Pihalla

Tänään oli kyllä niin upea sää että päivä meni helposti ulkona. Olimme töideni takia heti aamusta Helsingissä ja pyörimme pari tuntia Tapanilassa lasten ja koiran kanssa piknikillä ja kävelyllä. Siitä kotiin ja suoraan pihalle. Lapset viihtyivät hiekkalaatikolla tänään niin monta tuntia ettei ikinä uskoisi että jokin voi olla niin kivaa! Ostimme viereiseltä kirppikseltä tien toiselta puolen parit euron kattilat ja kakkuvuoat, joilla oli vissiin superkivaa leikkiä ruokaleikkejä hiekassa.
Mä istuin meidän pihalla lehden kanssa ja tuijottelin meidän taloa. Vaikka nämä ensimmäiset kuvat onkin ihan siedettävät, niin todellisuus ei niinkään…

Ei voi sanoa että olisi kaunista. Täytyy vaan yrittää ajatella että tästä tulee vielä kaunista. Hitaasti mutta varmasti.
Talon rapsuttelu on ihan hyvässä mallissa, me itseasiassa illalla vielä maalattiin tuosta oikeasta seinustasta se mihin yletettiin. Jos sää sallii niin Sami jatkaa siitä huomenna. Jos saisi tuon kohdan ainakin kokonaan maalattua. Kaikki vaan tosiaan riippuu siitä säästä, niin kuin aina näissä pihahommissa…
Pöytäryhmän uusi paikka tuossa keskellä vaikuttaa tosi hyvältä. Mulla on siihenkin suunnitteilla kaikkea kivaa pientä, mutta hirveästi ei viitsi laittaa vielä koska seuraavaksi siirrytään sitä kohtaa rapsuttelemaan ja maalaamaan. Kuistiltakin pitää nuo kaikki ihanat kukat vielä siirtää, ehkä jo huomenna.

No, ainakin maalausprojekti etenee. Täytyy vaan edelleen hyväksyä se tosiasia että me tulemme elämään keskeneräisyyden keskellä vielä vuosia. Kun talo on maalattu, kattoremppa alkaa. Kun se on tehty, alkaa pihan mylläys jne. Aina joku on levällään. Se että saadaan talo maalattua ja kuistit kuntoon on kuitenkin se isoin ja näkyvin juttu. Kun se on tehty, talon ilme muuttuu täysin!

Vielä riittää intoa maalausprojektiin, katsotaan mikä fiilis on sitten kun ollaan jossain puolivälissä, ollaan varmaan jo ihan kyllästytty…

Nyt peukut pystyyn ettei huomenna sada!

-Henna-

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Hyvältä kuulostaa ja näyttää, tsemppiä remontteihin! :)Taas kerran pakko sanoa, että jos en tietäisi, voisin luulla teidän koiraanne meidän Lystiksi, niin on samaa näköä pojissa! 🙂

    • 1.1

      sanoo

      Haha, okei! Joo varmaan itsekin säpsähtäisin jos näkisin samannäköisen koiran jossain, ei ole varmaankaan kovin yleinen koirarotu täällä , varsinkaan samassa värissä. Tai no, toista Untoa ei voi ollakaan kun on sekarotuinen, mutta onhan tuo ihan lapinkoiran näköinen, ei tietoakaan labbiksen ulkonäöstä.

  2. 2

    sanoo

    Minun silmään on kaunista! 🙂 Vallan viehättävää.

    On talo uusi tai vanha, aina jotakin vaiheessa. Uudessa talossa piha pitää aloittaa totaalisen nollasta ja kun muutaman vuoden päästä alkaa ulkona hommat hahmottumaan, jotakin täytyykin jo puuhata itse talon suhteen. Loputon homma. Mutta niin se on kaikissa kiinteistöissä. Kerrostaloissa, rivareissa, sairaloissa, kouluissa, omakotitaloissa ja navetoissa.

    Ihanaa Unelmaa toteutatte! 🙂

    Toivon teille auringonpaistetta huomiseksi…

    • 2.1

      sanoo

      Heh, hyvä! Ite sitä näkee vaan edessä odottavan työmäärän ja keskeneräisyyden… Tageja ei enää niin huomaa, niihin on silmä niin tottunut eikä niitä enää paljoa olekaan alkuun nähden.
      Niinpä, meilläkin pitää koko maa tasoittaa, tuoda hirveät määrät multaa lisää, kaivaa salaojia jne. Ei tuu ihan helppoa olemaan. Kunhan nyt saadaan nämä kiireellisimmät asiat ensin pois alta.:) Sisustaminen ja siihen liittyvä remppakin on jatkuva kierre, mutta se on pääosin vaan kivaa.:)
      Kiitos, toivotaan!

  3. 3

    sanoo

    Ihailtavaa sinnikkyyttä kyllä jos itse meinaatte tuonkin urakan tehdä 🙂 Meillä on paljon pienempi talo ja taidetaan kyllä maalauttaa ulkopuolisella…

    • 3.1

      sanoo

      Pakko olla sinnikäs kun ei oo varaa muuhunkaan.:D Tän kokoinen talo maksaisi ihan järkyn paljon kun sillon toissa syksynä näitä vertailutettiin. Museoviraston avustus on pieni apu mutta ei riitä siihen…:(

  4. 4

    sanoo

    Voi, älä sure työn määrää. Lopputulos tulee kuitenkin olemaan aivan upea ja ainutlaatuinen!

    No, rehellisyyden nimissä ymmärrän kyllä tuskasi… meillä on remontti kestänyt myöskin jo vuosia eikä valitettavasti vielä tänäkään kesänä loppua näy. Vielä on osa ulkoseinästä tekemättä, katto talosta ja autotallista sekä sisällä hirmuinen urakka melkein koko alakerran lattian uusimisen muodossa. Huh. Pihaa mä en halua edes ajatella… Ja ite mekin tehdään kun ei ole varaa muuhun. Eli hissukseen…

    Tsemppiä teille, tuo ulkoseinän edistyminen näyttää oikein hyvältä!

    • 4.1

      sanoo

      Jep, kyllä sitä vähän ahdistuu työn määrästä… Vaikka ei tää ole enää yhtään niin paha tilanne kuin sillon kun tänne muutettiin. Oli niin pitkä lista heti-pakollisia-töitä ettei tiennyt mistä aloittaa. Se oli kamalaa… Nyt on sentään jonkinlainen järkevä aikataulu. Ja tuo ulkomaalauskin nyt alkanut etenemään hyvin, tänään sai tuo oikean puolen rapsutettu osuus maalia pintaan, ja hyvältä näyttää!:)

  5. 5

    Anonyymi sanoo

    Niin, välillä kun katselee ihania värikkäitä kuvia sisältä, unohtaa että tehän elätte koko ajan tietyllä tavalla "remontin keskellä" ja vaikkei hetkeen mitään tapahtuisi, niin aina on mielessä varmasti lista hommia.
    Voi kun saisi jonkun taikasauvan, millä saisi edes pari asiaa tehtyä teille =) (esim. juuri seinät rapsutettua ja maalattua tai katon vaihdettua) Onhan se ihan mahdoton urakka kahdelle (vaikkakin reippaalle) ihmisille, joilla on kuitenkin työt ja perhe siinä samassa… Tuollainen jenkki-tyyli että iso jengi tulee 4 päiväksi ja räjäyttää kaiken valmiiksi olisi varmasti hetkittäin toivottua, tosin silloinkin kaikkien pitäisi tietää mitä tehdä ja myös tehdä se mitä osaa…

    Varmasti hyvä katsoa joo asia kerrallaan ja nauttia siitä kaikesta hyvästä minkä olette jo tehneet ja keskittyä tiettyyn (tai pariin) asiaan kerrallaan. Jos miettii näitä vuosia niin paljon olette jo tehneet. Ja yleensä asioilla on tapana järjestyä, toivottavasti tekemällä ja ehkä vähän onnellakin asiat etenisivät…

    • 5.1

      sanoo

      Jep, juurikin niin! eikä aina muista ajatella että mitä on jo tehty, muistaa vaan tekemättömyyden listan…
      Niinpä, kahdelle tämä on tosi iso urakka, tää talo on oikeasti aika iso kun tässä on varsinkin radan puolella tosi paljon korkeutta. Tuntuu ettei ulkomaalaus valmistu kyllä ihan hetkeen… Just ollaan kyselty soodapesun hintaa, jos sillä saisi apua tuohon vanhan maalin poistoon. Noita tageja kun on tuossa tiilisokkelissakin, niin siinä soodapesu olisi ihan ehdoton!
      Joo kyllä me yritetään fiilistellä valmistakin, se on tämän kaiken työnteon suola!:)

  6. 6

    sanoo

    Heippa tästä läheltä Saviolta. Voih olette ostaneet tuon kauniin aseman johon vein rakkaan ystäväni viimeiselle matkalle 2002 lokakuun 10. päivä.Satuitko koskaan käymään siellä kun toimi eläinlääkäriasemana? Kauniimpaa ja lämminhenkisempää paikkaa saa hakea nykyajan klinikkamaisten vastaanottojen joukosta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *