LATTIAN LIPEÖINTI VAIHE VAIHEELTA

Kuten olen jo kertonutkin, lipeöimme viime viikolla meidän yläkerran lattiat. Nyt homma on yläkerran osalta kokonaisuudessaan valmis, ja tämän viikon lopulla tarkoituksenamme on iskeä alakerran lattioiden kimppuun. Koska lipeöinti tuntuu kiinnostavan monia ja siitä on suhteessa aika vähän tietoa saatavilla, lupasin tehdä aiheesta vielä ihan oman postauksensa. Seuraavassa pureudutaankin asiaan vähän tarkemmin ja kurkataan askel askeleelta meidän lattiapinnan syntyyn.

lipeC3B6inti1_800.jpg

Lattioiden lipeöinti tuntuu olevan juuri nyt monien huulilla, mutta mikään uusi trendijuttu se ei kuitenkaan ole – vanhaan aikaan lattioiden valkaisu lipeällä ja/tai kalkilla oli hyvinkin yleistä. Me päädyimme lipeään monestakin syystä, tässä käsittelytavassa houkutteli niin perinteisyys kuin lopputuloksen kauneuskin. Meidän toiveissamme oli saada vaalea, mutta ei kuitenkaan ihan valkoinen lankkulattia, tämän saavuttamiseksi lipeä tuntui parhaimmalta vaihtoehdolta. Aine tekee puuhun kauniin vaalean, vähän harmahtavan pinnan, ja koska lipeä imeytyy syvälle puuhun ja ikään kuin polttaa puuaineksen vaaleaksi, ei puulattian kellastumista juuri tapahdu aikojen saatossa. Lipeä myös kovettaa hieman puuainesta ja tekee siitä kestävämmän – tämä on aika kiva juttu varsinkin pehmeälle mäntylattialle, jollainen meilläkin on. Mäntylattian lisäksi lipeää voi käyttää kuusilankulle, mutta muille puulajeille sitä ei suositella.

 
Työvaiheita lipeöinnissä on jonkin verran, joten ihan helpoin mahdollinen pintakäsittelyvaihtoehto se ei kyllä ole. Lopputulos kuitenkin palkitsee vaivan, lipeöity lattia on kaunis, kestävä ja helppohoitoinenkin. Näin me etenimme lattian käsittelyssä:
 

1. Kevyt hionta

lipeC3B6inti3_800-683x1024.jpg

Homma lähtee tietysti liikkeelle puhtaasta lankkulattiasta. Meillä lattiat ovat kauttaaltaan uutta puutavaraa, joten ne olivat lähtökohtaisesti melko puhtaat, mutta tokihan asennusvaiheessa lattiaan oli jämähtänyt muutamia kengänjälkiä ja muutakin pientä töhnää huolellisesta suojaamisesta huolimatta. Ennen lipeöintiä lattia kannattaakin käydä kauttaaltaan läpi hienolla hiekkapaperilla, näin mahdolliset likajäljet saa poistettua. Lipeä imeytyy myös paremmin ns. auki hiottuun puuhun kuin sileään höylättyyn pintaan, joten vaikka putsattavaa ei olisikaan, on lattian kevyt hionta ehdottomasti suositeltavaa.

lipeC3B6inti2_800.jpg

Me käytimme hionnassa hiontatukea ja karheusasteeltaan 120 olevaa hiekkapaperia. Polvet kiittivät jatkovarren käytöstä, mikäli tällaista ei ole, kannattaa lattian käsittelyyn varata ehdottomasti polvisuojat. Tämä etukäteishionta oli ehdottomasti se työläin ja tylsin osa, muutamat likaläntit olivat jämähtäneet lattiaan tosi tiukkaan. Pohjatöissä ei kuitenkaan auta laistaa, mikäli mielii hyvää lopputulosta.
 

2. Lipeän levittäminen

lipeC3B6inti4_800.jpg

Kun lattia on kauttaaltaan hiottu ja hiomapölyt poistettu, on aika tarttua lipeään. Lipeä on vahvaa, syövyttävää ainetta, joten sen käsittelyssä on hyvä muistaa suojavarusteet: kumihanskat, hengityssuojain ja suojalasit. Muita tarpeellisia välineitä on iso sekoitusämpäri, sekoitustikku ja leveä pensseli, jolla aine levitetään lankuille.
 

Me käytimme lattian käsittelyssä Domus Classican lattiankäsittelytuotteita ja heillä myynnissä olevaa Conwoyn lipeää. Yritys on tehnyt ja myynyt lipeäkäsittelyjä jo pitkään, ja saimmekin heiltä hyviä vinkkejä lattian käsittelyyn. Kannattaakin ehdottomasti käyttää myyjän ammattitaitoa hyödyksi, mikäli jokin seikka työvaiheissa arveluttaa. Tarkat työohjeet voi kurkata vielä tästä linkistä, näiden mukaan mekin etenimme. Domus Classican myymälöissä on lipeöityä lattiapintaa myös esillä, ja jos suinkin on mahdollista, kannattaa lattiapintaa ja käsittelyvaihtoehtoja käydä kurkkaamassa vielä livenäkin.

lipeC3B6inti5_800.jpg

Lipeä on ohutta, maitomaista ainetta, käytössä se vaahtosikin hieman ämpärissä näkyvän mukaisesti. Lipeä kerää sakkaa pohjaansa, joten ennen käyttöä se on sekoitettava hyvin, myös käsittelyn aikana seosta täytyy pyöritellä ja sekoitella tiuhaan. Lipeää saa levittää reilulla kädellä, ainetta ei kannata säästellä. Tuoreeltaan lipeä muutti puun tosi valkoiseksi ja vähän vihertäväksikin, ero käsitellyn ja käsittelemättömän lattian välillä näkyy hyvin tässä kuvassa. Lopputulosta ei kannata tässä vaiheessa pelästyä – lattia kyllä muuttaa väriään vielä myöhempien käsittelyiden yhteydessä.
 

Lipeän voi levittää kerran tai kahdesti halutusta vaaleusasteesta riippuen. Me halusimme, että lattiaan jää vähän lämpimää puun sävyä, joten levitimme lipeää vain yhden kerroksen. Sitten olikin aika jäädä odottelemaan lattian kuivumista ja seuraavaa työvaihetta…

3. Kalkin poisto

lipeC3B6inti12_800-683x1024.jpg
lipeC3B6inti6_800.jpg

Lipeä kuivui meillä noin vuorokauden verran. Kuivuessaan se nostattaa lankun pintaan valkoista, pölymäistä kalkkia, joka pitää poistaa ennen lattian jatkokäsittelyä. Kalkki poistetaan hiomalla lattia kevyesti punaisella karhunkielellä. Me kiinnitimme tämänkin hiontatukeen ja jatkovarteen, näin homma sujui rutkasti mukavammin. Tämä hionta oli huomattavasti ensimmäistä hiekkapaperilla tehtyä hiontaa kevyempää ja nopeampaa – onneksi! Hiomisen jälkeen lattia imuroidaan huolella puhtaaksi kalkkipölystä, jonka jälkeen lopputulos oli kutakuinkin yllä olevan kuvan mukainen.
 

4. Öljyäminen

lipeC3B6inti7_800.jpg

Pelkälle lipeälle lattiaa ei voi jättää, sillä lipeä syövyttää pehmeää puuainesta ja kuivattaa lattiaa. Lattia tarvitseekin lipeöinnin jälkeen ehdottomasti lisäkosteutusta öljystä. Ja tässä vaiheessa vaihtoehtoja tuleekin vielä jonkin verran lisää; halutusta vaaleusasteesta riippuen öljyksi voi valita joko valkoöljyn tai kirkkaan, tai sitten näiden yhdistelmän. Conwoyn lipeän pariksi suositellaan saman merkin Mestarinöljyä, jota saa sekä valkoisena että kirkkaana. Me kuitenkin valitsimme puhtaan öljyn sijaan Osmo Colorin öljyvahan, tämä ennen kaikkea kestävyyden takia. Meille lipeöity lattia tulee koko taloon, myös kovalla kulutuksella oleviin eteiseen ja keittiöön. Öljyvaha kestää kulutusta vielä vähän pelkkää öljyä paremmin ja on ehkä myös piirun verran helppohoitoisempi, vaikka toki pelkkä öljykään ei huono valinta ole.
 

Koska toivoimme suhteellisen lämpimän sävyistä vaaleaa, ajattelimme ensin käsitellä lattian ihan kirkkaalla mattaisella öljyvahalla. Domus Classican Pia kuitenkin suositteli, että lisäämme kirkkaan öljyvahan joukkoon pikkuisen vaaleaa pigmenttiä, tämä taittaa lattian sävyä hieman ja näin lattia pysyy freesimmän värisenä. Sekoitimme siis yläkertaan noin yhden kolmasosan 0,75 l purkista valkoista vahaa yhteen kirkkaaseen 2,5 l purkkiin. Sopivin lopputulos syntyy testailemalla, alakertaan teemme ehkä vielä astetta laimeamman seoksen. Mutta hyvä näinkin tuli!

lipeC3B6inti8_800.jpg

Tässä öljyn levitykseen tarvittavia työkaluja. Pensselillä oli hyvä levittää nurkkakohdat, muuten levitimme öljyvahan matalanukkaisella mikrokuitutelalla. Tästä löytyy hyvä video Osmon sivuilta täältä.  Kaukalo oli myös ehdoton apuri, jotta ylimääräiset öljyt sai tiristettyä siihen. Aine myös oli aika tymäkän tuoksuista, joten hengityssuojain oli tässäkin hommassa ihan paikallaan, kuten myös yleensäkin hyvä ilmanvaihto käsiteltävässä tilassa.

lipeC3B6inti9_800.jpg

Öljy oli todella riittoisaa ja sitä tuli myös levittää todella ohuelti, ylimääräiset voi pyyhkiä pois vielä vaikka rätin avulla. Aluksi öljyvahaa meinasikin tulla vähän liian paksulti, mutta ymmärsimme sitten jutun juonen ja saimme tasattua lattian vielä ihan kohtuullisen hyvin. Tarkkana kannattaa kuitenkin olla, ja mieluummin nuukailla kuin levittää liikaa öljyä.

 

5. Kevyt välihionta ja seuraavat öljykerrokset

lipeC3B6inti10_800.jpg

Ensimmäinen kerros kuivui meillä noin vuorokauden verran. Tämän jälkeen lattia kannattaa hioa ihan kevyesti hienolla hiekkapaperilla, jotta puun pintaan nouseva karva ei jää karhentamaan pintaa. Tämä ei ollut iso työ eikä ihan välttämättömyyskään, mutta kuitenkin viimeisteli lopputulosta taas omalta osaltaan. Tämän jälkeen lattian voi käsitellä öljyllä vielä yhteen tai kahteen kertaan. Ensimmäisestä sävytetystä öljykerroksesta tuli jo kohtuullisen tasainen, niinpä valitsimme päällimmäiseksi kerrokseksi pelkän kirkkaan mattamaisen öljyvahan, sillä tämän vaaleammaksi emme lattiaa enää halunneet. Mutta jos ensimmäisen kerroksen jäljiltä lattiassa on vielä selviä värieroja, kannattaa seuraavatkin kerrokset vetää sävytetyllä öljyllä, näin lopputuloksesta tulee kaunis ja tasainen.
 

Yläkerrassa jätimme öljykerrokset kahteen, alhaalla kenties kolmekin kerrosta voisi olla paikallaan kovemman kulutuksen vuoksi. Jälkimmäisellä kerralla öljyn menekki oli huomattavasti pienempää, ja kuivumisaikakin selvästi nopeampi. Ja sitten pääsikin ihailemaan vihdoin valmista lopputulosta:
 

6. Lopputulos

lipeC3B6inti11_800.jpg
lipeC3B6inti15_800-683x1024.jpg

lipeC3B6inti13_800.jpg
lipeC3B6inti14_800.jpg

Valmiista lopputuloksesta tuli tosi kaunis, silkinpehmeä, himmeä ja luonnollinen. Vaaleusasteeksi tuli lopulta aika sopiva, vielä puu kuultaa kauniisti läpi, mutta tämän vaaleampaa en enää olisi toivonut. Ehkä teemme kuitenkin alakertaan vielä hieman miedomman sekoituksen, jotta puu jää vielä hippasen lämpimämmäksi… Parasta lipeöidyssä lattiassa on kuitenkin minusta juuri tämä väri, harmahtavan vaalea lopputulos on todella kaunis ja ehkä vähän hankala saada aikaan muilla käsittelytavoilla. Lipeä myös tasoitti kivasti raitaista mäntylattiaa, ja vaalensi erityisesti oksakohtia; nämä kohdat jäivätkin vähän muuta lattiaa vaaleammaksi, aine tuntui ottavan kiinni erityisesti oksien ympäristöön. Kaiken kaikkiaan yleisilme on kuitenkin tasainen ja kaunis. Tämä oli onnistunut kokeilu!

remppavko30_1_800-683x1024.jpg

Jatkossa hoidamme lattiaa suopakuurauksella, se freesaa pikkuisen lattian väriä ja pehmentää entisestään lattian pintaa. Kerron käyttökokemuksia ja hoitovinkkejä lipeöidystä lattiasta jahka pääsemme asettumaan taloksi ja lattia tulee käytölle, palataan siis näihin asioihin vielä tuonnempana. Nyt kommenttiboksi on avoinna – laittakaahan viestiä, jos tämän aiheen tiimoilta heräsi kysyttävää tai ihmeteltävää.

Last week we handled our floors in upstairs with lye and oil. The finish is just perfect, light but still warm, very Danish don´t you think? We bought the lye and oil wax from Finnish hardware store Domus Classica, which has a strong collection of traditional products and genuine materials that are especially suitable for old houses – as well as new ones too. The handling of the floors took much time and effort, but it was definitely worth it. This week we are going to handle our wooden floors in downstairs, that will be a huge step towards the finish result.

Kommentit (29)
  1. Pilviraitti
    2.8.2016, 12:34

    Todella kaunista! Meiltä on täysin unohtunut koko suopakuuraus ja ollaan vain pesty lattiaa miedolla pesuaineella. Tai on se välillä mielessä ollut, mutta en ole saanut hankittua siihen sopivaa tuotetta. Domus Classicalta löytynee?

    1. Tosi kaunis lattia ja mielettömän hyvät ohjeet! Kiitos, Maija. Mielelläni linkkaan blogiasi asiakkaillemmekin.
      Pilviraitti, meiltä Domukselta löytyy suopakuuraukseen aineet ja työvälineet;)

    2. Suopakuurauksessa käytettävää pellavaöljysuopaa/saippuaa saa myös Rakennusperinteen Ystävien verkkopuodista (http://www.tuuma.net/verkkopuoti.php?pellavaoljysaippua-neste) ja Antiikkiverstaalta (http://kauppa.antiikkiverstas.com/pellavaoljysaippua_1), jossa myydään myös käteviä kuurauksen aloituspaketteja (http://kauppa.antiikkiverstas.com/lattiankuuraajan_aloituspaketti).

    3. Kiitos teille kaikille! 🙂 Lattiasta tuli kyllä tosi kaunis, työvaiheita oli toki useita, mutta lopputulos palkitsi ehdottomasti. Mukava, jos näistä ohjeista on apua muillekin.

      Nyt parhaillaan on alakerta kuivumassa, huomenna taas jatketaan lattian kimpussa!

  2. Aivan mahtava selostus asiasta – vaikka työvaiheita on monta, lopputulos on kaiken vaivan arvoinen! Rakastan vahatun lattian sileyttä, eli toivottavasti joskus vielä tällaisen lattian saan tehdä jonnekin! – Hinta kiinnostaa toki hieman eli mitä maksaa per neliö kun lasketaan kaikki aineet?
    terkuin,
    Tuulia

    1. Kiitos, Tuulia! Ehdottomasti lopputulos on tuon vaivan arvoinen, ja onneksihan lattia täytyy käsitellä vain kerran. Valmiista lopputuloksesta saa puolestaan nauttia joka päivä. 😉

      Neliöhintaa en ole tälle laskenut, kun aineita oli useampia. Meillä on lankkupinta-alaa yht. noin 100 m2, tähän meni lipeää (yhteen kertaan levitettynä) vähän reilu 2 kpl 5 l purkkia ja öljyä mennee kokonaisuudessaan ehkä 3×2,5 l purkkia. Domuksen sivuilta näkee hyvin aineiden riittoisuudet ja hinnat 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *