MARIMEKKOA JA MAKUUHUONETTA

Torstaisen Helsingin-reissuni yhteydessä poikkesin paitsi Habitaressa, myös muutamassa tapaamisessa kaupungilla. Yksi niistä suuntautui Herttoniemeen Marimekolle, jonka toimitiloihin ja siellä tapahtuvaan kankaanpainantaprosessiin pääsin tutustumaan. Eipähän tuolta reissulta tarvinnut lähteä myöskään ihan tyhjin käsin pois, siitä piti huolen toimitilojen yhteydessä sijaitseva myymälä ja sen outlet-osasto. Myymälään on vapaa pääsy ihan kaikilla, joten jos menneiden sesonkien yksittäiskappaleet tai kakkoslaatun löydöt kiinnostavat, täältä niitä voi bongailla. Ja toki valikoimissa on uunituoreet syyssesongin tuotteetkin, jotka houkuttelivat ihan yhtä lailla.
Hienoa kyllä, Marimekon puuvilla- ja pellavaprintit painetaan edelleen Suomessa täällä Herttoniemessä. Tämä onkin yksi yrityksen ylpeydenaiheista ja valttikorteista. Tällä viikolla vieläpä vihittiin käyttöön uusi pesukone, jonka läpi kaikki
kankaat kulkevat. On todella ihailtavaa, että tällaisia mittavia investointeja tehdään
ja kotimaan tuotantoon panostetaan – harvassa on tänä päivänä ne yritykset, jotka näin tekevät.
   
Kankaan painannassa on jotain maagista; oli hieno
katsella, kuinka vitivalkoinen puuvillakanana muuttui yhden pitkän
linjaston aikana kerros kerrokselta upeiksi värikylläisiksi printeiksi. Postauksen toisena olevassa kuvassa näkyy miltei koko prosessi: etupäästä
valkoinen kangas kulkee sisään linjalle, sitä pitkin se muuttuu
kuviokaavioiden myötä väri kerrallaan valmiiksi
Siirtolapuutarha-printiksi. Valmiit kankaat tarkistetaan vielä ihmissilmällä läpi virheiden varalta. Huh, tuossa voisi alkaa heikompaa vilistää silmissä, mutta kokeneet työntekijät tekevät työnsä tietysti rutiinilla ja ammattitaidolla.
Kierroksen jälkeen eksyin vielä myymälän puolelle ihastelemaan syksyn uutuuksia. Olen aina pitänyt Marimekosta, mutta uuden luovan johtajan Anna Teurnellin astuttua puikkoihin se kolahtaa vielä entistäkin enemmän. Mallisto on freesaantunut ihailtavasti ja onkin tiukasti ajassa kiinni kuitenkaan Marimekolle tunnusomaisia piirteitä unohtamatta. Mallisto on myös todella monipuolinen; samaan aikaan shoppailemassa oli kaltaisiani nuoria aikuisia, vanhempia rouvia, japanilaisia turisteja ja kaikkea siltä väliltä – ja kaikki tuntuivat löytävät prikulleen itselleen sopivat tuotteet.

Itse meinasin hullaantua outletin puolella ja mukaan päätyikin musta kuvioitu vyö sekä tämä raidallinen silkkipaita, jota olen katsellut jo sen lanseerauksesta asti – molemmat mojovalla alelapulla varustettuna. Harmaa neuleteeppari on puolestaan tämän syksyn uutuuksia, enpä voinut vastustaa sitäkään. Ihanan yksinkertaisia vaatteita, joissa on kuitenkin jokin juju, ovelat leikkaukset ja hienot materiaalit. Ihanat vaatteet oli ilo ripustaa uuteen makkariin, kyllä olen niin iloinnut noista vaatekaapeistakin. Ihanaa, kun ei enää tarvitse tunkea vaatteita sotkuiseen ja tupaten täynnä olevaan vaatehuoneeseen.
Makuuhuone on tiloistamme sisustuksellisesti valmiimpia (tai ainakin asuttavia), mutta kyllä vain sielläkin riittää vielä fiksattavaa. Ajattelin luopua noista vanhoista Kartellin yöpöydistä, ja laittaa tilalle seinäkiinnitteiset pienet pöydät. Uskon, että tämä ratkaisu tuo paljon lisää ilmavuutta, sillä tilaa sängyn ympärillä ei ole järin ruhtinaallisesti. Pöytävaihdoksen myötä myös yövalaisimet vaihtuvat seinäkiinnitteisiin. Vaikka nykyiset mustat Jieldetkin sopivat tilaan ihan kivasti, ei laipallinen pöytävalaisin istu enää kovin kauniisti pienen seinäkiinnitteisen pöydän päälle. Tuleville seinävalaisimille on sähköistys suoraan seinässä, ja valaisimia odotellessa niihin on laitettu tuollaiset valkoiset peitekotelot, jos siis niitä ihmettelette.
Verhot tietysti uupuvat myös, ja jossain vaiheessa ajattelin ehkä hankkia vielä pienen tuolin tuon vaaterekin tilalle. Eipä silti, kyllä rekkikin ihan kätevä on puolipitoisten vaatteiden säilytyksessä – tai sitten uusien nättien vaatteiden, kuten näiden ostosten paraatipaikkana.
Muutoin olen oikein tyytyväinen makkariin. Sen tapetti on ihana, ja kaapit jatkavat kivasti sen sävymaailmaa. Ne tilattiin mittojen mukaan Unique Homesta, heidän kauttaan kaapit onnistui tehdä myös vinon katon alle. Viimeisenä silauksena kaappeihin kiinnitettiin ruskeat nahkavetimet. Nyt kelpaa viikkailla vaatteita!
I visited Marimekko´s textile printing factory in Helsinki. It was so fascinating to see how white cotton turns into vibrant prints. Since I really like their design I couldn´t resist to buy something for me too – a silk blouse, perfect knitted tee and belt found their place in our new bedroom.
Kommentit (15)
  1. Niin kaunista ja rauhallista! Mulla on kans yöpöytien vaihto mielessä.. tai no oikeastaan ne puuttuu vielä kokonaan neljän vuoden asumisen jälkeenkin :).

    1. Kiitos! Hih, yöpöytä ei ole ehkä se ensimmäinen kapine, joka tulee hankittua. Tehtävään kun käy niin hyvin kaikenlaiset jakkarat ja tuolitkin. Meillä on nämä yöpöydät olleet jo tosi kauan, varmaan 7 vuotta, ehkä nyt on jo aika päivittää malli tänne taloon sopivammaksi. 🙂

  2. Minkä valmistajan yöpöytiä ajattelit? Mulla on myös etsinnässä seinäkiinnitteiset yöpöydät, siksi kiinnostaa.

    1. Tällä hetkellä By Lassenin seinäkiinnitteiset Frame-lokerikot houkuttavat eniten, luulenpa että käännyn niihin. Voisin kyllä kirjoitella aiheesta ja vaihtoehdoista ihan oman postauksensakin, jos aihe tuntuu kiinnostavan. Kiitos vinkistä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *