Kolme hyvää asiaa
Muistattekos, kuinka ennen vanhaan haasteita kiersi blogeissa harva se viikko? Viime vuosina tämä tapa on jostain syystä jäänyt, mikä on toisaalta vähän harmikin, näitä kun on minusta aina niin kiva lukea. Niinpä innostuin, kun Anne nakitti minulle tämän seuraavan haasteen, jonka tarkoituksena on listata hyviä asioita ihan vain elämästä ylipäätään. Tässä siis viikonlopuksi hieman sisustuksesta poikkeavaa juttua; näitä tällaisiahan on ihan hyvä pysähtyä pohtimaan toisinaan ihan itse kunkin, ja kaiken pintapuolisen sisällön lomassa on ainakin minusta mukava päästä toisinaan kurkistamaan tarkemmin myös kirjoittajan persoonaan ja ajatuksiin.
Kolme hyvää asiaa päivässäni:
-Kiireetön aamu- tai iltahetki. Viime aikoina olen ollut paljon enemmän tulossa tai menossa kuin rauhallisesti kotosalla. Tämän vastapainona on kuitenkin tullut vietettyä myös useamman tunnin pituisiksi venähtäneitä brunsseja tai pitkään ja hartaasti kokattuja illallisia. Kiireetön oleskelu ja syöminen on ehkä parasta mitä tiedän, tähän täytyisi muistaa ottaa oma, pienikin aikansa ihan joka päivä.
-Puhdas koti. Koti siivouksen jälkeen, puhtaat lakanat ja siistit nurkat – ah. Tätä tuskin tarvinnee sen enempää avata, you know what I´m talking about.
-Täydellinen uppomuna, vähän linkitettynä tuohon ensimmäiseen kohtaankin. Olen innostunut uudelleen ruuanlaitosta ja nykyään on tullut kokkailtua ja opittua tämän suhteen myös uutta, kuten nyt vaikka liekitystä paistinpannulla. Tänään onnistuin tekemään täydellisen uppomunan, joka ei sekään ole välttämättä aina ihan itsestäänselvyys. Pienet onnistumiset ruokkivat kokkailuintoa ja tuovat iloa arkeen yhdessä tai yksinkin toteutettuna.
Kolme hyvää asiaa minussa:
-Kiltteys. Olen luonteeltani aika lempeä ja sopeutuva, mieluummin sovitteleva kuin kyseenalaistaja. Kiltteys koetaan joskus negatiivisenakin asiana, mutta minusta se on ennen kaikkea voimavara ja liittyy vahvasti toisten ihmisten huomioimiseen ja mukavaan kanssakäymiseen. Tärkeää on vain osata olla tilanteen vaatiessa myös jämäkkä ja omata omia mielipiteitä, eikä antaa toisten käyttää kiltteyttä hyväksi. Kynnysmatoksi kun kenenkään ei pitäisi koskaan ryhtyä.
-Positiivisuus. Tähän olen yrittänyt opetella tietoisesti, sillä onhan tämä elämä paljon mukavampaa ja helpompaa, kun siihen ottaa myötämielisen lähestymiskannan. Asiat harvoin edistyvät vellomalla tai manaamalla, negatiivisuus ei useinkaan tuo muuta kuin raskaan ja voimattoman olon. Presidentti Koivistokin sen sanoi: jos emme varmuudella tiedä kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.
-Ripeys. Osaan panna tuulemaan kun tarvitaan, enkä jää jahkailemaan turhia. Toisaalta olen kyllä pohdiskeleva ja harkitsevainenkin, mutta eri asioissa. Käytännön asiat tykkään hoitaa ripeästi ja sujuvasti; pidän siitä, että homma toimii ja asiat etenevät, vaikka toisinaan tässä saatetaankin livahtaa vähän myös hätäisyyden puolelle.
Kolme hyvää asiaa elämässäni:
-Ystävät ja läheiset. Tärkeät tyypit, joista on ollut ihan valtavasti iloa, hupia ja apua viime aikoina. Tämä toimii myös hyvänä muistutuksena itselle: muista aina antaa tarpeeksi aikaa ystäville, he ovat elämän suola.
-Oma koti. Turvasatama ja oma pieni soppeni, vaikkakin jossain määrin väliaikainen ja keskeneräinen, hieman iloisen kommuuninkin puolelle kääntynyt sellainen. Täytyy sanoa, että olen pitänyt aika valtavasti keskusta-asumisesta – liikkuminen on niin mutkatonta, näinpä tulee myös entistä herkemmin otettua jalat alle ja lähdettyä. Myöskin korttelini ja asuinalueeni on varsin kaunis ja viihtyisä, taas vähän erilainen entisiin verrattuna.
-Spontaanius. Elän hetkeä, jolloin ei koskaan ihan varmuudella tiedä, millainen seuraavasta päivästä saatika viikosta tulee – ja se on ihan äärettömän innostavaa. Spontaanit kokoontumiset, yllättävät mahdollisuudet sekä uudet paikat ja ihmiset tekevät elämästä mielenkiintoista ja jännittävää.
Kolme hyvää asiaa tänä vuonna:
–Uudet harrastukset. Olen taas herätellyt henkiin liikuntaharrastuksiani, jotka vuosien varrella remontti- ja muiden kiireiden keskellä pääsivät totaalisesti lopahtamaan. Muutenkin suunnitteilla on aktivoituminen elämän eri osa-alueilla: haluaisin esimerkiksi opetella jonkin ihan uuden taidon. Olkoon se sitten kitaransoittoa, käsilläseisontaa tai keramiikkakurssia – sen ei niin väliä, kaikenlaiset uudet asiat kiinnostavat.
–Innostavat työkuviot. Työelämässäkin on tapahtunut hiljattain muutoksia ja odottelen innolla mihin tämä vuosi niiden suhteen johdattaakaan. Minulla on kutina, että tällä vuodella on vielä paljon annettavaa, saas nähdä miten käy.
–Matkustelu. Pakko lisätä tämä viimeisenä kohtana, sillä olen päättänyt matkustella tänä vuonna eri paikoissa, niin kaukana kuin lähelläkin. Matkaaminen tosiaankin avartaa, ja viime vuosina olen taas aktivoitunut hieman lisää tässäkin asiassa. Parhaillaan suunnitteilla on pieni reissu keväälle, mutta sen suhteen asiat ovat vielä niin sanotusti levällään. Saas nähdä päädynkö lopulta lämpimään, viileään vai asfalttiviidakkoon – vai mihinkään näistä.
Kolme hyvää asiaa blogissani:
-Elämänmakuisuus ja rentous. Näistä asioista haluan pitää vahvasti kiinni omassa blogissani, vaikka yleisesti pyrinkin tietysti laadukkaaseen, ammattimaiseen sisältöön. Minusta nämä asiat eivät kuitenkaan missään määrin poissulje toisiaan. Itse pidän siitä, että elämänmakuisuus ja oma persoona välittyy blogissa: en halua sen muuttuvan liian kuratoiduksi ja harkituksi, vaan kirjoittaa spontaanisti sellaisista asioista, jotka kulloinkin inspiroivat. Sillä sellaisia blogeja haluan itsekin lukea.
-Lukijat, tietysti. Vuorovaikutus ja teidän lukijoiden tsemppi on yksiä tämän touhun kiistatta parhaita puolia. Teistä suuri osa on kulkenut mukana jo pitkään, tsempannut remonttijuttuja ja myötäelänyt käännekohdissa. Teidän kanssanne on aina ilo jakaa innostavia ja inspiroivia asioita.
–Bloggaamisen tarjoamat haasteet. Olen päässyt kokemaan ja tekemään jos jonkinnäköisiä huikeita juttuja blogini myötä, ja tämä sittemmin työksi kääntynyt harrastus on vienyt minut kaikenlaisten uusien asioiden äärelle. Valokuvaus, nyt esimerkiksi, on asia josta olen tämän jo pian seitsemän vuoden aikana oppinut ihan valtavasti. Ja parastahan tässä on, että matka jatkuu ja kehitys ja uuden oppiminen ei koskaan lakkaa. Sehän tässä se jutun juju juuri onkin.
Kolme bloggaajaa joiden toivoisin vastaavan kysymyksiin:
Heitetäänpä tähän vaikka kollegani täältä meilläkotona.fi -saitilta eli:
—
Ah, se ois sitten taas viikonloppu. Seuraaville päiville suunnitteilla ystävien kanssa kokkailua, lautapelejä, vähän valokuvausta ja mukavaa rentoa menoa. Ihanaa viikonloppua, kuullaan taas!