Blogit
Pihkala

PALMUN KATVEESSA

palmu1-800 palmu2-800 palmu3-800

Tunnustetaan: olen aika hullaantunut viherkasveihin. Sitä mukaa kun kevät on edennyt, on meidän kotikin muuttunut askel askeleelta vihreämpään suuntaan. Viherkasveilla saa niin mukavasti freesattua kotia ja täytettyä vähän tyhjiä nurkkiakin – ovat siis äärettömän helppo, edullinen ja tehokas sisustuselementti.

Uusin tulokas meillä on tämä 2,7-metrinen palmu. Se kärrättiin kotiin viikonloppuna ja nostettiin paikalleen meidän ruokasaliin. Palmu on peräisin vanhemmiltani, jossa se alkoi jo hipoa kattoa, meidän salissa puolestaan sillä on vielä vähän kasvuvaraa. Hontelo, vähän oksiaan riiputtava palmu on minusta tosi symppis tapaus ja sopii hyvin tuon ruokasalin epämääräisen kulman täytteeksi. Ja koko ajan lisääntyvän valon myötä nuo riippuvat alaoksatkin piristyvät varmasti vähän terhakammaksi – tai näin ainakin toivotaan.

palmu4-800palmu6-800

Jokin aika sitten meillä kävi vieraana pari tässä talossa lapsuusaikanaan 30-40-luvulla asunutta rouvaa. Heillä oli tietysti kerrottavanaan talosta lukuisia tarinoita, joita me kuuntelimme suurella mielenkiinnolla. Kävi ilmi, että juuri tuossa samaisessa ruokasalin kulmassa on ollut pyöreä valkoinen, yläosastaan koristeellinen kakluuni. Tätä epäilimmekin, sillä löysimme takan perustuksia purkuvaiheessa. Silti tämä tieto pisti oikein harmittamaan; kakluunin olisin jo muutenkin pitänyt tuossa mielellään, ja sepä pirskatti vieköön oli vieläpä noin kauniskin. Ehkä jonain päivänä hankimme tuohon vanhan valkoisen kaakeliuunin jos ei muuta niin koristeeksi, vanhoja purkutaloista haalittuja uuninkaakeleitahan on jonkin verran saatavilla. Toistaiseksi kuitenkin tuo palmu saa töröttää paikassaan peittäen kakluunin jäljiltä kulmikasta nurkkaa. Palmuthan olivat suosittuja sisustuselementtejä vanhojen talojen salissa, joten kyllähän se tyyliin sopii tämäkin.

palmu5-800

Meiltä taitaa löytyä viherkasveja nyt miltei joka huoneesta, mutta luulen, että tämä ei jää vielä tähän. Parhaillaan herättelen talvehtinutta viikunapuutani ja jos se ei tuosta tokene, pitää toinen samanmoinen ainakin hankkia tilalle. Vaikka toisaalta – kohta pääsee jo suunnittelemaan pihajuttujakin, tämä varmasti taittaa vähän intoa sisäkasvienkin suhteen.

Onkos teillä havaittavissa samanlaisia kevätoireita?


New in: a huge palm tree which is from my parents. It was getting too tall for their house, but it fits very well to our dining room – at least for a moment.

Kommentit (6)

  1. Muuttuva kotini Päivi S

    Muutaman uuden kaktuksen olen hankkinut ja peikonlehden olen saanut ihmeen kaupalla pysymään hengissä eli toivoa on uusille kaktuksillekin 🙂 Hauskan ja persoonnalisen näköinen palmu 🙂

    • Maija

      Olen huomannut saman, peikonlehti on aika kiitollinen kasvi. Sellaisia pitäisi haalia enemmänkin.

      Tuo palmu on tosiaan vähän tuollainen hassu tapaus, mutta juuri siitä syystä aika symppis minusta. Kuhan nyt vaan ei kuolisi ainakaan ihan heti… 😉

  2. Hanna

    Onpa tosi symppis palmu! 🙂

    Mulla on aina ollut jonkin verran viherkasveja, mutta nyt toki oon hankkinut niitä entistä enemmän. 😀 Mieskin on halunnut hommata kaktuksia, hänen kiinnostuksensa onkin uus juttu. Kyllä kasvit vain piristää huoneen kuin huoneen.

    • Maija

      Juu, tuo on tuollainen vähän hassu tapaus 🙂

      Kaktukset kiinnostavat vähän täälläkin, mutta vielä toistaiseksi olen pysynyt tuollaisissa lehtevissä ja runsaammissa kasveissa. Mutta näin ylipäänsä ovat kyllä tosi ihania sisustuksen virkistäjiä, tuo palmukin piristää tuota nurkkaa tosi kivasti.

  3. Blue Peony

    Vihreä voima jyllää täälläkin kovemmin kuin vuosiin! Olipa ihanaa, että tapasitte vanhoja asukkaita. Me olemme myös tavanneet kesähuvilamme entisiä asukkaita ja kuulleet kiinnostavia juttuja heiltä, syventää talon historiaa uudella tavalla. Nyyh kaakeliuunien purkamiselle, sitä tehtiin surullisen paljon 60- ja 70-luvulla. Onneksi tuo upea vihreä kakluuni säilyi eikä kaikkea pantu matalaksi! Meidän talossa kaikki kakluunit ovat onneksi säilyneet, mutta yhdestä oli yläosan koristereunus yli kolmen metrin korkeudessa hakattu irti – tosin se oli onneksi viskattu uunin päälle nurkkaan ja oli tallessa.

    • Maija

      Oli kyllä tosi mukava tavata talon vanhaa väkeä ja kuulla tarinoita talon sen aikaisista vaiheista. Surku käy tuota purkuvimmaa, mutta onneksi sentään tämä yksi kakluuni säästyi siltä. Mikähän tuossa koristereunassa lienee ärsyttänyt poishakkaajaa – onni sentään, että oli tallella. 🙂

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *