Kuistien korjausremontti

Meillä talo kyllä muuttuu huomattavasti parempaan ulkonäöltään joka kesä. Vielä on hiukan radan puolella maalattavaa, mutta muutoin alkaa näyttää jo paljon paremmalta. Toki katto näyttää vielä pahalta, mutta kaikki aikanaan. 
Meillä pihan puoli ja kuistit näytti pahimmalta. Kuisteissa oli lattiassa isoja koloja, ne oli piirretty täyteen tekstiä ja ”kikkelikuvia”. Muutama kesä sitten tilasimme tänne ”ammattilaisen”korjaamaan kuistit jotka oli ihan vaaralliset, varsinkin lapsille. No tuo ”ammattilainen” sai aika pian potkut, teki hirveää jälkeä, joten oli vaan pakko tehdä kaikki itse hitaampaan tahtiin. Aikaa on mennyt mutta kannatti.
Sami on pikkuhiljaa noita kuisteja kaiken muun työn ohella rakentanut. Elokuussa hän piti pari viikkoa isyyslomaa juuri kun oli ne parhaat kelit. Silloin oltiin pihalla koko ajan. Siinä samalla hän kaverinsa kanssa muutaman illan ahkerasti korjaili kuisteja. Nyt alkaa näyttää jo todella hyvältä, vaikka vielä muutama pieni juttu puuttuu ja maalattavaa on vielä aikalailla, varsinkin noissa korkeimmissa kohdissa.

Yllä vielä ensin tämän kesän kuva, ja sen alla viime kesän kuva. Viime kesänä keskimmäisen kuistin paneloinnit puuttui kokonaan, koska tuolla alla olevia tukihirsiä piti vaihtaa. Vielä viime kesänä mietin että miten näitä voi saada ikinä valmiiksi, tuntuu niin vaikealta hommalta ensinnäkin löytää kunnon hirsi ja saada se paikalleen.

Alkukesästä mies otti ja veisti hirren itse pihan kaadetusta puusta. Mä en vieläkään uskonut että homma tulisi onnistumaan. Muutaman illan hän hikoili tuossa pihalla ja sai hienon ja paksun hirren paikalleen.
Kun hirsi oli paikallaan, ja toinen vähän pienempi, rakentui loput kuisteista aika nopeasti. Helmiponttipaneelia seiniksi ja koristeosien höyläilyä. Voin sanoa että nekään ei ihan helppoja ollut. Suurinosa tilattiin muotin mukaisesti Helsingin erikoishöyläyksestä. Kuten tuo kaidepuu kuistien päällä. Kuitenkin esimerkiksi tuon sahalaitakuvion mies teki kaverinsa kanssa itse. Näissä pihan koristeosissahan on tärkeää että niihin tulee päälle pieni kalteva kulma, jotta vesi pääsee valumaan nätisti maahan. Vesi ei saa jäädä koristeiden päälle makaamaan ja lahottamaan pintaa, eikä varsinkaan valua rakenteisiin. Sami sai siis tarkkaan miettiä ja katsoa vanhojen koristeiden mallista miten homma tehdään.
Jonkin verran kuisteihin laitettiin takaisin niitä vanhoja koristeita, mutta suurinosa oli niin huonona että meni vaihtoon.
Meillä tässä talossa on just tuo talon ulkokuori erityisen suojeltu, eli toisin sanoen ulkonäköä ei saisi yhtään muuttaa. Talon väriksi haettiin mahdollisimman alkuperäinen, ja koristeosat katsottiin tarkkaan että tulee samanlaiset. Sitähän ei tiedetä paljonko ne on ennen meitä muuttunut koska kuvia pihan puolelta ei ole yhtään vaikka ollaan niiden perään kyselty kaikkialta.

Joka tapauksessa, kivalta näyttää. Oli se rakentaminen ja talon ulkonäkö vain niin erilaista aikoinaan, varsinkin näissä julkisissa rakennuksissa.

-Henna-

Kesäiset hääkuvaukset

Mä olen täällä kotona ottanut niin paljon kuvia, että jos joku kulma on vielä kuvaamatta, niin jo on ihme. En kuitenkaan ole ollut ainoa, vaan olemme saaneet seurata sivusta myös monen ammattikuvaajan kuvaamista. Sekä toimittajien ja avustajien työtä.

Meistä on tehty muutama lehtijuttu jossa kerromme tämän talon ostosta ja remontista, juttu meidän työstä vastaanottoperheenä sekä muutama juttu kotimme sisustuksesta.
Viime kesänä täällä olikin vuorostaan hiukan erilaiset kuvaukset, sellaiset jossa itse emme olleet jutun aiheena ollenkaan. Lainasimme vain kotimme kuvauspaikaksi.

Kauniina kesäpäivänä meillä hääräsi monta naista tekemässä ihania hääkuvia, hääpäivään valmistuvasta morsiamesta. Pihalla syntyi kauniita seppeleitä ja makuuhuoneemme oli hempeä tausta romanttisille kuville.
Sain luvan julkaista kyseisiä kuvia täälläkin, joten olkaapas hyvät!

Kuvaukset toteutti:
AD: Helena Valtonen
Kuvaaja: Leena Rantonen
Malli: Paula Karjalainen
Meikki&Hiukset: Kirsi Maijala
Assari: Kristiina Kosola

Mielenkiintoista seurata kuvauksia, ja saada ehkä samalla itsekin jotain ideaa. Mielellään täällä saisi enemmänkin tällaisia juttuja tehdä.

-Henna-

Radan puolella

Tuossa ennen mun sairastelua, säiden ollessa parempia, tuli aloiteltua pihahommia. Leikkelimme radanpuolelta vanhoja syreeneja. Mähän olen siis aivan onneton puutarhuri ja pitkään mietin että mitä niillekin uskaltaa tehdä. Vai pitääkö leikata kokonaan pois. Oli niin huonossa kunnossa pensaat. Saa nyt nähdä miten ne lähtee parturoinnin jälkeen kasvamaan.

Samalla sielä kun hommia teimme, ihailin meidän taloa. Sen verran harvoin tulee tuolla radan puolella oleskeltua, että meiltä menee melkein hukkaan tuo mun mielestä talon kauniimpi puoli. Tiiliseinä, upeat korkeat seinät. Maalaus on vielä kesken radanpuolella mutta nyt jo näkee että talosta on tullut ja tulee, aina vain upeampi kun työ etenee. Varsinkin kun vielä joskus saamme pihankin kunnolla siistittyä.
Yläkuvasta näkee että meillä on radankin puolella ihan kivasti pihaa, se on vaan vähän hukkaan menevää aluetta. Ei tuolla tule oltua. Tarkoitus on siistiä syreenit loppuun ja mietin tuonne takanurkkaan syreenien väliin ihan vain jotain kaunista maanpeitekasvia. Tuosta ekasta syreenistä tännepäin tulee luultavasti nurmikkoalue jossa voi pelailla ja jonne tulee pieni istuskelualue aamu-aurinkoon.

Tottakai tuo kaunis tiiliseinäkin on pitänyt joskus aikoinaan sotkea tagein, enkä tiedä miten niitä saadaan puhtaaksi. Pitäisi olla joku järeä soodapuhallin tms käytössä. Tuolla radan puolella on myös musta ovi joka vie talon alle konehuoneeseen. Sekin on sotkettu ja kaipaa maalia.
Koiraa tuonne ei myöskään saa päästää ollenkaan, piha on täynnä lasinsirua rikkoutuneista ikkunoista ja pihaan heitetyistä lasipulloista. Siruja saa kaivaa maasta vielä pitkään ennen kuin kaiken saa pois. Jos saa koskaan.

Tekemistä siis riittää. Lisäksi tuolla radan puolella nurkassa kasvaa jotain ihmeellistä puskaa jossa on todella punaiset oksat. Se puska kasvaa nopeasti, kietoutuu kaikkeen ja tukahduttaa kaiken muun jos sitä ei leikkaa. Sanoinkin että se on kuin joku kauhuelokuvien tappajakasvi joka tuhoaa kaiken. Siitäkin siis pitäisi päästä eroon.

Koska mulla on hirmuinen tarve päästä laittamaan edes jotain kukkaa maahan, meinaan kaivaa kukkapenkin tuohon yläkuvan kallion eteen. Tuo on siis pääoven edessä oleva alue. Siinä onkin vähän kaivamista, aloitinkin sen viime viikolla mutta sitten iski tämä loputon flunssa. Katsotaan nyt miten mun käy tuon kanssa. Kuoleeko kaikki kukat tuossa kallion vieressä auringossa vai mitä.
Nämä kuvat on otettu joskus yli viikko sitten, nythän tuolla on jo paljon vihreämpää.

Desenion julistearvonta on ollut hitti, niinkuin arvelinkin. Ihastuin itsekin niin kyseiseen nettikauppaan. Sinne on vissiin tullut uusia juttuja munkin tilauksen jälkeen, esim sellaisia jossa on kultaista tekstiä tai kuvia. Sellainen olisi aika makea kanssa…
Huomiseen iltaan siis aikaa vielä osallistua arvontaan!

Nyt oikein hauskaa vappua kaikille, mä yritän loppuviikosta arpoa sen voittajan. Me suunnataan huomenna Tikkurilan vapputorille jos ei sada ja viikonloppu on täynnä synttäreitä.

Nyt puuron keittoon,

-Henna-