Blogit
Koti asemalla

Hiljaista

Hiljaista kuin huopahattutehtaalla…
No ei nyt sentään, mutta melkein.
Meillä on ihan hassua täällä. Hoitolapset lähti tänään lopullisesti. Minä olen päivän siivoillut ja korjaillut heidän tavaroitaan pois. Varsinkin lastenhuone tyhjeni huomattavasti kun sieltä siirtyi mm. pinnasänky varastoon. Eteinen tyhjeni isosta kenkävuoresta. Pyyhkeet kylpyhuoneessa väheni puolella.
Ennen lähtöä syliteltiin ja syötiin jäätelöä.
Minä rehellisesti sanottuna huokaisin ja oikaisin itseni sohvalle kun ovi meni kiinni. Tiedän silti että ikävä iskee parin päivän päästä, mutta kyllä me vielä nähdään. I hope.

Nyt on rauhallista. Olo on rentoutunut. Poikakin on rentoutunut. Ei tarvitse tapella leluista kenenkään kanssa. Kyllä hän silti odottaa jo seuraavaa kaveria. Tykkää kuitenkin kun iskällä ja äipällä on lomaa. Täysi huomio, joka oli erittäin jaettu viime kuukausina.

Siisti koti pitkästä aikaan, kukaan ei tappele eikä huuda. Poika leikkii kiltisti, ainakin nyt. Kohta alkaa kitinä kun pitää mennä nukkumaan, mutta onhan se eri nukuttaa yksi kuin kolme.

Outo olo. Miten elämä voikin muuttua päivässä.

-Henna-

Kommentit (7)

  1. Anonyymi

    Hei!

    Saako kysäistä, että mikä teillä on tähän mennessä ollut pisin aika väliä ennen kuin on tarjottu uutta tulijaa? (Tai ehkä pidätte aina välissä lomaa omasta tahdosta, jolloin kyselisin aikaa siihen, että loman loputtua on tullut soitti.)

    Kyselee suht uusi sijaisäiti

  2. Tyttönen

    Luen ihanaa blogiasi aina silloin tällöin. Muistan joskus lukeneeni juuri siitä, kuinka jotkut ihmiset arvostelevat sitä, ettet tee työtäsi hyvin. Mielestäni se on aivan uskomatonta! Kannattaa olla armollinen itselleen ja muistaa, että ei biologisten lasten vanhempienkaan arki ole pelkkää iloa ja naurua. Eikä kuulukaan olla. Välillä ärsyttää ja väsyttää ja vihastuttaa suunnattomasti. Se on INHIMILLISTÄ. Ei aina tarvitse olla paras ja täydellinen. Elämään kuuluu kaikenlaiset tunteet. Itselläni ei ole omia lapsia, mutta teen työtä samanlaisessa elämäntilanteessa olevien pienten lasten kanssa kuin sinä. Työsi on todella arvokasta, eikä aina tarvitsekaan jaksaa täydellisesti. Muumipapan sanoja lainaten: "Luultavasti myrskyjä onkin vain siksi, että niiden jälkeen saataisiin auringonnousu." Ihanaa syksyä Sinulle ja perheellesi sekä tuleville hoitolapsillesi! 🙂

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *