Eteisessä nyt
Rauhallista pyhäinpäivän iltaa! Tämä päivä on alkanut leppoisasti pitkällä brunssilla Annen kauniissa kodissa, ja sen jälkeen on siirrytty pienen reippailun kautta koti-iltaa viettämään. Nyt ilta pimenee, uunissa hautuu pata ja kynttilät on sytytetty – vielä tulin kirjoittelemaan pikaiset viikonlopputerveiset ennen kuin kone saa mennä tältä illalta lopullisesti kiinni.
Innostuin aiemmin nappaamaan pari tunnelmakuvaa eteisestä. Tämä tila näkyy blogissani harvoin, sillä siellä ei juurikaan tapahdu mitään raportoimisen arvoista. Silloin tällöin on kuitenkin kiva kurkistaa tämänkin tilan pariin. Keittiöön päin aukeava rajattu näkymä on yksi suosikeistani, puupaneeli kehystää minusta kivasti tuota takkisäilytyssyvennystä. Se oli oikein onnistunut ratkaisu, vaikka itse sanonkin. Saan tasaiseen tahtiin kyselyitä tästä itse tekemästäni naulakkokokonaisuudesta, joten linkataanpa vielä tähänkin yhteyteen diy-ohjeet tästä. Samaa puupaneelia olen käyttänyt keittiön kiinteässä penkissä, ja mielessä on käynyt myös sen maalaaminen valkoiseksi. Molemmissa sävyissä on puolensa: nykyinen vaalea puupinta on moderni ja freesi, valkoiseksi maalattu taas pikkuisen klassisempi ja rauhoittaisi keittiön muuta sävymaailmaa. Saas nähdä mitä tämän suhteen tapahtuu, vai tapahtuuko mitään.
Keittiön ja eteisen välille olen kiinnittänyt muutamia koukkuja, joissa riippuu päivittäin käytössä olevaa tavaraa: astiapyyhe käsien kuivaamiseen (toista, astioiden kuivaamiseen tarkoitettua pyyhettä pidän puolestaan uunin vetimessä), kangaskasseja sekä kalenteri. Tämä Suvin suunnittelema printattava kalenteri on ollut superkätevä, tästä on aina kätevä tsekata kulloisenkin päivän ja viikon menot – muuten en enää näiden perässä pysyisikään. En ole oikein koskaan tottunut käyttämään sähköistä kalenteria, menot pitää olla näkyvillä jossain konkreettisessa paikassa, josta ne on helppo tarkastaa mennen tullen. Onko siellä myös samaa vanhaa koulukuntaa edustavia, vai onko nykyaika ajanut jo tämän pinttyneen tavan ohi?
Kuluneella viikolla innostutti myös tämä kuvassa näkyvä ihanuus: olen himoinnut The Curatedin Classic Coat -takkia jo yli vuoden päivät, ja nyt syksyllä maltoin viimein tilata sen itselleni. Nämä pienen naisvetoisen yrityksen käsintehdyt takit ovat parhaillaan niin kovassa hypessä, että sain odottaa omaani pitkälti toista kuukautta, ja nyt tällaiset välikausitakkikelit alkavat olla jo ohitse. Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa, ja takki saa varmasti hurjasti käyttöä jos ei talven, niin viimeistään taas ensi kevään tullen. Täydellinen laatu ja malli, jota ei voi kuin suositella – varsinkin kun tämän pitkäikäisen hankinnan myötä tukee vielä pienyrittäjyyttä ja kestävän kehityksen mukaista työtä.
Pidän eteisen naulakosta, vanhoista kaapeista ja tiikkisestä ulko-ovesta, mutta lempiyksityiskohdakseni nousee kuitenkin tämä Hayn messinkinen seinälampetti. Aina kun tässä palaa kynttilä, se luo hiukan erityisen tunnelman. Tällaiset seinälle kiinnitettävät kyntteliköt ovat kyllä kivoja: ne tuovat vähän eri ulottuvuutta ja ovat tyhjilläänkin kaunis sisustuselementti. Nytpä taidan hipsiä uudemman kerran sytyttelemään tähän valon – sillä mihinpä se sopisi paremmin kuin juuri tähän iltaan.
Rauhallista pyhäinpäivän iltaa teille!