Pöydän ääressä

Yksi kotini käytetyimpiä kalusteita on olohuoneen iso Muuton ruokapöytä. Se taipuu tarvittaessa suuremmankin ystäväjoukon kokoontumisiin, mutta palvelee hyvin myös pienemmissä ruokahetkissä. Käytän pöytää paljon myös työskentelyyn, ja tällöinkin isosta koosta on etua. Hommia ei tarvitse joka kerta siivota pois, vaan läppäriä mahtuu hyvin säilyttämään hyvin pöydän toisessa päässä samalla, kun toinen pää on vaikkapa ruokailukäytössä. Iso suositus siis isolle pöydälle – pöytätila tuntuu ainakin omassa käytössä olevan aina tarpeen, ja kestävä kansimateriaali (laminaatti) takaa sen, että pöytää voi huoleti käyttää kaikenlaisissa hommissa aina kukkiensidonnasta leipomiseen tahi taulujen maalaamiseen.

Ruokapöytäni ympärillä on vaihteleva määrä tuoleja. Vaikka 190 cm pituiseen pöytään mahtuisi koon puolesta kolmekin tuolia vierekkäin, tykkään pitää siinä arkena vain kahta tuolia per puoli. Tällöin pöydän ääressä on mukavampi istua ja kokonaisuuskin näyttää vähän ilmavammalta. Nyt pöydän ääreen on muuttanut myös vanha ritiläpenkki, joka on aiemmin majaillut makuuhuoneen puolella. Se on tuossa lähinnä läpikulkumatkalla ja tuskin jäämässä pöydän ääreen pitkäksi aikaa, mutta vaihteeksi tuo ihan hauskaa lämpöä valkoiseen ryhmään. Tarkoituksenani on ollut jo pienen ikuisuuden hioa ja maalata penkki, nyt ajattelin siirtää penkin varastoon inspiraatiota odottelemaan. Värikin on vielä päättämättä – varastossani olisi purkki luunvalkoista kalustemaalia, mutta toisaalta jokin jännempikin väri houkuttaisi. No, ehkä kesällä tämäkin homma tulee viimein tehtyä.

Tykkään somistaa ruokapöytää pienillä yksityiskohdilla. Ison pöydän etuja tämäkin: pöydälle voi asetella erilaisia asioita ilman, että ne veisivät liikaa käyttötilaa pöytäpinnasta. Nyt pöytää sulostuttaa kukka-asetelmastani napsaisemani muutamat värikkäät kukkaset, aika ihanat minusta tuolla lailla lyhyeksi leikattuna. Tuo teräksinen Georg Jensenin vaasi on myös suosikkini, jota tulee käytettyä aivan liian vähän. Se on täydellinen juuri tällaisiin, mataliin muutaman oksan tai kukan asetelmiin.

Ruokapöydän takainen seinä huutaa edelleen tyhjyyttään. Tähän minulla on jo ajatus valmiina, seuraavaksi täytyy vain siirtää se toteutuksen asteelle. Yleensä olen kaikenlaisten tehtävien ja askareiden suhteen aika rivakka ja pistän nopeasti tuulemaan, mutta sitten on ne muutamat tietyt hommat, jotka jäävät jostain syystä roikkumaan. Hassu juttu tämäkin – onko siellä kohtalontovereita tämän piirteen suhteen?

Siinäpä katsaus tämänhetkisiin kotikulmiin, nyt tie vie koneen äärestä ulos nauttimaan ihanasta ilmasta. Aurinkoista viikon jatkoa!

 

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *