keittiö

 Vitsi mua harmittaa kun jäi ennen-kuvat ottamatta…:(

No mutta anyway, tässä meidän keittiö!
Tämä oli yksi syy miksi muutettiin ensin tälle pienelle puolelle. Täällä oli jo valmiiksi keittiö!
Ei ollut mitään hajuakaan toimiiko yksikään kodinkone, mutta riskillä mentiin siinäkin. Ja toimiihan ne, paitsi tiskikone…(Mä sain vasta viime heinäkuussa häälahjaksi elämäni ensimmäisen tiskikoneen, olen siitä nauttinut puoli vuotta, ja nyt olen taas ilman….)

Mutta siis, jääkaappi oli sisältä kuin uusi, mutta ovissa oli isot tägit. Ne lähti piiloon kodinkonemaalilla. Tiskikone on vanha, ja siinäkin oli tägi. Sekin maalattiin piiloon. En tiedä nyt sitten meneekö roskiin koko kone…
Tuo kaapinovi jossa roikkuu keittiöpyyhe on erilainen kuin muut. Se oli potkittu sisään ja jäljellä oli pelkät rangat. Saatiin uusi ovi isolta puolelta jossa on pieni taukohuoneen ”keittiö”(eli tiskiallas ja pari kaappia). Väri oli melko lähellä muita ovia kuitenkin.
Yhdessä kaapinovessa oli tägi joka lähti asetonilla.

 Nuo komeron ovet olivat täynnä tägejä, likaa, steariinia. Keittiö itse oli tietty järkyn likainen ja tuon oven kahvassa roikkui se kortsu….Nyt siinä roikkuu mun laukku!:)

Väliovissa oli tekstejä, tuosta ovesta lähti asetonilla, toinen piti maalata.

Tämä seinä oli ihan täynnä tekstiä, samoin tuo sähkökaappi. Maalia päälle. Tuon lipaston oikealla puolella on wc, jonka ovi oli täysin sotkettu (kuten itse wc josta mulla muuten on ennen-kuvia!)

Että silleen. Se keittiö oli kyllä niin oksettava silloin kun alettiin sitä siivoomaan…Todettiin että ehkä ihan hyvä ettei ole sähköjä eikä näe mitä kaikkea sontaa sielä oikeasti on…

Mutta nyt on ihan kodikasta, eikö?:) Muovimatto jäi muuten tahallaan, vaikka sielä alla onkin varmasti kaunis puulattia, kuten muissa huoneissa. Toki tuo muovi vielä joku päivä lähtee, mutta nyt olikin tarkoitus alkuun tehdä vain ihan pakolliset.

Saa nähdä myös koska jaksan maalata tuon viimeisen tägin tuosta yhdestä seinästä. Jotenkin siihen on jo tottunut eikä jaksaisi enää tällä puolella maalailla…

Ps. Me ollaan huomenna taas lehdessä. Tällä kertaa itse Helsingin Sanomissa. Ovat muutenkin viime aikoina kirjoitelleet Korsosta, tässä nyt sitten meidän osuus Korso-jutuille.:)

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    on kovin viihtyisän näköistä teillä!
    Voi vaan kuvitella missä kunnossa on keittiö ollut. Aika hyvä tuuri, ettei kodinkoneita oltu terrorisoitu.

    Pitääkin mennä äiskälle ja iskälle lukemaan hesaria 😀

  2. 3

    sanoo

    HS:n jutun perusteella osasin blogiisi. Olen juuriltani korsolainen, ja näin keski-ikäisenä kovin nostalginen, joten kaikki Korso-jutut iskevät herkkään kohtaan.

    Tämä Hesarin juttu kolahti erityisesti, koska entisistä luokkakaveristani kaksi asui aikoinaan tuossa talossa. Muistaakseni toinen perhe asui juuri tuossa päässä, jonka olette kunostaneet, toinen asui keskemmällä. Muistelen myös, että talossa asui silloin neljä, tai ainakin kolme perhettä, joka tapauksessa asuntoja oli enemmän kuin kaksi. Tämä oli siis 1970-luvun ensimmäisellä puoliskolla.

    Olen aina ihaillut ihmisiä, joilla on kyky nähdä mahdollisuudet rappion alla. Minulla sitä kykyä ei ole, jäänkin mielenkiinnolla seuraaman blogistasi, mitä saatte vuosien myötä aikaiseksi. Tsemppiä remonttiin!

  3. 4

    sanoo

    Hesarista tänne putkahdin ja ahmin saman tien läpi koko blogin 🙂 Vilkutus tästä muutaman kilsan päästä Tuusulan puolelta, ja kovasti onnea projektille! Hurjaa vauhtia olette pitäneet.

    Tiedätkö, minusta tuo keittiön seinän tägi voisi vaikka jäädäkin. Sehän on oikeastaan ihan nätin värinen 😉 eikä ainakaan näin keskivertolukijalle tunnu sisältävän mitään törkeyksiä. Hupaisa muisto talon historiasta 😀

  4. 5

    sanoo

    Aivan ihastuttavaa jälkeä olette saaneet aikaan ja näin nopeasti! Näyttää niin kodikkaalta. Kummitustalosta alkaa tosiaan olla muisto vain 🙂

    Niin, ja hyvä juttu oli Hesarissa. Tästä on hyvä jatkaa ja mielenkiinnolla jään odottamaan uusia postauksiasi.

  5. 6

    sanoo

    Huopahattutehtailija: Kiitos! Niinpä, oli kyllä tuuri ettei ollut enempi kodinkoneet rikki! Se olisi ollut taas iso rahameno jos olisi pitänyt ostaa kaikki uusiksi.
    Lazur: Suuret kiitokset, juuri näitä tarinoita historiasta kaipaamme, on niin jännittävää kuulla mitä tässä talossa on ennen tapahtunut!:) Bongasin juuri huutonetistä vanhoja kortteja talosta, mm.yksi värikuva 70-luvulta, vitsi oli kiva löytö sekin!
    Tämä talohan on parhaimmillaan ollut joskus viiden perheen asunto. Varastorakennuksessakin on viisi sisäänkäyntiä, jokaiselle omansa varmaan.
    Viiriäinen: Kiitos! Totta, tuota tägin säästämistä joku muukin aiemmin ehdotti, joku sanoi jopa että kauniit kehykset kuvan ympärille! katsotaan nyt, mihin päädytään.:)
    Tessi: Kiitos! Mä odotan jo että pääsen tuota ulkopintaa siistimään myös!

  6. 7

    Jossu sanoo

    Olette tehneet kulttuuriteon Korsossa!

    Olen kulkenut kymmenkunta vuotta Korsossa töissä junalla, joten asemanseudun rappio on tullut tutuksi. En ollut uskoa silmiäni, kun talonne päädyn ikkunoista olivatkin yht'äkkiä levyt poissa ja sisältä tuikki kodikas valo! Auto pihassa ja valot toisenakin päivänä…asuuko siellä joku?

    Onnea ja puhtia uuden kodin kunnostamiseen! Toivottavasti viihdytte ja viivytte. Jos tarvitsette ulkoseinänkunnostustöihin talkooapua, niin laitapa viestiä tänne blogiisi!

  7. 8

    sanoo

    Jossu: Haha, juu voin kuvitella että monikin on katsellut ihmeissään täältä yhtäkkiä tulevaa valoa!:D
    Ja kyllä, viihdymme todellakin ja tulemme viipymään jos se on meistä kiinni! Ja kiitos, täytyy laittaa tännekin talkookutsuja, olisi kiva myös tutustua Korsolaisiin sitenkin!:)

  8. 9

    sanoo

    Hyvä juttu oli Hesarissa, niin sievän näköinen olit kuvassakin 🙂 Just sen näköinen, että sisällä on viileää ja paljon on vaatetta päällä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *