Sisustushaaveita olohuoneeseen

Alakerta kuntoon – siinäpä suurin kotiprojektini nyt alkuvuodeksi. Keittiö alkaa viimein näyttää lupaavalta, sieltä tarkoitukseni on siirtyä olohuoneen kautta eteiseen, jossa menevät uusiksi niin sävyt kuin säilytysratkaisutkin. Myös olohuoneen puolella on vielä maalattavaa pariovissa, listoissa ja pönttöuunissa, tosin jälkimmäisen maalauksen saatan kyllä jättää suosiolla lämmityskauden jälkeiseen aikaan, takka kun on käytössä näin talviaikaan päivittäin. Yksi iso viilausta vaativa osa-alue olkkarissa on myös sisustus: vielä se on kovin keskeneräinen ja mm. seinät ovat vielä ihan tyhjiä, sillä olen halunnut saada isoimmat jutut ensin paikoilleen. Nyt ajattelin kirjoitella muutaman sanan sisustushaaveistani olohuoneen suhteen: suurin osa näistä kun on aika akuutteja hankintoja, jotka on tarkoitus hoitaa kuntoon niin pian kuin mahdollista. Tällaisia juttuja olen tilaan kaavaillut:

Gubi via FDS / Brittfurn / Menu / Tulikivi / Farrow & Ball / Marimekko / Lundia

Etenkin tämä kuvien nurkka on vielä tosi keskeneräinen, ja juuri tähän tarkoitukseni onkin seuraavaksi paneutua. Suurin ilmettä määrittelevä elementti on varmastikin tuo nojatuoli, joka odottelee edelleen huppuunsa verhottuna uutta verhoilua. Kangasasia on jo hoidossa, mutta brexit on nyt mutkistanut brittiläisen kankaan toimitusta, saas nähdä milloin se suvaitsee saapua perille. Tähän on tulossa reipadts väriä ja vanhan talon henkeen sopivaa kukkakuosia, juuri sellaista sopivan kreisiä, joka hieman rikkoo harmoniaa ja moderneja kalusteita. Nojatuolin viereen nurkkaan on tulossa korkea vitriinityyppinen kaappi, tämänkin toimituksessa menee vielä muutaman viikon ajan. Pallottelin hetken aikaa erillisen kaapin ja lattiasta kattoon ulottuvien avoseinähyllyjen välillä, mutta valintani osui kuitenkin selkeään ja raamikkaaseen kaappiin. Tunnelmaa voi helposti täydentää hyllyillä myöhemminkin, jos siltä tuntuu.

Koska tykkään erityisen paljon vanhan ja uuden sekoittelusta, on suunnitelmissa keventää perinteisen nojatuolin tunnelmaa ihan vastakkaisella, supermodernilla pikkupöydällä. Tällä hetkellä etenkin Menun Androgyne-pöytä kiehtoo, se sopisi hyvin suunnitteilla olevan sohvapöytärakennelmani tunnelmaan. Siihen olisi puolestaan tulossa kanneksi kuvan mukaista luonnonkiveä, jalat ajattelin rakentaa itse. Haaveilen myös salaa tuosta Tynellin jalkavalaisimesta, jonka tieltä nykyinen Flosini voisi siirtyä yläkertaan. Tilaan kyllä sopisi kivasti kookas, nurkasta lähtevä seinävalaisinkin – niin ihana kuin tuo Paavo Tynellin suunnittelema klassikkovalaisin onkin, on se kieltämättä aika hypessä juuri nyt, ja se pistää miettimään keksisinkö vielä jotain jännempää sen sijaan. Ihanasti se toki sopii tyyliltään vanhaan taloon, sitä ei käy kieltäminen. Ja klassikko on aina klassikko, eihän sen muotokieltä trendit hetkauta.

Sellaisia suunnitelmia täällä, näitä olisi tarkoitus hoitaa eteenpäin nyt alkuvuoden aikana. Jo tulossa olevat uusi kaappi ja verhoiltu nojatuoli toki muuttavat ilmettä jo vahvasti, loppuja täydentelen sitä mukaa kun tarvetta on. Ja pönttöuunin maalaus kieltämättä raikastaa tilaa myös tosi paljon – ehkä pistänkin pienen stopin puulämmitykselle ja tartun siveltimeen jo lähiaikoina.

Onko teillä suunnitteilla kotiin liittyviä hankintoja nyt alkaneelle vuodelle?

Kommentit (7)
  1. Oh!! Niin tuttu tuo kangas, meillä oli siitä tehty lastenhuoneeseen pitkät, ihanan tuntuiset verhot lapsuudenkodissani, siis 80-luvulla. Muistan verhojen kaikki yksityiskohdat niin hyvin! Onpa hauska nähdä sitä taas.

  2. Verhot taisivat kyllä olla eri materiaalia, sillä muistan silkkimäisen tunnun ja himmeän hohteen – mutta kuosi on sama 🙂

    1. Oi, onpa hauska kuulla! Tämä on tosiaan vanha klassikkokangas, 1900-luvun taitteesta peräisin, jotenkyllä sitä on ehditty käyttää aikojen saatossa vaikka ja missä. 🙂 Suomessa varmastikin brittikankaat olleet vähän harvinaisempia, mutta ihana kuulla että on löytänyt tiensä 80-luvun kotiinkin. Nykyäänkin tästä on ainakin samettiversio olemassa, joten varmasti aikoinaan ollut muitakin versioita liikkeellä.

      1. Joo, ei varmasti ollut kovin yleinen verhokangas kasarilla Suomessa! Äitini oli brittifani, hän tilasi myös Helsingin Akateemisen kirjakaupan kautta brittiläisiä sisustus- ja puutarhalehtiä kotiin.😄

        Ja kesäisin reissattiin siellä suunnalla autolla, kierreltiin vanhoja linnoja, kartanoita ja söpöjä kyliä joiden taloissa oli olkikatot, yövyttiin bed&breakfasteissa ja vaellettiin hevosilla nummilla – ihan viisikkomeininkiä. Äiti ei vain meinannut ikinä oppia sitä vasemman puoleista liikennettä, ja varsinkin liikenneympyröissä muistan että ajettiin väärään suuntaan – kerran paikallinen herrasmies pysäytti koko ympyrän (siinä vaiheessa hieman kaoottiseksi mennyt) liikenteen ja auttoi sitten kohteliaasti meitä kääntymään oikeaan suuntaan 😂.

        1. Oi, kuulostaa ihan mahtavalta! Varmasti aivan ihania muistoja jäänyt noista reissuista. Äitisi on ollut aikaansa edellä 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *