Leluista

Oi nam nam, nyt on simat pulloissa! Kerrankin muistin tämän ajoissa tehdä ja nyt en malta odottaa jotta pääsee maistelemaan!
Olisin halunnut näihin väkertää jonkin hienon etiketin, mutta ei nyt inspiraatio ja into riittänyt tarpeeksi. No, kyllä nämä Ikean ”vanhanajan”pullot ovat itsessään jo tarpeeksi kauniita.

Nyt kun Miki sai leluja lisää synttäreidensä kunniaksi, ajattelin tehdä niistä postauksen vaikka olen varmaan ennenkin kirjoittanut aiheesta.

Mä suosin todella paljon lapsilla kestäviä leluja. Sekä kauniita, retroja tai itselleni lapsuudessa rakkaita leluja. Mulle sukulaiset vinoilikin että oon tainnut tehdä pojan puolesta toivelistan kun mukana oli keittiötä ja muumitaloa POJALLE.:D

Oikeasti poika kyllä halusikin nämä, mutta myönnän kyllä että joissain leluissa mä tein sen lopullisen päätöksen. Tänä vuonna kun päätin laittaa lahjatoiveen joillekin suoraan kutsuun ettei tarvitse sitten erikseen miettiä että mitä toivottiin keltäkin. Niitä toiveita kun aina kysellään. Itsekin pyrin ostamaan muillekin sitä mitä toivovat eikä ns turhaa.

Niin, laitoimme siis toiveisiin muumitalon, Brion keittiön, Brion junarataan osia, vaatteita jne. Mulla taka-ajatuksena näissä oli kestävyys ja se, että näillä leikkii sitten hoitolapsetkin. Mikillä on jo yksi pieni hella mutta tämä Brion olisi tarkoitus laittaa tulevaan keittiöön. Monesti kun lapset tykkää pyöriä mun ympärillä kun laitan ruokaa, ja nytkin tämä on ollut tuossa keittiössä suosittu lelu koska siinä leikkiessä lapsi on mun lähellä kuitenkin. Muumitalossa tylsää on pienet ja katoavat osat, mutta tämä lelu on kaikenlaisten lasten lemppareita ja täytyy vaan yrittää pitää osat kaukana pienistä lapsista.

Mua itseäni inhottaa suuresti kun meillä hajoilee leluja ihan ennätysmäärä. Melkein päivittäin jotain hajoaa. Se inhottaa koska näillä on toki rahallista arvoa, jätettä tulee risoista leluista hirveästi, ja joissain leluissa on myös tunnearvoa. Esim pari päivää sitten revittiin Mikin luukkukirja jonka poika sai lahjaksi ihan pienenä. Sitä luin pojalle jo pojan ollessa ihan pikkuinen. Kyllä melkein itku pääsi kun näin pitkään suht hyvänä säilynyt kirja oli palasina lattialla… Poika hajottaa leluja itsekin, mutta hoitolapsista löytyy niitä enempi tai vähempi raisuja lapsia, myös niitä ihan pieniä jotka syö ja repii kaiken mitä käsiinsä saa. Monesti myös lelut tuntuu olevan kiukun ja pahan olon kohde joita revitään tahalleen kun muutakaan ei tilanteelle voida….

Siksi siis mua inhottaa yli kaiken nykyajan lelut jotka hajoaa käsiin samantein, joten pyrin suosimaan mm. Brioa, puisia kiikkuja, kestäviä pikkuautoja jne. Haaveissa olisi saada Mikin isompien poikien helposti hajoavat lelut pojan omaan huoneeseen, ja hoitolasten huoneeseen Brioa sun muuta. Tämä ei ehkä täysin toteudu käytännössä, mutta ainakin Miki voisi itse päättää mitä leluja antaa muillekin, mitä ei. Kuitenkin aika ikävää olla jakamassa koko omaisuuttaan aina uusille ja uusille lapsille.

Lisäksi mä suosin tällä hetkellä leluissa kirjoja, lautapelejä, palapelejä, perinteisiä leluja kuten nuket, leikkiruoat ja työkalut. Nekin mahdollisimman kestäviä, esim puisia. En kyllä tykkää noista pleikkapeleistä, kaiken maailman roboteista sun muista mutta kaipa pojat niitäkin sitten vaan haluaa, heh! Pleikkapelitkin menee kunhan niistä ei tuu ”koko elämä” vaan pelataan vaan hetki ja sitten muuta.

Tyttöjen leluissa mulla on jonkin verran mun ja siskon vanhoja nukkeja ja poneja, ponien kohdalla tosin itken verta, varsinkin niiden vanhojen suosikkien kanssa jos ne hajoaa, joten kuka vaan ei niitä saa, hih!

Täytyy sanoa että mun työssä yksi paras ilo on se, kun näkee miten lapset keksii mitä mielettömämpiä leikkejä joiden parissa viihtyvät pitkään! Uudet lapset lisää myös Mikin mielikuvitusta koska lähes aina uudella lapsella on joku oma juttu, tai lapset keksivät yhdessä jonkin ihan uuden leikin! Kuten nyt uusin juttu on autokauppa nukkekodissa.:D

Mitä teillä leikitään?

-Henna-

Kommentit
  1. 3

    sanoo

    Ihmetyttää myös se ilmiö kun tuntuu että lelukoreihin lisääntyy ihan itsestään jotain halpisrojuja, joita ei muista koskaan edes nähneensä. Kuka niitä sinne kantaa, sukkatontuilleko on iskenyt huono omatunto ja ne koittaa hyvitellä? Tai sit niillä on vaan kieroutunut huumorintaju..
    Poiskaan noita leluja ei uskalla heittää, sillä ilmiössä on hyvin olennaista myös se, että poisheitetyn lelun tilalle ilmestyy kaksi uutta, vielä kammottavampaa härpäkettä.

  2. 4

    sanoo

    Mä voin laittaa sulle postissa tulostettuja etikettejä, jos laitat mun meiliin osoitteen. Posti ei varmaan pelkällä summittaisella sijainnilla tule perille 🙂

    t.Annukka

  3. 5

    sanoo

    Lievestuoreen asema: haha, niin totta!:D Plus lisäksi sinne kerääntyy puun oksia, kiviä ym…Mistähän nekin hyppää sisään?:O
    Ärsyttävintä on kyllä nuo kaikenmaailman mäkkärilelut ym epämääräinen sälä joista ei edes tiedä missä niitä säilyttäis kun muut lelut on jaoteltu laatikoihin tyyliin legot, junat ym…

    Annukka: Voi kiitos! Laitan sulle osoitteen tottakai! Itseasiassa meille on joskus tullut postia jossa osoite tyyliin korson vanha asema, postinumero ja kunta.:D

  4. 6

    Anonyymi sanoo

    Leluista munkin piti kommentoida, kun parhaimmillaan meillä on viikonloppuisin 10 lasta =). Hauskaa on leluissa se, että yleensä alle kouluikäisistä on tosi hauskaa just esim. rakentaa niitä majoja (mihin sulla onkin ne ihanat patjat) leikkiä ilmapalloilla (vaikka ilmapallo-sulkkista) puhaltaa saippuakuplia, piirtää, maalata, askarrella. Eli tosiaan harvoin tarvitaan kalliita juttuja. Meillä on omia ja "lainassa" näitä reilusti 10+ ja niiden kanssa saa taas miettiä eritavalla, että mitä ostaisi kotiin (olisi kohtuuhintaitsa, kun kyse on kerran kk käyvistä lapsista) tekemistä, legot on jollekin vielä ok, samoin meillä on lennokkeja (siis ihan sellaisia paperikirjoja, mistä taitella itse) pihalla tramppista, pallopelipaikkoja jne. Mutta välillä miettii että mitä kivaa keksisi… Kun juttelun ja läheisyyden lisäksi on kiva sitä puuhaakin olla (ja osahan tykkää leipoa/laittaa ruokaa, muttei kaikki). Uimassa yms on kiva käydä, mutta monesti isompi tekeminen on niin kallista ettei se ole mahdollista (kulukorvaus on niin pieni, ettei syömisten yms. perusjutun jälkeen jää paljon rahaa huvitteluun…)

  5. 7

    sanoo

    Samoja aatoksia mullakin noista leluista, mitä edeltävissä kommenteissa 🙂 ja mikä tosiaan kivointa, niin lasten mielikuvitusleikit on ihan parhaita…kun ei tarvita juurikaan leluja 🙂 paperirullat on ihan parhaita kiikareiksi tai kaukoputkiksi etc.

    Ja kiitos muuten etiketin vinkkaajalle 🙂 Ikeasta oli täällä Espoossa pullot loppuneet, joten ei ehkä tälle vapulle tule etikettejä, mutta varmasti seuraavaksi vapuksi 🙂

  6. 8

    sanoo

    Meillä ei ole omia lapsia, mutta niin vaan lelua löytyy… mm. aivan älyttömät metrimäärät Brion junarataa 🙂 Ja joo, Hulluilta päiviltäkin piti vielä hakea se tarjouksessa ollut (josta ei mitään havaintoa, paljonko maksaisi normaalisti, mutta PAKKOHAN sen oli olla halvempi? 😉

    Mutta hitsi, että sima pitäisi nyt saada jo kohta tulille.

  7. 9

    Anonyymi sanoo

    Mä pullotin muutama vuosi sitten siman vastaaviin pulloihin ja vein töihin maistiaisiksi. Ei niistä mitään maistiaisia juuri jäänyt, kun yli puolet simasta suihkusi suoraan kattoon kun avasin pullot :DD Suosittelen siis varovaista avaamista 😉
    t: Marja

  8. 10

    sanoo

    Moikka!

    Näetkö mun meiliosoitteen tän tunnuksen takaa? Jos laitan tänään postiin etiketit, niin ehdit saada ne vielä tämän viikon aikana 🙂

    t.Annukka

  9. 11

    sanoo

    Kiitos kun muistutit. Sima pitikin laittaa tulemaan.
    Leluista. Meilläkin pyritään ostamaan kestäviä leluja. ON brio junarataa, legija ja baby bjorn nukkesarjaa. Kesvävyydessä on todella suuria eroja.
    Suosituinpia leikkejä on meidän tytöillä tällä hetkellä koti leikit. Myöskin autoleikit.

  10. 12

    sanoo

    Anonyymi: Toki ne "ilmaiset" lelut on tosi suosittuja, pahvilaatikot esimerkiksi. Meillä kans nyt saippuakuplat otettu kevään kunniaksi käyttöön. Ite tykkään kans niistä kun on niin kaunista kun saippuakuplia ympärillä! Oon jopa suunnitellu lisääväni tatuointiinkin saippuakuplien kuvia, tykkään niin paljon!:D
    Mutta kyllä, ilmaiset on kans kivoja, samoin kun ruoanlaitto mun apuna ym.:)

    Niina: Niinpä!:)

    Mervi: Haha, niinpä!:D

    Marja: Haha, mietittiin kans äidin kans et räjähtääkö noi, päätin availla niitä pulloi vähän joka päivä ettei paineet kerry.:D

    Annukka: En näe, yritin eilenkin kattoo.:( Siinä on vaan sun blogiosoite…Eli en taida saada ajoissa etikettei.:(

    Sanna: Jep. Meillä pojat leikkii vielä mieluummin dubloilla kuin pikkulegoilla ja nehän on kans ikuisesti kestäviä suosikkeja.:)

  11. 14

    sanoo

    Kiitos pullo -vinkistä! Etsin viime keväänä kivoja pulloja simalle, mutta Ikeassa en tajunnut käydä. Kuinka tiiviitä nuo korkit on? Pitääkö niitä välillä availla, että pullot ei poksahda?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *