen saa napata vapaasti eteenpäin ja ajatuksia vaihtaa kommenttikentässä!