LATTIAN LIPEÖINTI VAIHE VAIHEELTA

Kuten olen jo kertonutkin, lipeöimme viime viikolla meidän yläkerran lattiat. Nyt homma on yläkerran osalta kokonaisuudessaan valmis, ja tämän viikon lopulla tarkoituksenamme on iskeä alakerran lattioiden kimppuun. Koska lipeöinti tuntuu kiinnostavan monia ja siitä on suhteessa aika vähän tietoa saatavilla, lupasin tehdä aiheesta vielä ihan oman postauksensa. Seuraavassa pureudutaankin asiaan vähän tarkemmin ja kurkataan askel askeleelta meidän lattiapinnan syntyyn.
Lattioiden lipeöinti tuntuu olevan juuri nyt monien huulilla, mutta mikään uusi trendijuttu se ei kuitenkaan ole – vanhaan aikaan lattioiden valkaisu lipeällä ja/tai kalkilla oli hyvinkin yleistä. Me päädyimme lipeään monestakin syystä, tässä käsittelytavassa houkutteli niin perinteisyys kuin lopputuloksen kauneuskin. Meidän toiveissamme oli saada vaalea, mutta ei kuitenkaan ihan valkoinen lankkulattia, tämän saavuttamiseksi lipeä tuntui parhaimmalta vaihtoehdolta. Aine tekee puuhun kauniin vaalean, vähän harmahtavan pinnan, ja koska lipeä imeytyy syvälle puuhun ja ikään kuin polttaa puuaineksen vaaleaksi, ei puulattian kellastumista juuri tapahdu aikojen saatossa. Lipeä myös kovettaa hieman puuainesta ja tekee siitä kestävämmän – tämä on aika kiva juttu varsinkin pehmeälle mäntylattialle, jollainen meilläkin on. Mäntylattian lisäksi lipeää voi käyttää kuusilankulle, mutta muille puulajeille sitä ei suositella.

Työvaiheita lipeöinnissä on jonkin verran, joten ihan helpoin mahdollinen pintakäsittelyvaihtoehto se ei kyllä ole. Lopputulos kuitenkin palkitsee vaivan, lipeöity lattia on kaunis, kestävä ja helppohoitoinenkin. Näin me etenimme lattian käsittelyssä:

1. Kevyt hionta

Homma lähtee tietysti liikkeelle puhtaasta lankkulattiasta. Meillä lattiat ovat kauttaaltaan uutta puutavaraa, joten ne olivat lähtökohtaisesti melko puhtaat, mutta tokihan asennusvaiheessa lattiaan oli jämähtänyt muutamia kengänjälkiä ja muutakin pientä töhnää huolellisesta suojaamisesta huolimatta. Ennen lipeöintiä lattia kannattaakin käydä kauttaaltaan läpi hienolla hiekkapaperilla, näin mahdolliset likajäljet saa poistettua. Lipeä imeytyy myös paremmin ns. auki hiottuun puuhun kuin sileään höylättyyn pintaan, joten vaikka putsattavaa ei olisikaan, on lattian kevyt hionta ehdottomasti suositeltavaa.
Me käytimme hionnassa hiontatukea ja karheusasteeltaan 120 olevaa hiekkapaperia. Polvet kiittivät jatkovarren käytöstä, mikäli tällaista ei ole, kannattaa lattian käsittelyyn varata ehdottomasti polvisuojat. Tämä etukäteishionta oli ehdottomasti se työläin ja tylsin osa, muutamat likaläntit olivat jämähtäneet lattiaan tosi tiukkaan. Pohjatöissä ei kuitenkaan auta laistaa, mikäli mielii hyvää lopputulosta.

2. Lipeän levittäminen

Kun lattia on kauttaaltaan hiottu ja hiomapölyt poistettu, on aika tarttua lipeään. Lipeä on vahvaa, syövyttävää ainetta, joten sen käsittelyssä on hyvä muistaa suojavarusteet: kumihanskat, hengityssuojain ja suojalasit. Muita tarpeellisia välineitä on iso sekoitusämpäri, sekoitustikku ja leveä pensseli, jolla aine levitetään lankuille.

Me käytimme lattian käsittelyssä Domus Classican lattiankäsittelytuotteita* ja heillä myynnissä olevaa Conwoyn lipeää. Yritys on tehnyt ja myynyt lipeäkäsittelyjä jo pitkään, ja saimmekin heiltä hyviä vinkkejä lattian käsittelyyn. Kannattaakin ehdottomasti käyttää myyjän ammattitaitoa hyödyksi, mikäli jokin seikka työvaiheissa arveluttaa. Tarkat työohjeet voi kurkata vielä tästä linkistä, näiden mukaan mekin etenimme. Domus Classican myymälöissä on lipeöityä lattiapintaa myös esillä, ja jos suinkin on mahdollista, kannattaa lattiapintaa ja käsittelyvaihtoehtoja käydä kurkkaamassa vielä livenäkin.
Lipeä on ohutta, maitomaista ainetta, käytössä se vaahtosikin hieman ämpärissä näkyvän mukaisesti. Lipeä kerää sakkaa pohjaansa, joten ennen käyttöä se on sekoitettava hyvin, myös käsittelyn aikana seosta täytyy pyöritellä ja sekoitella tiuhaan. Lipeää saa levittää reilulla kädellä, ainetta ei kannata säästellä. Tuoreeltaan lipeä muutti puun tosi valkoiseksi ja vähän vihertäväksikin, ero käsitellyn ja käsittelemättömän lattian välillä näkyy hyvin tässä kuvassa. Lopputulosta ei kannata tässä vaiheessa pelästyä – lattia kyllä muuttaa väriään vielä myöhempien käsittelyiden yhteydessä.

Lipeän voi levittää kerran tai kahdesti halutusta vaaleusasteesta riippuen. Me halusimme, että lattiaan jää vähän lämpimää puun sävyä, joten levitimme lipeää vain yhden kerroksen. Sitten olikin aika jäädä odottelemaan lattian kuivumista ja seuraavaa työvaihetta…

3. Kalkin poisto

Lipeä kuivui meillä noin vuorokauden verran. Kuivuessaan se nostattaa lankun pintaan valkoista, pölymäistä kalkkia, joka pitää poistaa ennen lattian jatkokäsittelyä. Kalkki poistetaan hiomalla lattia kevyesti punaisella karhunkielellä. Me kiinnitimme tämänkin hiontatukeen ja jatkovarteen, näin homma sujui rutkasti mukavammin. Tämä hionta oli huomattavasti ensimmäistä hiekkapaperilla tehtyä hiontaa kevyempää ja nopeampaa – onneksi! Hiomisen jälkeen lattia imuroidaan huolella puhtaaksi kalkkipölystä, jonka jälkeen lopputulos oli kutakuinkin yllä olevan kuvan mukainen.

4. Öljyäminen

Pelkälle lipeälle lattiaa ei voi jättää, sillä lipeä syövyttää pehmeää puuainesta ja kuivattaa lattiaa. Lattia tarvitseekin lipeöinnin jälkeen ehdottomasti lisäkosteutusta öljystä. Ja tässä vaiheessa vaihtoehtoja tuleekin vielä jonkin verran lisää; halutusta vaaleusasteesta riippuen öljyksi voi valita joko valkoöljyn tai kirkkaan, tai sitten näiden yhdistelmän. Conwoyn lipeän pariksi suositellaan saman merkin Mestarinöljyä, jota saa sekä valkoisena että kirkkaana. Me kuitenkin valitsimme puhtaan öljyn sijaan Osmo Colorin öljyvahan, tämä ennen kaikkea kestävyyden takia. Meille lipeöity lattia tulee koko taloon, myös kovalla kulutuksella oleviin eteiseen ja keittiöön. Öljyvaha kestää kulutusta vielä vähän pelkkää öljyä paremmin ja on ehkä myös piirun verran helppohoitoisempi, vaikka toki pelkkä öljykään ei huono valinta ole.

Koska toivoimme suhteellisen lämpimän sävyistä vaaleaa, ajattelimme ensin käsitellä lattian ihan kirkkaalla mattaisella öljyvahalla. Domus Classican Pia kuitenkin suositteli, että lisäämme kirkkaan öljyvahan joukkoon pikkuisen vaaleaa pigmenttiä, tämä taittaa lattian sävyä hieman ja näin lattia pysyy freesimmän värisenä. Sekoitimme siis yläkertaan noin yhden kolmasosan 0,75 l purkista valkoista vahaa yhteen kirkkaaseen 2,5 l purkkiin. Sopivin lopputulos syntyy testailemalla, alakertaan teemme ehkä vielä astetta laimeamman seoksen. Mutta hyvä näinkin tuli!
Tässä öljyn levitykseen tarvittavia työkaluja. Pensselillä oli hyvä levittää nurkkakohdat, muuten levitimme öljyvahan matalanukkaisella mikrokuitutelalla. Tästä löytyy hyvä video Osmon sivuilta täältä.  Kaukalo oli myös ehdoton apuri, jotta ylimääräiset öljyt sai tiristettyä siihen. Aine myös oli aika tymäkän tuoksuista, joten hengityssuojain oli tässäkin hommassa ihan paikallaan, kuten myös yleensäkin hyvä ilmanvaihto käsiteltävässä tilassa.
Öljy oli todella riittoisaa ja sitä tuli myös levittää todella ohuelti, ylimääräiset voi pyyhkiä pois vielä vaikka rätin avulla. Aluksi öljyvahaa meinasikin tulla vähän liian paksulti, mutta ymmärsimme sitten jutun juonen ja saimme tasattua lattian vielä ihan kohtuullisen hyvin. Tarkkana kannattaa kuitenkin olla, ja mieluummin nuukailla kuin levittää liikaa öljyä.

5. Kevyt välihionta ja seuraavat öljykerrokset

Ensimmäinen kerros kuivui meillä noin vuorokauden verran. Tämän jälkeen lattia kannattaa hioa ihan kevyesti hienolla hiekkapaperilla, jotta puun pintaan nouseva karva ei jää karhentamaan pintaa. Tämä ei ollut iso työ eikä ihan välttämättömyyskään, mutta kuitenkin viimeisteli lopputulosta taas omalta osaltaan. Tämän jälkeen lattian voi käsitellä öljyllä vielä yhteen tai kahteen kertaan. Ensimmäisestä sävytetystä öljykerroksesta tuli jo kohtuullisen tasainen, niinpä valitsimme päällimmäiseksi kerrokseksi pelkän kirkkaan mattamaisen öljyvahan, sillä tämän vaaleammaksi emme lattiaa enää halunneet. Mutta jos ensimmäisen kerroksen jäljiltä lattiassa on vielä selviä värieroja, kannattaa seuraavatkin kerrokset vetää sävytetyllä öljyllä, näin lopputuloksesta tulee kaunis ja tasainen.

Yläkerrassa jätimme öljykerrokset kahteen, alhaalla kenties kolmekin kerrosta voisi olla paikallaan kovemman kulutuksen vuoksi. Jälkimmäisellä kerralla öljyn menekki oli huomattavasti pienempää, ja kuivumisaikakin selvästi nopeampi. Ja sitten pääsikin ihailemaan vihdoin valmista lopputulosta:

6. Lopputulos

Valmiista lopputuloksesta tuli tosi kaunis, silkinpehmeä, himmeä ja luonnollinen. Vaaleusasteeksi tuli lopulta aika sopiva, vielä puu kuultaa kauniisti läpi, mutta tämän vaaleampaa en enää olisi toivonut. Ehkä teemme kuitenkin alakertaan vielä hieman miedomman sekoituksen, jotta puu jää vielä hippasen lämpimämmäksi… Parasta lipeöidyssä lattiassa on kuitenkin minusta juuri tämä väri, harmahtavan vaalea lopputulos on todella kaunis ja ehkä vähän hankala saada aikaan muilla käsittelytavoilla. Lipeä myös tasoitti kivasti raitaista mäntylattiaa, ja vaalensi erityisesti oksakohtia; nämä kohdat jäivätkin vähän muuta lattiaa vaaleammaksi, aine tuntui ottavan kiinni erityisesti oksien ympäristöön. Kaiken kaikkiaan yleisilme on kuitenkin tasainen ja kaunis. Tämä oli onnistunut kokeilu!
Jatkossa hoidamme lattiaa suopakuurauksella, se freesaa pikkuisen lattian väriä ja pehmentää entisestään lattian pintaa. Kerron käyttökokemuksia ja hoitovinkkejä lipeöidystä lattiasta jahka pääsemme asettumaan taloksi ja lattia tulee käytölle, palataan siis näihin asioihin vielä tuonnempana. Nyt kommenttiboksi on avoinna – laittakaahan viestiä, jos tämän aiheen tiimoilta heräsi kysyttävää tai ihmeteltävää.


Last week we handled our floors in upstairs with lye and oil. The finish is just perfect, light but still warm, very Danish don´t you think? We bought the lye and oil wax from Finnish hardware store Domus Classica, which has a strong collection of traditional products and genuine materials that are especially suitable for old houses – as well as new ones too. The handling of the floors took much time and effort, but it was definitely worth it. This week we are going to handle our wooden floors in downstairs, that will be a huge step towards the finish result.

*tuotteista saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Todella kaunista! Meiltä on täysin unohtunut koko suopakuuraus ja ollaan vain pesty lattiaa miedolla pesuaineella. Tai on se välillä mielessä ollut, mutta en ole saanut hankittua siihen sopivaa tuotetta. Domus Classicalta löytynee?

  2. 2

    Anonyymi sanoo

    Aivan mahtava selostus asiasta – vaikka työvaiheita on monta, lopputulos on kaiken vaivan arvoinen! Rakastan vahatun lattian sileyttä, eli toivottavasti joskus vielä tällaisen lattian saan tehdä jonnekin! – Hinta kiinnostaa toki hieman eli mitä maksaa per neliö kun lasketaan kaikki aineet?
    terkuin,
    Tuulia

    • 2.1

      sanoo

      Kiitos, Tuulia! Ehdottomasti lopputulos on tuon vaivan arvoinen, ja onneksihan lattia täytyy käsitellä vain kerran. Valmiista lopputuloksesta saa puolestaan nauttia joka päivä. 😉

      Neliöhintaa en ole tälle laskenut, kun aineita oli useampia. Meillä on lankkupinta-alaa yht. noin 100 m2, tähän meni lipeää (yhteen kertaan levitettynä) vähän reilu 2 kpl 5 l purkkia ja öljyä mennee kokonaisuudessaan ehkä 3×2,5 l purkkia. Domuksen sivuilta näkee hyvin aineiden riittoisuudet ja hinnat 🙂

    • 3.1

      sanoo

      Kiitos! Joo, kyllä tuossa vähän askarteltavaa on, mutta toisaalta toki on monissa muissakin pintakäsittelyissä – pelkkä maalaaminenkin vaatii alkuhiontaa ja useita kerroksia. 🙂 Mutta ehdottomasti työ oli sen arvoista, ja lopputuloksen pitäisi myös olla sen verran kestävä, että saamme nauttia kauniista lattiasta pitkään.

  3. 4

    sanoo

    Jos lattian kauniin ulkonäön lisäksi myös terveellisyys, turvallisuus ja ympäristöystävällisyys ovat lähellä sydäntäsi, suosittelen lipeöinnin sijaan pelkkää suopakuurausta, joka on perinteinen, hellä ja ekologinen käsittely puulattian vaalentamiseen, hoitoon ja puhdistamiseen.

    Suopakuurauksessa niin uuden kuin vanhankin puulattian pinnasta saadaan vaalea, kova ja kestävä, eikä käsittelyyn tarvita muuta kuin kylmää vettä, pellavaöljysuopaa ja kuurausharja. Erinomaisia tarkempia ohjeita suopakuurakseen löytyy mm. täältä: http://www.tuuma.net/artikkelit/Suopakuurauksen_salat.pdf ja täältä: http://kauppa.antiikkiverstas.com/kuurattu_lattia_kuurausohje

    • 4.1

      sanoo

      Kuurattu lattiakin on tosi kaunis, ja tosiaan luonnollinen ja ympäristöystävällinen valinta! Me halusimme kuitenkin vähän kuurausta kestävämmän ratkaisun, sillä meillä on lankkua mm. eteisessä ja keittiössä, jossa kulutus on selvästi vaikkapa tuota yläkertaa kovempaa. Kulutuksenkestävyyden ohella lipeöity+öljytty lattia ei myöskään kellastu niin nopeasti, tämäkin oli meille tärkeä pointti. Mutta kaunis lopputulos saadaan toki tuollakin tavalla!

  4. 5

    Anonyymi sanoo

    Asumme vanhaa pappilaa ja pihassamme olevassa juhlatilassa suopakuuratut lattiat jouduttiin lopulta maalaamaan peittävällä maalilla, koska niitä oli mahdoton pitää siistinä julkisessa tilassa. Lattia meni kaamean laikukkaaksi ja liat pinttyivät pintaan. Kotioloissa varmasti toimii paremmin, kun kulutus ei ole niin kova. Niinhän se vaan menee, että kaikki valinnat pitää tehdä käyttötarkoituksen mukaan 🙂

    • 5.1

      sanoo

      Joo, suopakuuratun lattian kulutuksenkesto on ymmärtääkseni jonkin verran heikompi mitä lipeöidyssä, öljytyssä tai maalatussa lattiassa. Mutta toki käytön mukaanhan valinnat kannattaa tehdä, joissakin kohteissa suopakuuraus on varmasti paras vaihtoehto. 🙂 Meille kuitenkin vähän kestävämpi käsittelytapa oli ehdoton valinta, ja siksi vielä valitsimme tuon öljyvahankin – se kestää kulutusta vielä piirun verran pelkkää öljyä enemmän.

    • 5.2

      sanoo

      Hei pappilan väki!:) Mielenkiintoista, joskin kurjaa, että suopakuurattu lattianne käyttäytyi noin. Oliko lattia vanha vaiko uusi? Hioitteko lattian ennen suopakuurausta, hiontaahan kannattaa välttää viimeiseen asti, kuten varmaan tiedättekin? Kuurasitteko kylmällä vedellä ja pellavaöljysuovalla?

      Iso-Puolalassa, Rakennusperinteen Ystävien toimitilassa Turussa Puolalanpuistossa, on suopakuurattua lattiaa, eikä siinä tietääkseni ole esiintynyt mitään ongelmaa. Tila on kaikille avoin eli julkinen, mutta ehkä kulutus ei silti ole ollut yhtä kovaa, kuin juhlatilassanne, ja siksi Iso-Puolalassa kuurattu lattia on toiminut.

    • 5.3

      sanoo

      Kiitos vinkistä Sanna, pitääkin piipahtaa tuonne Iso-Puolalaan kurkkimaan suopakuurattua lattiaa vähän tarkemmin. 🙂

  5. 6

    sanoo

    Meillä on lattia yli 100-vuotiasta pehmeää lankkua, ilmeisesti kuusta. Laitoimme siihen lakan sillä ajatuksella, että se kovettaisi ja suojaisi kolhualtista pintaa, mutta lakka on kärsinyt kolmessa vuodessa jo aika lailla. Seuraava käsittely tulee siis jonkun vuoden päästä eteen – olin kuvitellut, että öljyvaha ei sovi pehmeähkölle puulle, mutta ilmeisesti se voisikin olla hyvä vaihtoehto?

    • 6.1

      sanoo

      No mikä jottei, kannattaa sitä ainakin harkita. Öljyvaha toki käyttäytyy vähän eri tavalla kuin lakka, siinä missä lakka muodostaa kovan suojaavan kalvopinnan, ei öljyvaha tätä tee vaan imeytyy kokolailla puuhun. Se ei siis suojaa kolhuilta ja naarmuilta niin hyvin, mutta toisaalta ikääntyy kauniimmin kuin lakka ja on myös tarpeen tullen paikkailtavissakin. Me ollaan asennoiduttu siihen, että kolhuja varmasti tulee, mutta ne ovat vain elämää ja kuuluvat asiaan 🙂 Pääasia, että pintakäsittelyaine pysyy kauniina ja pitää puun nätin värisenä.

  6. 7

    Anonyymi sanoo

    Hei!
    Millaista puutavaraa tämä teidän lattianne on? Materiaali ja lankun leveys ja paksuun lähinnä kiinnostaa, kun itse olemme tekemässä samanlaista operaatiota 🙂

    • 7.1

      sanoo

      Heippa! Me päädyttiin lopulta mäntylankkuun. Kuusessa oli saatavuusongelmia ja sitä sahat ei muutenkaan jostain syystä halunneet oikein myydä, joten päädyttiin sitten tähän. Hintakin oli mukavasti edullisempi. Lipeä tasoittaa männyn kirjavuutta kivasti ja häivyttää oksakohtia, eli lopputuloksesta tuli minusta oikein hyvä. Lankun leveys on 190 mm ja paksuus vakio, eli olikohan se nyt 30 mm… Tässä on myös viisteet reunoissa.

  7. 8

    Anonyymi sanoo

    Moikka. Oli tosi hyvä kirjoitus vaihe vaiheelta. Meilläkin talo rakenteella ja yli puoleen taloon tulee mänty lankkulattia. Olemme pohtineet lattian käsittelyä.. mutta kiitos sinun, taitaa olla meilläkin samat työvaiheet edessä 🙂

    • 8.1

      maija sanoo

      Moikka! Kiva, jos tästä oli apua. Lopputuloksesta tuli kyllä tosi hyvä, lipeä vaalentaa mäntylankkua kauniisti. Myös puhtaanapito on ollut helppoa, Osmo tekee lattiaan hylkivän pinnan ja mikään tahra ei ole (ainakaan toistaiseksi) jämähtänyt kiinni tai värjännyt lattiaa. Suosittelen siis! Onhan tuossa vähän työtä, mutta lopputulos palkitsee. 🙂

  8. 9

    Laura sanoo

    Hei! Kuinka pian tämän käsittelyn jälkeen uskalsit laittaa matot lattiaan? 🙂

    • 9.1

      Maija sanoo

      Heippa! Meillä remontti jatkui vielä tämän jälkeen ja sisään muutettiin vasta n. kuukauden päästä lipeöinnistä. Mutta lattiat piti toki suojata heti lipeöinnin jälkeen muilta töiltä eli pahvit levitettiin osaan lattioista miltei samantien Osmon kuivuttua. Ei näistä kyllä mitään jälkiä/värjäytymiä jäänyt. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *