Hiljaista

Hiljaista kuin huopahattutehtaalla…
No ei nyt sentään, mutta melkein.
Meillä on ihan hassua täällä. Hoitolapset lähti tänään lopullisesti. Minä olen päivän siivoillut ja korjaillut heidän tavaroitaan pois. Varsinkin lastenhuone tyhjeni huomattavasti kun sieltä siirtyi mm. pinnasänky varastoon. Eteinen tyhjeni isosta kenkävuoresta. Pyyhkeet kylpyhuoneessa väheni puolella.
Ennen lähtöä syliteltiin ja syötiin jäätelöä.
Minä rehellisesti sanottuna huokaisin ja oikaisin itseni sohvalle kun ovi meni kiinni. Tiedän silti että ikävä iskee parin päivän päästä, mutta kyllä me vielä nähdään. I hope.

Nyt on rauhallista. Olo on rentoutunut. Poikakin on rentoutunut. Ei tarvitse tapella leluista kenenkään kanssa. Kyllä hän silti odottaa jo seuraavaa kaveria. Tykkää kuitenkin kun iskällä ja äipällä on lomaa. Täysi huomio, joka oli erittäin jaettu viime kuukausina.

Siisti koti pitkästä aikaan, kukaan ei tappele eikä huuda. Poika leikkii kiltisti, ainakin nyt. Kohta alkaa kitinä kun pitää mennä nukkumaan, mutta onhan se eri nukuttaa yksi kuin kolme.

Outo olo. Miten elämä voikin muuttua päivässä.

-Henna-

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Nauti rauhallisista päivistä, eiköhän teillä kohta ole taas vilskettä!:)

    Nostan kyllä hattua, kun jaksat tuota työtä. En blogimaalimassa paljasta mitä teen työkseni, mutta melko läheltä liippaa.. Täytyykin laittaa sulle vaikka s-postia joku päivä;)

  2. 2

    sanoo

    Minusta on kiinnostavaa lukea työstäsi, kun itsellä ei ole siitä mitään tietoa. Miten tuo kriisiperhehoitajuus toimii? Lapset eivät siis asu teillä kokonaan? Mihin ne sieltä teiltä nyt lähtivät? Sinne omiin koteihinsa? Vai johonkin toiseen perheeseen? Tuleeko teille siis loman jälkeen joitain muita lapsia?

    Millaisista taustoista nämä teidän hoitolapset yleisesti ottaen ovat, kun eivät tarvitse sijoituskotia, joka olisi pitkäaikainen ratkaisu?

  3. 4

    Anonyymi sanoo

    Ai kun ihanan rentoutunut kirjoitus eli ilmeisesti olokin on rentoutunut! Tuli mukava olo itsellekin.
    Minäkin olen joskus harkinnut kriisiperhevanhemmuutta, mutta jos olen rehellinen itselleni, niin minusta ei taida siihen olla. Ei minusta olisi kyllä vanhan talon remonttiinkaan… 😉
    Positiivisia ajatuksia siis sinulle ja perheellesi arkeen!

    T: Ahkera lukijasi

  4. 5

    sanoo

    Minni: Kiitos! Juu, ei tätä rauhaa ikinä kauaa kestä, siksi siitä pitääkin hetki nauttia.:)
    Laita vaan spostia, olisi kiva!:)

    Susanna: Ei haittaa vaikka kyselet.:D
    Mullahan on melko tiukka vaitiolovelvollisuus, mutta sen verran voin kertoa että…
    Lapset sijoitetaan meille yleensä kiireellisesti. Usein soitto tulee niin että heti pitää päättää otanko ja lapset tulee saman päivän aikana. Kriisiperhetyö eroaa sijaisperheestä sillä, että meillä lapset on vain väliaikaisesti. Parista päivästä reiluun vuoteen, riippuu tilanteesta.
    Mä en voi kertoa mihin nämä lapset lähti, mutta yleisesti lapset menee koteihinsa takaisin, tai sijoitetaan sijaisperheeseen pysyvästi tms.Riippuu mikä kotitilanne. Kun lapsi lähtee, meille tulee taas uusi heti kun olen valmis seuraavan ottamaan, usein muutaman päivän sisään. Emme saa palkkaa jos meillä ei ole lasta. Voin itse sanoa minkä ikäisen lapsen/lapset olen valmis ottamaan seuraavaksi. Jotkut ottaa vaan vauvoja, jotkut teinejä, minä kaikkia 0-8 v.
    Seuraavaksi meinaan ottaa vain yhden.
    Tausta saattaa olla vaikka väkivaltainen tilanne kotona, vanhempien päihdeongelmat, vanhemman äkillinen vakava sairastuminen tms. Esim naapuri saattaa tehdä ilmoituksen että naapurissa hakataan lapsia, paikalle menee sossut ja lähettää lapset meille äkkiä.
    Syyt vaihtelee tosi paljon, usein surullisia tarinoita taustalla, mutta myös hyviä vanhempia joilla saattaa olla itsestä riippumattomia ongelmia. Olen myös vanhempien kanssa paljon tekemisissä. Vanhemmat saattaa tavata lapsiaan meillä tai vien lapsia johonkin tapaamispaikkaan tai viikonloppulomille kotiin tms.
    Siinä jotain vastauksia sinulle Susanna.:)

    Anonyymi: Kiitos! Oi kuule, mä olin eilen niiiiin rentoutunut, että en tiedä koska viimeksi olisin ollut! Kolmen pienen kanssa on ollut niin haipakkaa koko kesä, ja se ero on ihan mieletön, että onko talossa yksi vai kolme lasta! Aivan ihanaa!
    Mä eilen mietin että kauhea kun mulla tulee syyllinen olo kun hehkutan (johtuu varmaan siitä kun täällä on anonyymit haukkunut etten tee hyvin työtäni) sitä että lapset on pois, mutta hemmetti, kyllä muutkin on aivan intona kun loma alkaa, ja eiköhän mulla jos kenellä se loma ole ihan luksusta, kun mulla se työ on kotona 24/7.
    Sitäpaitsi tytöillä on kaikki hyvin nyt, joten miksi en olisi onnellinen joka tavalla.:)

  5. 6

    Anonyymi sanoo

    Hei!

    Saako kysäistä, että mikä teillä on tähän mennessä ollut pisin aika väliä ennen kuin on tarjottu uutta tulijaa? (Tai ehkä pidätte aina välissä lomaa omasta tahdosta, jolloin kyselisin aikaa siihen, että loman loputtua on tullut soitti.)

    Kyselee suht uusi sijaisäiti

  6. 7

    Tyttönen sanoo

    Luen ihanaa blogiasi aina silloin tällöin. Muistan joskus lukeneeni juuri siitä, kuinka jotkut ihmiset arvostelevat sitä, ettet tee työtäsi hyvin. Mielestäni se on aivan uskomatonta! Kannattaa olla armollinen itselleen ja muistaa, että ei biologisten lasten vanhempienkaan arki ole pelkkää iloa ja naurua. Eikä kuulukaan olla. Välillä ärsyttää ja väsyttää ja vihastuttaa suunnattomasti. Se on INHIMILLISTÄ. Ei aina tarvitse olla paras ja täydellinen. Elämään kuuluu kaikenlaiset tunteet. Itselläni ei ole omia lapsia, mutta teen työtä samanlaisessa elämäntilanteessa olevien pienten lasten kanssa kuin sinä. Työsi on todella arvokasta, eikä aina tarvitsekaan jaksaa täydellisesti. Muumipapan sanoja lainaten: "Luultavasti myrskyjä onkin vain siksi, että niiden jälkeen saataisiin auringonnousu." Ihanaa syksyä Sinulle ja perheellesi sekä tuleville hoitolapsillesi! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *