Pilkahdus tomaatinpunaista keittiössä

Olen jo pidempään suunnitellut maalaavani vanhat wieniläistuolini jollain hauskalla värillä, ja viime viikonloppuna innostuin viimein tarttumaan sutiin. Olen kehittänyt jonkun hassun mielleyhtymän reippaasta, pikkuisen oranssiin vivahtavasta tomaatinpunaista, ja niinhän siinä kävi, että päädyin valitsemaan tällaisen sävyn tuolien sävyksi. Tämä valinta yllätti vähän itsenikin, sillä olen aina kokenut kirkkaanpunaisen itselleni todella vieraana värinä. Välillä on kuitenkin kiva kokeilla myös jotain, mikä ei ole itselle niin ominaista – kontrastit ja odottamattomat väripilkut vain elävöittävät kotia.

Värivalintaani ohjaili pitkälti keittiöni sävy: minusta khakinvihreä ja tällainen reipas tomaatinpunainen ovat tosi herkullinen pari. Tykkään juuri tällaisista vähän odottamattomista yhdistelmistä, jotka rikkovat muuten melko yhteensoljuvaa ja harmonista väripalettia. Tämänkin punaisen suhteen nyanssit ovat kuitenkin tosi tärkeitä: mukana pitää olla juuri se pikkuruinen ripaus oranssia ja tietynlaista paahteisuutta, ettei sävy muistuta liikaa vaikkapa joulunpunaista. Minusta onnistuin tässä melko hyvin – tai jos nyt hifistellään, olisi sävy voinut olla vielä ihan pienen aavistuksen oranssisempikin. Lopputulos vastaa kuitenkin melko lailla luonnossa sitä ajatusta, mikä minulla päässäni oli.

Tämä tuoli saa jäädä pääsääntöisesti keittiöön, se on kooltaankin niin näppärän siro pienen aamiaispöydän kaveriksi. Saatanpa joskus lainata sitä kuitenkin olohuoneenkin puolelle: kirkas punainen voisi sopia kivasti myös hiekanvärisiä seiniä piristämään. Hauska nähdä, että tällä hetkellä väritrendit hipuvat taas kohti reippaampia värejä: onhan tällaisen kirkkaan verenpunaisen lisäksi trendiennusteissa mm. myös Pantonen sinistä ja reipasta vaaleankeltaista. Tällaisena väri-intoilijana innostun kaikenlaisista uusista tuulista – sillä oikeastaanhan ei ole olemassa rumia värejä, on vain epätoimivia yhdistelmiä.

Innostutteko te kirkkaammista väreistä sisustuksessa?

Kommentit (6)
  1. Upea väri! Tykkään tosi paljon. Kiinnostaisi tietää, miten onnistuit saamaan noin tasaisen maalipinnan. Minullakin on kellarissa vanha wieniläistuoli, joka kaipaa kunnostusta.

    1. Kiitos paljon! Ei tuo maalipinta ehkä lähempää tarkasteltuna ole tasaisin mahdollinen, mutta ihan kelvollinen siitä tuli minusta kuitenkin. 🙂 Laadukas sivellin on tässä kaiken a ja o, ja myös hyvin tasoittuva maali auttaa paljon asiaa. Näissäkin on nimittäin paljon eroja.

  2. Moi! Samaa kyselen 🙂 Miten esikäsittelet tuolit? Meillä on muutama vanha, joiden hiominen on ollut tuskaista pyöreiden muotojen vuoksi. Päädyimme ensin purkamaan tuolit.

    1. Minä en jaksanut purkaa, kun ryhdyin hommaan vähän ex tempore ja kyseessä oli kirppistuoli, jolla ei ole niin nokon nuukaa. 🙂 Kävin maalipinnan kevyesti läpi hiekkapaperilla pintaa karhentaen, en sen kummemmin hionut vanhaa maalipintaa pois. Lohkeamat toki koitin hioa tarkemmin tasaiseksi. Tämä kävi suht nopeasti ja maali tarttui hyvin vanhaan karhennettuun maalipintaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *