Harmituksesta hyväksymiseen

Rakennusprojektin aikana varmasti kaikille tulee sellaisia valintoja eteen, joista ei ole ihan varma tai jostain asiasta on kahden vaiheilla. Toivottavasti tästäkin kirjoituksesta on jollekin rakentajalle/sisustajalle taas apua, ettei tarvitse turhaa asioista stressata.

 

Tässäpä siis kolme asiaa, joita rakennusaikana pohdin tai harmittelin, mutta lopulta asian olen jo hyväksynyt tai jopa havainnut paremmaksi.

 

  1. Kalanruotoparketti

Pohdin kahden vaalean väri sävyn välillä pitkään. Lopulta päädyimme tähän lively versioon (lisää valinnasta täällä), mutta tummimmat palaset ”diskattiin” suosiolla polttopuuksi. Kun lattiamme valmistui, pohdin hetken jos toisenkin, että onko lattia sittenkin liian kirjava. Tuntuma on kyllä aivan ihana. Talonnäytössämme yksi mies sanoi hyvän perustelun sille, että tällainen eläväisempi lattia on lopulta parempi. Nimittäin naarmut ja kolhut eivät tule niin selkeästi esille!

Oikealla tasavärisempi ja vaaleampi vaihtoehto. Vasempaan päädyimme.

 

Nyt kun kalusteet ovat paikoillaan ja talossa on tullut asuttua kolmisen kuukautta, niin silmä on kirjavuuteen tottunut ja muutama kolhukin ollaan jo parkettiin saatu… Mutta ne pitää kyllä etsimällä etsiä eli elävyys pelastaa!

 

Kuvassa lattia näyttää muuten hieman tummemmalle ja kirjavammalle kuin livenä!

 

2. Rimakatto

 

Rimakattoamme on kehuneet kaikki meillä käyneet. Etenkin sen tuomaa pehmeää akustiikkaa on ihasteltu. Se luo sopivan seesteistä tunnelmaa taloomme. Rimakattoa asentaessani muistan harmitelleeni sitä, että osa laudoista oli melko ”seepramaisia” tai oksaisia. Toki taas huonoimmasta päästä laitoimme lautaa pois, mutta ei meillä ollut kovin paljoa tätä valmiiksi käsiteltyä rimaa tilattuna eli aika monta seeprarimaa piti naulata kattoon.

Varsinkaan kuvassa ei ”seepraisuus” tai oksakohdat juuri näy.

Mutta rehellisesti sanottuna, eipä tuota kattoa tule niin katsottua. Joskus sängyssä maatessa tulee muutamaa lautaa harmiteltua, mutta onpa taas yksi ”first world problems” joten olen ihan hiljaa. Myönnän, että yksi kohta tuolla katossa on, joka on jossain vaiheessa ehkä korjattava. Tosin tähän mennessä vain mun tarkkasilmäinen isä on huomannut sen.

 

3. Suihkun paikat

 

Muistan, että mittasin varmasti kolmeen kertaan ja toista tuntia kylpyhuoneen seiniä. Mihin tulee suihkut, mihin tulee saunan seinä. Mutta pientä kompromissiä oli pakko hakea. Lattiakaivo kun oli tullut siihen mihin oli tullut (vissiin ihan piirustusten mukaan kyllä, mutta en sitä missään vaiheessa tajunnut tarkistaa!)… Minä tiesin jo suunnittelu vaiheessa, että haluan 40 cm leveän laatan ja ”ulokkeen”, johon saa pesuaineet sopivasti säilytykseen. Nyt tämä uloke oli laitettava tietenkin keskelle huomioiden lattiakaivo. Suihkujen paikat oli sitten vedetty sen mukaan ja niitä pystyi siirtelemään muutaman sentin suuntaan tai toiseen.

”Uloke” on henkinen jakaja omille puolille suihkutilassa

 

Lattiakaivo määritteli nyt suihkutilan keskikohdan, mutta loppu hyvin kaikki hyvin!

Eli lopputulos oli se, että suihkut eivät tulleet nyt keskelle ”omaa lokeroa”, jonka leveys on siis 80 senttiä. Mutta tässäpä oli taas onni onnettomuudessa. Varsinkin jos vasemman puoleinen suihku olisi ollut keskellä, niin peseytyminen olisi ollut ahtaampaa ja käsi osunut helposti saunan seinään!

Nyt mitta suihkun keskikohdasta saunan seinään on 53 senttiä, eikä isommallakaan kaverilla ole niin suurta vaaraa kolauttaa kyynärpäätänsä saunaseinään hiuksia pestessään. Tämä huomioksi teille kaikille kylpyhuonetta suunnitteleville! Muista myös tarkistaa piirrustuksista lattiakaivon paikka, mikäli tiedät jo laatan koon ja haluat tarkat suihkutiloille yms.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *