Koti asemalla
Koti asemalla

Vetovoiman laki

Koko aikuiselämäni hyvät ja huonot vaiheet ovat menneet kausina. Pääasiassa kaikki on hyvin ja elämä on oikein mukavaa, nautin pienistä asioista jne. Sitten kuitenkin muutaman vuoden välein tulee sellaisia vaiheita kun kaikki tuntuu menevän pieleen. Alamäki alkaa, ja tuntuu että sitä sontaa lyödään niskaan enemmän ja enemmän. Pari vuotta sitten ympäriltäni kuoli lyhyen ajan sisällä monta läheistä, ja kaikki oli jotenkin todella mustaa. Elämäni synkintä aikaa oikeastaan. Koko ajan pelkäsi että kuka on seuraava.

Sitä ennen pari vuotta aiemmin elin mustassa kuplassa, jossa sekundäärinen lapsettomuus painoi minua matalaksi. Nyt olen vuorostani isossa rahahuolikuplassa, joka tuntuu vain vyöryvän ja vyöryvän. Koko ajan tulee vain yllättäviä laskuja, tulevan kahvila-myymälämme kulut nousee kovaa tahtia. Jopa ensimmäinen melko uusi autoni ei päässyt katsastuksesta läpi, vaan tuo lisäkuluja. Katsastaja ehti just vitsailla että näin uusi Toyotahan menee heittämällä läpi, mutta eipäs mennytkään… Ylläri.

Aiemmin elämässäni kun iski tämä huono vaihe päälle, oikein velloin siinä itsekin. Että nyt kaikki menee pieleen, en selviä tästä. Nyt vanhempana olen opetellut ajattelemaan että asiat kyllä järjestyy, pitää ajatella positiivisesti. Nytkin kun on oikein todella ahdistanut, niin kuitenkin jostain on aina tullut se valonpilkahdus, että kyllä tästä selvitään. Kunnes taas uusi lasku tipahtaa eteen. Jotenkin tuntuu että en nyt pääse ylös tästä, vaikka kuinka yritän ajatella positiivisesti.

Onko vetovoiman laki sulle tuttu? Olen itse lukenut esimerkiksi Rhonda Byrnen kirjan ”Salaisuus”. Siinähän juurikin kerrotaan siitä, että miten ajatuksillasi saat sitä mitä haluat. Jos ajattelet vaikka että sulla ei ole rahaa, sitä ei myöskään tule mistään. Kun ajattelet että sulla on asiat hyvin, että haaveesi toteutuvat, niin ne myös toteutuu. Kirjan mukaan me itse vaikutamme ajatuksillamme siihen millainen elämämme on. Tästä aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta ja tietoa ihan googlettamalla.

Tuon kirjan luettuani, olen koittanut edes jollain tasolla muistaa tämän. Uskon siihen nimittäin melko pitkälti. Se ajattelu on kuitenkin todella vaikeaa siinä vaiheessa kun asiat ei ole hyvin. Kun laskuja vain tulee, ahdistaa ja pelottaa, niin on todella vaikea kääntää ne ajatukset positiiviseen. Huomaan katkeroituvani, olevani vihainen Suomen byrokratialle ja epäreiluille maksuille mitä pienelle yrittäjälle syötetään.

Silti, kaikesta huolimatta mä näen itseni ensi kesänä muistelemassa tätä aikaa. Että olipa tämä alku vaikeaa mutta nyt on kahvila-myymälä pystyssä ja kaikki hyvin. Nyt on hetken tahmeaa kyllä, mutta tuo näky on niiiin vahva, että mä uskon siihen. Kyllä tästä yli päästään. Mulla on muutaman kerran elämässä ollut sellainen vahva tunne tulevaisuudesta, ja ne on toteutunyt kyllä. Ehkä se onkin mun vahvuus. Se usko siihen mitä ryhtyy tekemään, siksi uskaltaa tehdä näin isoja päätöksiä. Vielä kun oppisi kääntämään hetkessä elämisen positiiviseksi. Että vaikka nyt tulee laskuja, niin kohta helpottaa ja asiat etenee.

Päivän kuvina on mun Fiskarsin ja Billnäsin antiikkipäivien ostoksia viime sunnuntailta. Oltiin taas perinteisesti sielä ystävän kanssa. Sattuneesta syystä kyllä melko kevyt lompakko mukana, mutta pari tarve-esinettä tarttui mukaan edullisesti. Vanha kuparinen valaisin tulee myymälääni, sille on sielä jo paikka mietittynä. Olen etsinyt pitkään kaunista saippualautasta, nykyään kun käytän paljon palasaippuoita. Fiskarsista löytyy myös kädentaitajia myymästä tuotteitaan, niin löysin sieltä tuon kauniin saippualautasen. Lisäksi kuumana hellepäivänä halpis-viuhkani oli hajoamispisteessä, mutta löysin tilalle uuden ja kauniin. Se sopi niin hyvin päivän asuunikin, ruskeisiin raitashortseihin.

Antiikkipäivillä ei ole edes aina pakko ostaa mitään. On ihana vain palata hetkeksi historiaan, kun hypistelee kauniita vanhoja vaatteita, tai vanhanajan levysoittimia, tai esineitä joiden käyttötarkoitusta ei edes tiedä. Oli taas todella onnistunut päivä, sää suosi ja ihmisiä oli sopivasti. Kävimme myös Fiskarsissa Desicon kynttilätehtaalla hakemassa puotiini tuoksukynttilöitä. Päästiin ihan tehtaan puolelle katsomaan missä kynttilät valmistetaan. Omanlaisensa elämys sekin. Päästä verhon taakse, toisten työympäristöä seuraamaan.

Tällä toisella lomaviikolla olenkin jo rahahuolista huolimatta päässyt lomatunnelmiin. Osan lomasta olen suosiolla ihan vain rentoutunut, katsonut leffoja, lukenut kirjoja jne. Nollannut aivoja. Lisäksi ollaan tehty pientä kivaa, kuten oltu Kaivopuistossa jäätelöllä, Saaristoristeilyllä jne. Löhöilyä ja hyviä muistoja kerätty varastoon. Tänään ensimmäisen kerran huomasin jo kaipaavani töihin. Että pääsee purkamaan uusia tuotteita hyllyyn, tekemään tylsiäkin rästihommia pois alta ja aloittamaan ihan isolla kädellä remontin. Siinä mielessä loma on tehnyt sen mitä pitääkin. Että ehkä tästä selvitään, oikeasti.

Nyt roseviiniä toiseen käteen, ja kirja toiseen. Mikäs tässä pihalla kissan kanssa löhötessä. Huoletkin häviää mielestä edes hetkeksi.

-Henna-

Kommentit (10)

  1. Taina

    Oi, toivotaan nyt että kaikki menee hyvin, parhaimpäin. Positiivista ajattelua, uskon että sillä mennään jo pitkälle, ei luovuteta. Hyvää lomaa

    • hennaasemalta

      Kiitos!

  2. Susanna

    Tsemppiä yrittäjän tien alkupuolelle. Jotain ihanaa on syntymässä, eikä sellainen tule aivan helposti.

    • hennaasemalta

      Kiitos! 🙂

  3. I.S

    Niin tuttua.

    Vaikeissa tilanteissa minä tykkään laittaa kaiken ahdistuksen paperille. Näin en jää vellomaan siihen kaikkeen ikävään, eikä asiat ole harmaana massana päässä. Jonkin asteinen ratkaisukeskinen tapa ajatella on myös oiva keino työstää näitä ajatuksia. Silloin ei jää jumiin ongelmiin, vaan on pakko katsoa eteen ja miettiä, että mitä seuraavaksi? Edes pieniä konkreettisia asioita. On myös sanonta, että jos et voi tai aio tehdä asialle mitään, sitä on turha murehtia. Vaikeaa, mutta aika totta.

    Sinulla on ihana, elämänmakuinen blogi. Kaikkea hyvää sinulle ja mukavaa kesää!

    • hennaasemalta

      Kiitos! Ihan totta. Mä yritän myös aina miettiä että asioilla on tapana järjestyä, ja niin ne on nytkin järjestynyt. Ehkä toisaalta tekee hyvääkin välillä vähän murehtia, koska sitten sitä arvostaa taas kun ei ole murehdittavaa.

  4. Halina

    Tsemppiä! <3 Omassa elämässä olen huomannut lapsesta asti, että tulee hyvia ja huonoja kausia/vuosia. Ja sitä paremmalta se hyvä aika tuntuu kun on selvinnyt huonosta! Mutta jotenkin tosi hassua että ne aina seuraa toisiaan. Ja siis itselläni on sellaisia kausia joihin en ole omalla toiminnalla/asenteella voinut vaikuttaa paljoa. Ainoa mikä on kannatellut on toivo. Toivo paremmasta ja toivo siitä hyvästä ajasta. Joskus olen ajatellut että olen onnekas kun olen niin toiveikas "luonteeltani" jos niin voi sanoa. Olen myös positiivinen, mutta poaitiivisuus ei kauas kanna jos elämässä on pelkästään rankkaa/huonoja asioita. Tarvitsen ehdottonasti toivoa voimavarakseni, enemmän kuin positiivista asennetta.

    Rankkoja jaksoja on ollut oma sairaus, joka alkanut lapsesta asti. Siinä tarvitaan vaan toivoa että tulee ne hyvät vuodet, koska sitä kipua ja tuskaa on vaikea kestää muuten. Toivoa että löytyy lääkkeet. Toivoa, että saa apua. Toivoa tervejtymisestä. Koska omalla asenteella ja asennoitumisella ei ole merkitystä jos huutaa suoraa huutoa kivusta päivystyksessä, ei silloin kukaan sano että pitäisi asennoitua paremin hih 😀

    Muita tilanteita on ollut ihan järkyttävä koululuokka, jossa lapsena jouduin olla 3vuotta – ei auttanut kun toivoa että kutosluokka koittaa. Eräs oli löheisen kuolema – ei auttanut kun toivoa että se joskus helpottaa.

    Tässä ehkä itaelleni ne suurimmat epötoivon vuodet 😀 Nyt olen taas sairastunut pahasti ja ei tässä auta kun taas toivoa, että tämä joskus loppuu ja saan uudet lääkkeet taas seuraavaksi 10vuodeksi 😀 Ymmärrän myös rahatilannettasi, sillä olen jatkuvasti ihan pa kun kaikki rahat menee lääkkeisiin ja terveydenhuoltoon. Kamalaa kun talous pettää terveyden ohella. Saan olla kiitollinen miehestäni, perheestäni ja ystävistäni sillä muuten tätä ei kestäisi katkeroitunatta 😀 toibon myös sitä pääasäni etten katkeroidu vaan yritän unohtaa pettymykaen mitä koen kun menetän elämänhallinnan täysin. Uskob että tämä kasvattaa minua taas ihmisenä sillä ilman kärsimystä ei tule kehitystä vai miten se nyt menikään 😀

    Anteeksi sekava kommentti, mutta toivon sinulle jaksamista ja kärsivällisyyttä sekä ihania kesäpäiviä! Kaikki menee lopulta hyvin – uskon vahvasti siihen 🙂 Ja heti kun tervehdyn haluan tulla käymään sinun puodissasi ja kahvilassa kun se aukeaa! Olen odottanut jo monta kuukauttaa että pääsisin käymään ja uskon sen olevan hauskaa ja odotuksen arvoista! 🙂 Minä siis tsemppaan täältä ruudun toiselta puolelta, että onnistut kyllä – tai ainakin parasta olisi koska olen tulossa käymään hihih! 😀 😀

    • hennaasemalta

      Kiitos, hieno kommentti! Tuo toivo on tosiaan erittäin tärkeää. Se että märehtii ja valittaa, ei vie kyllä eteenpäin pidemmän päälle. Aina pitää toivoa ja uskoa parempaan huomiseen jotta pääsee eteenpäin.
      Tule ihmeessä käymään meillä heti kun pystyt. Kovasti tsemppiä, olet tosi rohkea ja vahva!

  5. Riitta

    Se on totta ettei kurjalla hetkellä meinaa muistaa positiivisuutta. Mutta, oikeesti toimii se, ”sitä saa mitä tilaa”-lausahdus! Kunpa sen muistais vaikeana hetkenä.
    Ihanaa tulevaa aikaa sulle ja paljon asiakkaita kahvila-myymälään 🙂

    • hennaasemalta

      Kiitos! Ihan totta, yritänkin muistaa aina sen.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *