Mikin huone ennen ja jälkeen, eli vihdoin valmista!

Tervetuloa!
”Suuri päivä” nyt sitten koitti, ja Miki pääsi yllättäen tänään muuttamaan VIHDOIN omaan huoneeseen! Tämä oli yllätys siis Mikille itselleen, me vanhemmathan ollaan tätä varten paiskittu hommia varsinkin viimeisen viikon ajan joka ilta myöhään keskiyöhön asti. 
Miki lähti leffaan katsomaan Turboa tätinsä kanssa, ja sillä aikaa alkoi kiireinen suhina. Minä, mun äiti (luojan kiitos maailmaan on keksitty äidit!), Sami ja mun veli aloitettiin kiireellä sänkyjen siirtely, siivoaminen, verhojen laitto jne jne. Mikinhuoneen valmistuminenhan aiheutti myös dominoefektin: Koska Miki lähti toisesta lastenhuoneesta, toisen huoneen sängyt ym piti siirrellä uudelleen. Koska Miki sai olohuoneen telkkarin, täytyy olohuonekin muokata uudelleen.

Muutaman tunnin hääräämisen jälkeen oli valmista. Miki saapui kotiin, ja minä yritin syödä muiden kanssa, mutta jännitti niin paljon että en juuri pystynyt. Miki meni lastenhuoneeseen,(Mikin huoneen ovi oli vielä kiinni) ihmetteli missä hänen sänky on! Tajusi, avattiin seuraava ovi ja sisällä odotti ihan ikioma uusi huone, vihdoin valmiina! Poika meni ihan hämilleen, kyyneleet nousi silmiin, tuijotti vain mua ja sanoi että ”ei ole kiva!” Tiesin että hän oikeasti tykkäsi, poika vain hämillään aina reagoi ensin niin.
Katse kiinnittyi tietysti ensin huoneen katosta roikkuviin voimistelurenkaisiin. Sitten muhkeaan sänkyyn jossa uudet lakanat ja peitot, isoon omaan pöytään, omaan pesualtaaseen… Voi että kun toinen näytti niin onnelliselta!

Mikille oman huoneen merkitys on erityisen suuri. Huoneesta on pitkään puhuttu, pitkään suunniteltu. Pojasta on tuntunut ettei huone valmistu ikinä. On pitänyt jakaa pieni ja ahdas lastenhuone pahimmillaan kolmeen pekkaan, alati vaihtuvan uuden lapsen kanssa. Tyttöjen, poikien, pienien, vähän isompien, lyhytaikaisten, vähän pidempiaikaisempien kanssa. Hyväksyä huonetoveri, vaikkei toveri olisikaan aina se kaikista yhteentoimivin leikkikaveri. Pitänyt jakaa lelut, kestää kun toinen rikkoo ne, kuunnella itkua, jäädä yhtäkkiä yksin kun se ihan superkiva lähtee, ottaa vastaan taas uusi.
Vaikka onkin tottakai kivaa että kotona on aina kavereita, niin kyllä se on myös ihanaa kun nyt pääsee välillä pakoon ihan omaan tilaan. Uskon että poika rauhoittuu nyt huomattavasti muutenkin.

Mitä tulee huoneeseen näin äidin näkökulmasta, niin ihanahan se on! Mä olen rehellisen ylpeä siitä mitä saimme aikaan! Kuukausia kaapissa tätä hetkeä odottaneet esineet ovat vihdoin paikoillaan ja kaikki näyttää siltä mitä päässäni olin haaveillut.
Vaikka pojankin huoneessa vallitseva musta-valko-keltainen värimaailma onkin nyt muotia, väittäisin että tämä on kuitenkin vähän erilainen, uniikki. Oman lisänsä toki tuo vanhan talon ikkunat, puulattiat ja korkea katto.
Huoneessa yhdistyy moderni ja uusi kuten kiiltävä valkoinen työpöytä sekä vanha, kuten arkku, sohva ja vaatekaappi. Itse tykkään niin hulluna että voisin muuttaa tuonne itsekin heti! Nämä kiireellä otetut kuvat eivät edes kerro kaikkea.

Vielä on toki paljon kesken. Listoja puuttuu, sähköt kesken, avohyllyjä puuttuu, iso tietokone ja tulostin pitäisi siirtää muualle huoneen nurkasta, vaatekaapista puuttuu kahvat ja hyllyt, valaisimia puuttuu jne. Ne on kuitenkin asioita joita tässä pikkuhiljaa lisäillään.

Nyt nautitaan siitä että ei tarvitse remontoida kaikenaikaa. Pidetään remppatauko jouluun asti, kaikkea pientä voi tehdä muttei tällaista huhkimista. Mies saa keskittyä autoihinsa, minä käsitöihin ja jouluhössötykseen. Tänään hetken pyörin hölmönä illalla ympyrää, tuntuu että aikaa on hirveästi kun ei tarvitse rempata! Lopulta otin koiran ja vein laiminlyödyn raukan oikein kunnon lenkille!

 Huoneesta otan myöhemmin ajan kanssa kuvia yksityiskohdista, kerron vähän että mitä tuli minnekin. Sitäpaitsi toinenkin lastenhuone on pitkästä aikaa kuvattavassa kunnossa kun ei pursuile leluista ja sängyistä! Nyt on hoitolapsillakin kiva oma pesä jossa ei heidän myöskään tarvitse leluja jakaa Mikin kanssa, eikä Miki pääse pomottamaan! Mulla on vielä paljon postattavaa tämän myötä siis.
Mutta loppuun vielä ne ennen-kuvat.

Juu, muutos on aika hyvin nähtävissä jälleen!:D Sekä kuultavissa, koska huoneen ahdistava ilmastoinnin humina on pienentynyt huimasti kun mies paneloi Mikin huoneen ”ilmastointikeskus”-nurkan hiljaisemmaksi.

-Henna-

Kommentit
  1. 2

    sanoo

    Ompa kyllä ihana huone! Kyllä tuollaista on kannattanut odotella 🙂 Varmasti tekee Mikille hyvää saada oma ja pysyvä tila. On kiva ettei hänen tarvitse jakaa ihan kaikkea.

  2. 3

    sanoo

    Loistava lopputulos!! Erityisesti pisteet voimistelurenkaille, sohvalle, pöydän ääressä oleville jakkaroille ja TEILLE! Ihana yllätys pikkumiehelle!! Tuli niin hyvä mieli hänen ja teidän puolestanne <3

  3. 4

    sanoo

    Voi että, todella ihana huone! Kyllä on hienoa nähdä uurastuksen tulos valmiina, ja pienen pojan onni on varmasti suuri! ♥

  4. 6

    sanoo

    Tätä postausta on jo vähän odoteltukkin….
    Ihana kun viimein on lähes valmista ja hyvältä näyttää.
    Mitenhän uni mahtaa ekana yönä pojalle tulla, ihmetellessään uutta omaa valtakuntaa 😀

  5. 8

    sanoo

    Juu, on tätä odotettukin, aivan ihana lopputulos! Minä oikein liikutuin, kun ajattelin sitä pienen pojan hämmennystä, kun näki huoneen ekaa kertaa. Taitavia ja ahkeria olette olleet, nyt on levon ja nauttimisen aika 🙂

  6. 11

    sanoo

    Hieno huone! Kyllä Mikin nyt kelpaa. Käsienpesuallas on ihan mahti-idea ja toi soffa on aivan suloinen. Hän nähtävästi pysyy yöllä sängyssä kun olette laittaneet sängyn keskelle? Meidän 5-vuotias nimittäin kyllä putoais heti 😉 Odottelen innolla tarkempia kuvia; meidänkin pitäisi uudistaa hänen huoneensa. Ideoita on, mutta ei toteutusmotivaatiota…

  7. 13

    sanoo

    Ihanaa! Meillä on sama homma ollut ajatuksissa, nyt toteutuksessa, mutta pahasti kesken. Toiveena olisi että viimeistään heti vuoden vaihduttua saatais kokea tuo sama 🙂 Nättiä jälkee ootte saaneet aikaiseksi. Hyvä te! Saako kysyä mistä löysitte nuo ihanat renkaat? Maalasitteko ite?

  8. 22

    sanoo

    Tämä oli niin odotettu postaus, että piti lukea alkuteksti ihan hirmuista haipakkaa tuohon paljastus-kohtaan saakka! 🙂 Ja voi että mulle tuli ihan tippa linssiin. Voin melkein tuntea sen pienen ihmisen riemun, joka hämmennyksen jälkeen on päässyt valloilleen. Mä muuten luulen että meidän poika olisi reagoinut ihan samalla tavalla jos tilanne olis ollut tollanen ettei olis osannut yhtään odottaa noin isoa ylläriä. Nauttikaahan uudesta upeasta huoneesta! Siitä tuli hieno!

    • 22.1

      sanoo

      Musta tuntuu että Miki oli melkein vihainen mulle tästä, toitotti mulle useaan kertaan että "sä äiti valehtelit mulle!" Yritin selittää valehtelun ja mukavan yllättämisen eron.:D Poika on vaan luonteeltaan niin tarkka, tais vähän hämmentyä kun porukkaa oli niin paljon ja koska huone tuli yllättäen eikä ollutkaan varmaan just täysin sitä mitä luuli. Sieltä myös puuttui tiettyjä juttuja joista oltiin puhuttu. Kaikki kun ei ole vielä valmiinakaan. Tyytyväinen on kuitenkin hän, alkujärkytyksen jälkeen!:D

  9. 23

    sanoo

    Hieno tuli! Varmasti ihana tunne kun taas on jotain suurta ja odotettua saatu paikoilleen! Ihan mielenkiinnosta kysen miksi laitatte noihin huoneisiin vesipisteen? Onko se vaan arjen käytännön kannalta helpompi? Nyt sitten vaan nauttimaan jouluhössötyksestä!

    • 23.1

      sanoo

      No sitäkin, mutta noissa huoneissa oli jo vesipisteet valmiina, joten mitä niitä poistamaankaan. Meidän wc ja pesutilat on niin törkeän pienet, että noissa on helpompi lasten pestä hampaat ja vauvoilta pestä peput. 🙂

  10. 25

    sanoo

    Oi, ihana postaus. Ihan liikkis <3 Iloitsen pojan puolesta, sillä huoneesta tuli TOOOOSI hieno ja on kiva kun on oma rauhoittumissoppi, johon muilla ei ole asiaa 🙂
    Sohva näyttää kovin tutulta. Malli taitaa olla just sama kuin meidän sinapinvärisessä-kuviollisessa sohvassa. Se on siitä(kin) mukava sohva, että on sen verran matala, niin tuommoinen yksivuotiaskin ylettää kiipeämään sohvalle istumaan. No joo, kiva ja kiva… jos malttaa yhtään rauhassa istuksia. Eikä esim. hyppiä kuin päätön kana 😉

  11. 26

    sanoo

    Voi että kun on ihana, mullekin tuli tippa linssiin kun luin tekstiä ja katsoin kuvia. Voin hyvin kuvitella äidin ja isänkin fiilikset, hienoa työtä!

  12. 29

    Anonyymi sanoo

    Yhdyn edellisiin kommenteihin, ihana postaus ja ihana huone. Mikin kommenttikin on ihana "ei oo kiva" jota itse tulkitsen niin, että tietyllä tapaa häntä huijattiin (kun huone tehtiin salassa) ja se ajatus tavallaan ei ole kiva vaikka onkin ihana. Varmaan olis tosi hyvä hetki saada tuo oma huone ja vitsit kun siellä on hyvin tilaa sekä tehdä paikallaan pientä ja tärkeää mutta myös riehuttaa ja leikkiä sokkoa tms. Olette kyllä tehneet loistavaa työtä, taas saatte olla ylpeitä siitä kaikesta mihin te pystytte, huipputiimi!!

  13. 31

    sanoo

    Upea! Olette kyllä taitavia. Ja tästä sai taas lisää innostusta laittaa oman pikkupojan huonetta valmiimmaksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *