Ylläriloma

Tänään alkoi meidän lasten loma. Suvivirren tahtiin pääsi kyynelehtimään ja aurinkokin ilmestyi sopivasti samaan aikaan. Tästä on hyvä aloittaa kesä!
Varsinkin kun mulle tuli töistä puhelu, ja sain kuulla että mullakin alkaa ensi viikosta ylläriloma! Tämä on just niin tämän vastaanottoperhetyön yksistä puolista, hetkessä menee aikataulut uusiksi. Tällä kertaa se oli hyvä juttu. Just kun aloin ahdistua että kesäkin täyttyy uhkaavasti lasten menoista, eikä edes mökille meinaa löytyä aikaa, niin kävikin näin. Ensi viikon menot voin pyyhkäistä pois ja vaan olla.
Mikin kanssa ollaan päivät kaksistaan, ei aikatauluja kerrankin, mennään fiiliksen ja sään mukaan. Jäätelölle, rantaan, Suomenlinnaan, sushille, ostoksille, löhöilyä, pelejä, ihan mitä vaan nyt keksitään. Pääasia ettei tarvitse tuijottaa kelloa ja aamulla saa nukkua pitkään.

Kyllä on muuten luonto tykännyt noista sadekeleistä. Tänään kävin kurkkaamassa kasvimaan pitkästä aikaa. Perunat on täynnä lehtiä, mansikat täynnä kukkia, muutkin kasvanut kohisten. Vielä voisi tuota ”kasvihuonetta” täyttää jollain taimilla, näyttää niin tyhjältä kun tomaatitkin vasta niin lyhyitä.

Sadekeleillä on sisähommatkin edennyt. Huomenna itseasiassa päästään ehkä vähän tapetoimaan, katotaan nyt mitä kelit sun muut sanoo. Toinen vessa ja mun huoneen ”sivuhuone” odottaa tapetteja. Jee!
Mulla on muutenkin joku ihme vaihe, mielettömän levoton olo. Siis jotenkin tosi sellainen ”pakko päästä tekee jotain, remppamaan, sisustamaan, ompelemaan, jotain!” Väsymys ja laiska olo siis vaihtui tähän, mutta piru vie kun rempassakaan ei oo nyt just mitään mulle mitä voisin tehdä… Paitsi se tapetointi. Selkä ei kestä edes lattian rapsuttelua vaikka yleensä se on mun homma. Hoputankin sitten miestä senkin edestä, tekis nyt mun puolesta kun mä en voi! Jännä juttu vaan kun sillä ei ole tätä samaa levotonta ja energistä oloa… Onkohan tämä sitä pesänrakennusviettiä jo, vai ihan perus kevätintoilua? Veikkaan niiden sekoitusta!
No olkoon mitä vaan, mieluummin otan sen kuin väsymyksen, kiitos!

-Henna-

Kommentit
    • 1.1

      sanoo

      Kiitos! Kyllä, se on luksusta! Vaikka mä olen kotona töissä niin mulla on yllättävän paljon pakollisia menoja lapsiin liittyen. Paljon paljon enemmän kuin oman lapsen kanssa. Välillä melkein itkettää kun kalenteri on niin täynnä vaikka pitäisi ehtiä keskittyä ihan vain lasten kanssa oloon…

  1. 4

    Anonyymi sanoo

    Löysin sattumalta aivan ihanan blogisi,toivon kesääsi, paljon auringon paistetta ja onnellisia hetkiä.

  2. 5

    Anonyymi sanoo

    Hei, kauniita lomapäiviä:) Teette arvokasta työtä, niin moni lapsi tarvitsisi hyvän ja turvallisen kodin. Mietin vaan tätä "muuta", kirjoitit kalenterin olevan täynnä ettei kunnolla ehtisi olla lasten kanssa. Saisikohan siihen jotain apua tms? Kuullostaa aika pahalta se. Kaikkea hyvää ja jaksamista arkeen>3 t.äiti Turusta

    • 5.1

      sanoo

      Se nyt vain kuuluu työn kuvaan, joko meillä on neuvotteluja ja koulutuksia ilman lapsia, tai sitten lasten kanssa paljon lääkärikäyntejä, valvottuja tapaamisia vanhempien kanssa tms. Siihen päälle vielä omat menot ja oman lapsen menot.
      Todella tapauskohtaista nämäkin. Joidenkin kanssa ei ole juuri mitään menoja, joidenkin kanssa saa olla jatkuvasti liikenteessä. Lähinnä välillä väsyttää se, että kaikki pitäisi muistaa, jokaisen lapsen menot, ja infota vielä kaikesta vanhempia ja sosiaalityöntekijöitä. Joten loma siitä kaikesta teki erityisen hyvää!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *