Ahdistus

Mä tässä katselin talon kuvia, siis tuolta toiselta puolelta kuvia. Alkoi ahdistamaan. Kamalasti. Sielä näyttää tältä eikä me ehditä tekemään mitään!
Meillä oli isot suunnitelmat että kesällä sitten tehdään vaikka mitä! Voi apua, se kesä on täällä ihan just ja mä olen kiinni lapsissa, mies osittain myös…
Ikkunat piti tehdä ennen kesää jotta kesällä voisi keskittyä muuhun, mutta vielä on puolet tekemättä. Nytkin homma seisoo koska jättimäinen lasi pitäisi nostaa leikkauspöydälle enkä minä jaksa nostaa sitä miehen kanssa. Kaikki tutut miehet asuu liian kaukana jotta voisivat äkkiä heilahtaa kylään…

Tähän asti mulla on ollut tunne, kaikki ajallaan, mutta nyt tuo kesän tulo aiheutti tämän ahdistuksen. Kesä on vielä niin lyhytkin.

Onneksi on ne pihatalkoot tulossa. Onneksi!

Nuo kuvat on muuten tulevasta kettiöstä jos joku ei blogin alussa ole näitä nähnyt. Tuolla näyttää vieläkin just tuolta, ainoastaan tuosta ensimmäisestä ikkunasta on tuo levy pois ja valo pääsee sisään. Mä näen päässäni, kuin haamuna, koko ajan keittiön sellaisena kuin se tulee olemaan.

Hullua kyllä, vaikka hommat seisoo, ei tee yhtään mieli heittää hanskoja tiskiin. Se unelma valmiista talosta on niiiin suuri, etten ikinä voisi luopua tästä talosta!

Kiitos kaikille edelliseen juttuun kommentoineille. Sami sanoi että ”mitä kehuja sä oikein kalastelet?”:D Haha, vaikka mä naisena rakastankin kehuja, niin se ei ollut mun pointti, kiva vaan kuulla vähän mielipiteitä ja juttuja, ja oli oikeasti todella kivaa lukea niitä!:)

Tämä menee nyt valittamaan miehelle, josko yhdessä keksittäisiin joku ratkaisu kaikkeen…

-Henna-

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Me ollaan nyt rempattu reilut kolme vuotta. Eikä loppua näy. Ja meidän talo on sentään ainakin kolme kertaa pienempi kuin teidän.. Tahtoo siis sanoa, että ajan kanssa… Mullakin oli alussa sellanen ajatus, että siinä ekan kesän aikana ollaan suunnilleen tehty kaikki. Hehhehheeee.. No nyt on sellaset ajatukset kyllä karissu. Kun ees JOSKUS tulis valmiiks.. Teillä on nyt niin paljon muutakin, kun on noita pikkuisia, että ei auta kuin vaan ihan oikeesti tehdä hissukseen ja ajan kanssa. Vaikka voin sanoa, että ymmärrän TÄYSIN sun fiilikset!!! On niiiiin turhauttavaa kun ei mitään tapahdu.. tai tapahtuu mutta niin hitaasti, eikä asiaa voi mitenkään itse nopeuttaa.

  2. 2

    sanoo

    hei jälleen!

    Tää käy lähes joka päivä kurkkimassa, onko mitään uutta..mutta ei vaan ole jaksanut ahkerasti kommentoida, kun on ollut niin paljon kouluhommia ja töissä käyntiä. Mutta nyt koulu LOPPU! ..ja täällä taas 🙂

    Jotenkin mun mielestä toi ei näytä niin lohduttomalta.. ikkunoissa varmasti hirveä työ kyllä :/ ..tietysti kolmen lapsen kanssa hommien tekeminen kuulostaa mahdottomalta. Toisaalta vaikka hoitolapset vie aikaa siltä remontilta ja viivästyttää tekemistä, niin sitten taas tuosta työstä saatu palkka kuitenkin mahdollistaa sen remontin etenemisen (ja unelmien toteuttamisen) aikanaan.. kun saa tehdä hankintoja ja ostaa sellaista kun haluaa. ..ja voi vaikka palkata muutamaksi päiväksi apuvoimaa jos tahtoo.

    Onko teillä joitain vakiopäiviä / viikonloppuja kun tytöt on muualla vai tuleeko niitä päiviä vain harvakseltaan/epäsäännöllisesti?

    Jos tarvikkeet ja varusteet on hankittu valmiiksi ja kaikki hyvin suunniteltu, niin kyllähän niitä hommia sitten aika nopeasti saa tehtyäkin kun siihen joskus aikaa löytyy. Siis pintaremonttihommia.
    Yhdessä päivässä ehtii jo maalata pari huonetta tai tehdä paljon lattiaa.

    Kyllä se siitä! Nauttikaa nyt siitä, että teillä on kuitenkin kaunis asunto, jossa nytkin asutte.

  3. 3

    sanoo

    Ah, remppapaniikki ja -ahdistus, niin tuttua..

    Meilläkin on aika monta kesällä tehtävää juttua, syksyllä pitäisi päästä muuttamaan tuonne koulun puolelle ja tekemistä riittää! Tämä opettajan asunto missä nyt asumme on pohjoisen puolella ja mä en kestä ajatella muutenkin synkkää syksyä enää tässä, tulevat huoneet on etelään ja niin paljon valoisampia kuin tämä.

    Mut hei, kyllä se tästä, oon ihan varma että meidän molempien asumukset on vaikkapa elokuun 31. päivä ihan eri näköiset kuin nyt! Tsemppiä!

  4. 4

    Anonyymi sanoo

    Hassua kun tulee monenlaista mieleen kun lukee blokiasi. Olen varmaan myös ainoa mies joka lukee tätä. Hmmm…. mikähän mussa vikana.
    No olin muuttamassa ex:n mummoa ja olin anoppikokelaan kanssa parvekkeella ja katselimme vastakkaisen talon muutto tuohuja. Sanoin että ei tuossa ole mitään järkeä kun osa kantaa tavaroita jopa pihan toiselta puolen kun ei kaikki mahdu autoineen oven eteen. Minä jos olisin muuttamassa niin muuttaisin vasta ensi viikolla kaikessa rauhassa. Tähän anoppikokelaani että K olisi halunnut muuttaa jo viime viikolla.
    No tästä syystä kai emme ole enää yhdessä.
    Varmaan sinäkin keittiösi saat kunhan maltat odotella :p
    Timo

  5. 5

    sanoo

    On teillä ihan, tosin raskas projekti siellä talon kanssa. Voimia ja intoa! Oma haaveeni oli joskus vanha kartano/koulu/asema, josta kunnostaa koti, mutta realiteetit tuli vastaan.
    Sen on omakin rakennusprojekti opettanut, ettei kauheesti kannata aikatauluttaa ja suunnitella. Varsinkaan kesälle. Hektisimmän rakennusvaiheen jälkeen varsinkin tarvii lomaa. Mutta onnea ja voimia teidän projektiinne ja tulee niitä kesiä myöhemminkin.

  6. 6

    sanoo

    Mä tiedän niin tarkkaan tuon tunteen, ettei ehdi mitään ja kauheesti pitäis vaan ehtiä. Meillä kun aikalailla sama tilanne. Minä lasten kanssa kotona, mies töissä, remontti kesken, koko talo kesken, ikkunat minulla vielä kesken ja kaikki arkityöt ja pihahommat ja lasten leikit siihen päälle. Paljon suunnitelmia, ajatuksia ja ihania unelmia. Mutt näillä mennään. Ja pikkuhiljaa valmistuessaan tulee hyvää. Meillä ainakin on monta kertaa käynyt niin, että jos ois tehty heti, hommat ois menny pieleen ja nyt kun saatu pohtia asioita ollaan tehty paremmin. Teillä on kuitenkin talossa osa missä on hyvä asua, ei teillä ole kiire mihinkään, kuin jos esim. olisitte vuokralla jossain. Mulla iskee myös tasaisin välein kauhee masis siitä ettei talo vieläkään ole valmis, mutta kyllä me tiedettiin, että vähintään kymmenen vuoden projekti tää on. Ja silloin täytyy vain ajatella päivää edessä, sitä miten pieniä lapset vielä on, miten ihania, miten niiden kanssa ei kohta enää halailla eikä leikitä hiekkaleikkejä, kohta ne on murrosikäisiä kiukkuilijoita ja sitä pistää nauttimaan hetkestä. Tietysti se stressaa, mutt meitä samassa junassa olevia on muitakin eli tsemppiä vaan! Kyllä siitä vielä hyvä tulee -lauseella pärjää kummasti pitkään.

    Käy kurkkaan meidän projektia, jos tahdot virtuaalisen tukihalauksen!

  7. 8

    sanoo

    Heli: Niinpä.On se turhauttavaa…sais edes jotain tehtyä…En mäkään odota että saadaan paljoa kesällä tehtyä, mutta edes jotain kun saisi tehtyä tuon talon ulkonäölle, tai varaston maalattua….Voi vitsi onkin hieno fiilis sitten kun ne saa tehtyä!:)

    Huopahattutehtailija: No on se aika lohdutonta kun tuolla on seitsemän tollaista huonetta plus eteiset ja aula…:/ Sekä lisäksi tietty kaikki muut miljoona hommaa…Tuo itse huonehan heilahtaa varmaan suht nopeasti valmiiksi kun siihen päästään. Siis eihän joku maalaaminen kauaa vie aikaa. mut ennen kuin siihen päästään…
    ja joo, lapset on aika säännöllisesti pois mutta usein silloin on jotain muuta menoa, tai ite niin rättiväsynyt että ne päivät vaan pääosin lepää…ja onhan tuo oma kiukkupussi poju täällä aina.:D
    ja juu, kyllä me nautitaankin, mutta välillä tulee näitä lohduttomia hetkiä…:D

    SuperSanna: Toi on kyllä totta! Varmasti täälläkin on jotain saatu aikaan elokuun loppuun mennessä.:D

    Timo: Haha! No, et sä ehkä ainut ole, kyllä tänne muutkin miehet on joskus kommentoinu.:D Vaikka ei edes mun oma mies lue tätä, kuulee vaan aina duunikavereilta että mitä mä olen kirjoittanut.:D

    Tuula: Niinhän se on…Onneksi talvellakin voi rempata…ensi talvena toivottavasti on ikkunat ehjät niin ei tarvitse palellakaan rempatessa.:D

    Rouva Kukko: Toi on kyllä niin totta! Sitäpaitsi me ollaan vielä niin nuoria, varsinkin mä, että vaikka tämä olisi "valmis" 10 vuoden päästä, niin silti on vielä pitkä aika elämää aikaa tästä nauttia.:)
    Ja onneksi tosiaan voidaan asua tässä samassa talossa, muuten tämä ei valmistuisi ikinä…

  8. 9

    sanoo

    Uuden kodin rakentaminen itselle vaatii pitkäjännitteisyyttä ja kärsivällisyyttä itseltä ja parisuhteelta. Turvallinen lastenhoito-verkosto olisi kullanarvoinen :). Uuden ja vanhemmankin talon ylläpitokunnostus on ikuprojekti oli talon koko mikä tahansa… ja sitten on vielä tontin hoito ym.
    Välillä on vaan mentävä löysin rantein ja silmälaput silmillä. Tee lyhyen aikavälin tavoitteita taloprojektin etenemiseksi esim. mitä tarvitsemme nyt, mikä kaipaa huoltoa ennen syksyn tuloa jne..
    Lepäilyä ja yhdessäoloa viikonloppua odotellessa.

  9. 10

    sanoo

    Seija: Niinpä. Joo onhan meillä aika hyvä lastenhoitoverkosto, mutta lähinnä niitä käytetään jos on menoja, työjuttuja ym. Toki auttavat myös muutenkin.

    Onhan ne ikuisuusprojekteja, mikä ei mua haittaa yhtään. On vaan kiva kun on aina jotain puuhasteltavaa ja projekteja. Ensin vaan kun saisi tämän talon sisältä ja ulkoisesti asuttavaan kuntoon. Sitten voisi keskittyä niihin "normaaleihin" omakotitalojen pikkuprojekteihin.

  10. 11

    Anonyymi sanoo

    Remppapaniikki hehheh… 🙂 Kyl se siitä, ei sen kaiken heti tarvi olla valmista. Voin kyl tulla nostamaan lasia joku ilta jos tulee paniikki. Numero onkin teillä jo tiedossa, tarjosin niitä ikkunalaseja Raumalta haettavaksi.

  11. 12

    sanoo

    Ei tarviikaan, eikä pidäkään. Hosumalla ei tuu hyvää jälkeä. Välillä vaan pännii kun MIKÄÄN ei etene vaikka hommaa olisi loputtomiin…
    Kiitos, asuitko sä itse niin lähellä vai? On katsos niin monta rautaa tulessa ettei muista/tajua kaikkea.:D
    Rauman lasit on kyllä silti vielä mielessä, tosin tota omaa lasia on vielä jonkin verran.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *