Tervehdys keittiöstä ja luottoarkiruokani chorizopasta

Tervehdys keittiöstä! Arki taitaa olla ottanut ihan lopullisen niskalenkin kesän verkkaisemmasta tahdista, kulunut alkuviikko hujahti silmissä ja TAAS on viikko jo puolessa välissä. Työhommia on kertynyt syksyksi ilahduttavan paljon ja päivät ovat kuluneet pitkälti koneen ääressä istuessa; niinpä sitä iltaisin tekee mielellään jotain ihan muuta, sulkee koneen ja lähtee vaikka lenkille.

Kesän jälkeen huomaan kaipaavani aina jonkinlaista ryhtiliikettä, liikuntaa ja terveellistä ruokavaliota. Kokkailuintokin on vähän heräillyt hiljaiselostaan, vaikkakin tämä tosin ei tarkoita aina sitä terveellisintä vaihtoehtoa. Keittiössä puuhailu on kuitenkin samalla myös tosi rentouttavaa (varsinkin jos on paikat ojossa – mikään ei ole hermostuttavampaa kuin sekaisessa ja/tai epäkäytännöllisessä keittiössä kokkaaminen), joten sekin on minusta oikein hyvä harrastus ja tapa rentoutua. Tänään nappailin muutaman kuvan ruuanlaittoni ohesta, ja samalla ajattelin vinkata omasta arkiruokabravuuristani. Helppoja, nopeita ja hyviä arkiruokavinkkejä ei ole koskaan liikaa.

Kun arki on kiireistä, kokkailen yleensä itselleni jotain tosi nopeaa ja helppoa. Usein se tarkoittaa salaattia tai pastaa – jotain sellaista, joka ei vaadi tuntikausien kypsymistä. Eräs arkiruokabravuureistani on tomaattinen chorizopasta, johon löytyy miltei aina aineksia kaapista. Ja jos ei kaikkea ole, kestää tämä ruokalaji vallan mainiosti myös soveltamista. Tämän muunnelman olen itse kehitellyt perinteisestä tomaattipastasta ja nykyään teenkin tomaattipastaa useimmiten juuri näin: tämä helppo, halpa ja nopea ruokalaji on myös maistunut kaikille muillekin, joille sitä olen tähän mennessä tarjonnut.

Olen aika tarkka pastan laadusta, sillä niissä on eroja. Useimmiten ostan Rummoa, sillä sitä on kätevästi saatavilla ihan lähikaupastanikin – olen tämän suhteen usein vähän laiska ja suunnistan isojen kauppojen sijaan mieluiten lähimpään ja näppärimpään vaihtoehtoon. Pastaveden kunnollinen suolaus on myös kriittinen kohta – olen toki ennenkin tiennyt, että suolaa pitää olla reilusti, mutta opin vasta jokin aika sitten, että pastaveden suolaisuuden pitäisi vastata merivettä. Kokeilkaapa, eron kyllä huomaa lopputuloksessa.

Stalan terästaso on muuten tämänkin ruokalajin kokkailun suhteen ihana – tomaatit ja öljyt saavat rauhassa roiskua ja parmesaanin jämät päätyä tasolle, pyyhkäisyn jälkeen näistä ei ole tietoakaan.

Chorizopasta

kahdelle supernälkäiselle tai useammalle pieniruokaiselle

1 prk Mutti-tomaattisosetta

1-3 kokonaista tomaattia

1 valkosipulinkynsi

1/2 lenkki chorizoa

pastaa, esim. Rummo

mausteeksi parmesaania, basilikaa, mustapippuria

Pilko chorizo ja heitä hetkeksi oliiviöljyllä silatulle pannulle saamaan väriä. Lisää mukaan valkosipulit, varo polttamasta. Seuraavaksi pilkotut tomaatit (ei ole välttämättömät, mutta ovat minusta toimiva lisä) ja näiden pehmittyä lopuksi Mutti-sose. Mausta mustapippurilla, ripauksella suolaa ja sokeria ja jätä hautumaan kannen alle – tätä saa hauduttaa pitkäänkin, maku vain paranee ja chorizot pehmenee. Keitä pastat ja niiden ollessa vielä aavistuksen raakoja sekoita ne soosin joukkoon, näin pastat kypsyvät loppuun pannulla ja imevät kastikkeen makua itseensä. Lisää mustapippuria ja parmesaania ja annoksiin kourallinen basilikaa – ja ei kun ääntä kohti.

Pinnalta rapeaksi paahdetut, haudutuksessa mehevöityneet chorizot toimivat pastassa tosi hyvin, mutta toimivan vegeversion saa myös jättämällä chorizot kokonaan pois. Mukaan voi lisätä myös vaikka kimpaleen hyvää mozzarellaa, se ei ollenkaan huononna lopputulosta. Kriittisintä näin simppelien ainesten kokonaisuudessa on ehkä pastan oikea kypsyysaste ja tarpeeksi hautunut ja maustunut soosi, mutta kiireessäkin tästä saa maittavan lopputuloksen. Itse tykkään juuri tällaisista helpoista ruuista, joissa saa hyödynnettyä jääkaapin jämät – tätä pastaa syödäänkin kotonani viikottain.

Arjen vinkit ja helpottajat kehiin – mikä on sinun helppo ja nopea arkiruokabravuurisi?