Blogit
Koti asemalla

Pihalla

Tänään oli kyllä niin upea sää että päivä meni helposti ulkona. Olimme töideni takia heti aamusta Helsingissä ja pyörimme pari tuntia Tapanilassa lasten ja koiran kanssa piknikillä ja kävelyllä. Siitä kotiin ja suoraan pihalle. Lapset viihtyivät hiekkalaatikolla tänään niin monta tuntia ettei ikinä uskoisi että jokin voi olla niin kivaa! Ostimme viereiseltä kirppikseltä tien toiselta puolen parit euron kattilat ja kakkuvuoat, joilla oli vissiin superkivaa leikkiä ruokaleikkejä hiekassa.
Mä istuin meidän pihalla lehden kanssa ja tuijottelin meidän taloa. Vaikka nämä ensimmäiset kuvat onkin ihan siedettävät, niin todellisuus ei niinkään…

Ei voi sanoa että olisi kaunista. Täytyy vaan yrittää ajatella että tästä tulee vielä kaunista. Hitaasti mutta varmasti.
Talon rapsuttelu on ihan hyvässä mallissa, me itseasiassa illalla vielä maalattiin tuosta oikeasta seinustasta se mihin yletettiin. Jos sää sallii niin Sami jatkaa siitä huomenna. Jos saisi tuon kohdan ainakin kokonaan maalattua. Kaikki vaan tosiaan riippuu siitä säästä, niin kuin aina näissä pihahommissa…
Pöytäryhmän uusi paikka tuossa keskellä vaikuttaa tosi hyvältä. Mulla on siihenkin suunnitteilla kaikkea kivaa pientä, mutta hirveästi ei viitsi laittaa vielä koska seuraavaksi siirrytään sitä kohtaa rapsuttelemaan ja maalaamaan. Kuistiltakin pitää nuo kaikki ihanat kukat vielä siirtää, ehkä jo huomenna.

No, ainakin maalausprojekti etenee. Täytyy vaan edelleen hyväksyä se tosiasia että me tulemme elämään keskeneräisyyden keskellä vielä vuosia. Kun talo on maalattu, kattoremppa alkaa. Kun se on tehty, alkaa pihan mylläys jne. Aina joku on levällään. Se että saadaan talo maalattua ja kuistit kuntoon on kuitenkin se isoin ja näkyvin juttu. Kun se on tehty, talon ilme muuttuu täysin!

Vielä riittää intoa maalausprojektiin, katsotaan mikä fiilis on sitten kun ollaan jossain puolivälissä, ollaan varmaan jo ihan kyllästytty…

Nyt peukut pystyyn ettei huomenna sada!

-Henna-

Kommentit (11)

  1. Rimppalanmutsi

    Heippa tästä läheltä Saviolta. Voih olette ostaneet tuon kauniin aseman johon vein rakkaan ystäväni viimeiselle matkalle 2002 lokakuun 10. päivä.Satuitko koskaan käymään siellä kun toimi eläinlääkäriasemana? Kauniimpaa ja lämminhenkisempää paikkaa saa hakea nykyajan klinikkamaisten vastaanottojen joukosta.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *