REMONTTIKOMMELLUKSIA: ASIAT, JOTKA EIVÄT MENNEET IHAN NIIN KUIN PITI
Saan hämmentävän usein positiivisia kommentteja ja kehuja meidän talosta. Olen otettu niistä jokaisesta. On ihan huippua, kuinka te lukijat jaksatte olla niin innolla ja kannustaen mukana tässä meidän projektissa. Tokihan olen itsekin ylpeä lopputuloksesta, jota melkoisella pieteetillä on tehty. On ollut hieno ja opettavainen kokemus päästä suunnittelemaan ja toteuttamaan tällainen projekti ihan alusta loppuun omien visioidensa mukaisesti. Vaikka budjetti ja alkuperäiset tilat asettavat aina omat reunaehtonsa, on kokonaisuus aika lähelle sitä mitä haaveilinkin. Aina löytyy toki lisää haaveita ja uusia tavoiteltavia kotiin liittyviä asioita, mutta juuri nyt on hyvä näin.
Ajattelin kuitenkin, että olisi hauska valottaa vähän asian toistakin puolta. Nimittäin eipähän meilläkään täydellistä ole, aina löytyy asioita joita tekisi toisin. Vaikka yksityiskohdat suunnittelee kuinka tarkasti, pääsee remontissa kuin remontissa sattumaan silti helposti pieniä lapsuksia. Ei siinä tarvita kuin poissaolo kriittisellä hetkellä, vähän epäselvästi annettu työohje tai yllättävä löytö, jonka vuoksi suunnitelmiin täytyy tehdä äkillinen muutos. Vaikka yksityiskohtiin on kiinnitetty ehkä vähän tavallista enemmän huomiota, ei meilläkään kaikki ole mennyt ihan niin kuin Strömsössä. Tästä esimerkkinä vaikkapa muutamat seuraavat asiat…
Ehkä eniten omaa silmääni häiritsevä asia löytyy keittiöstä. Se ei liity kalusteisiin, nämä ovat minusta parhaimpia hankintoja koko talossa. Työtason taustaseinän laatoitus on kuitenkin ollut asia, joka on jakanut meillä kovasti mielipiteitä – ja jakaa edelleenkin.
Itse olisin halunnut tuon laatoituksen ehdottomasti ylös kattolistaan asti ja koko seinän mitalta. Työjärjestyksessä kävi kuitenkin pieni lapsus, kattolistat oli nimittäin sahattu, ruuvattu ja kitattu paikkaansa jo ennen laatoitusta, eikä niitä oikein voinut tahi viitsinyt enää laatoitusvaiheessa irroittaa. Siispä laatoitus jäi oven yläreunaan. Tähän kyllä toivon saavani vielä muutoksen, nyt vain nuo yläosan laatat täytyisi laatoittaa listoja päin. Ihan kaunein mahdollinen ratkaisu tämä ei ole, sillä kattolistan alareuna on laattaa ohuempi, mutta minusta kuitenkin parempi kuin nykytilanne. Eihän se pykälä sieltä katon rajasta näy. Mies on luonnollisesti toista mieltä, joten saas nähdä miten tilanne kehittyy – vai kehittyykö lainkaan.
Toinenkin ärsytys löytyy keittiöstä. Aamiaiskaapin pistorasioista jo mainitsinkin kaapin esittelyn yhteydessä, ne sähkömies oli laittanut mahdollisimman kätevästi ylös näkyville. Eli johdot siis roikkuvat näkyvillä ja pistorasiat loistavat ovelle saakka. Ehkä joskus täytyy vaihdattaa pistorasiat hyllyjen alareunaan, mutta tästä tulee sen verran askartelua, että juuri nyt ei oikein viitsisisi. Helpompi laittaa vain ovet kiinni ja unohtaa koko homma. 😉
Pikkuvessa vasta olikin kommelluksien temmellyskenttä. Laatat järjestyivät epähuomiossa suoraan ladontaan tiililadonnan sijaan, ja vaaleanharmaaksi valittu saumasävy osoittautuikin luonnossa melkoisen tummaksi. Epäilen vahvasti, että saumauslaastin pakkausmerkinnöissä oli jotain hämminkiä. Myös altaan musta alarinkula oli meille yllätys, luulimme saavamme valkoisen. Yhtä kaikki, kokonaisuus on minusta nätti näinkin, joten mitäpä pienistä käännekohdista. Loppu hyvin kaikki hyvin.
Yläkerran vessaan piti aluksi tulla messinkiset vesikalusteet, tämän ajatuksen peruja on myös tuo messinkirenkainen wc:n painike. Pöntöthän tilattiin jo paljon ennen vesikalusteita, ja tämän jälkeen suunnitelmat ehtivät muuttua. Onneksi, sillä messinkisuihku ja -hana olisivat olleet tuolla minusta jo vähän liikaa. Messinkipainike kuitenkin jäi ja vaikka olenkin vapaan metallisävyjen yhdistelyn kannalla, on se kieltämättä vähän hassu yksityiskohta muuten kromisessa kylppärissä. Pitäisi vissiin tilata tuohon uusi painike, se ei onneksi montaa kymppiä maksa.
Tällä järjellä miettisin uudelleen myös bideen hankintaa, onko se välttämätön kun tilassa on kuitenkin myös suihku. Kaunis se ei paikassaan ainakaan ole. Bideehän on suomalaisten erikoisuus, muualla maailmassa naureskelevat näitä meidän pikku pesusuihkuja. Oikeastaan en ihmettele asiaa ollenkaan. 🙂
Eteisessä on kaksi porrasta, sillä kuistin lattia on taloa selvästi matalammalla, eikä tätä pystynyt korjaamaan järkevästi remontissa. Aluksi ajattelimme säilyttävämme oven kuistin ja eteisen välillä, mutta remontin kuluessa päädyimme jättämään sen kokonaan pois. Pienen kuistin käyttö helpottui tämän myötä huomattavasti, kun ovi kuistille päin auennut ei ollut enää viemässä tilaa. Ovelle oli kuitenkin jätetty tilavaraus rappujen kohdalle ja nyt kun se jäi pois, tuli rapuista vähän hassun syvyiset, lankkulattiahan oli tässä vaiheessa jo tehty. Kyllä muutaman kymmenen ylimääräisen sentin olisi mielellään ottanut käyttöön lattiapintana eteisen puolella, mutta onpahan ainakin tarpeeksi syvät ja helppokulkuiset portaat, heh.
Tässä muutamia ensimmäisenä mieleen tullutta, pienemmät matkan varrella sattuneet ovat jo osittain iloisesti unohtuneetkin. Ja hyvä näin. Isossa mittakaavassa nämä ovat tietysti aika pieniä hassuja juttuja, joita joku vähemmän tarkempi ihminen tuskin edes huomaisi. Pääasia onkin, että suurempia ikäviä yllätyksiä ei ole ilmennyt missään vaiheessa remonttia ja näin yleisesti lopputulos on justiinsa sitä mitä lähdettiin hakemaan – näitä pieniä juttuja lukuunottamatta siis. 😉 Mutta taitaapa olla niin, että tekijöistä viis; pienten kömmähdysten määrä on remontissa vakio.
Nyt palan halusta kuulla teidän remontin tai raksaprojektin kompastuskivet, ja miten niistä päästiin yli. Vai oliko sellaisia lainkaan?
Here´s a small, funny list of things that went wrong during the renovation. Tiles in the kitchen should have been tiled up to the ceiling molding, the electricity plugs are installed to a wrong place in the breakfast cabinet, there are a random brass toilet flush ring in the bathroom and many funny mishaps in the smaller toilet. As you can see, the result of renovation is rarely completely perfect even if it may seem so. 😉 There´s always a room for mishaps and misunderstandings. But luckily these are very small things and can be fixed. All the rest has gone very well and I´m very happy with the result.
Oi kyllä! Olohuoneen seiniä kaataessa huomattiin, että koko paritalon kriittinen tolppa löytyi sieltä. Kulmikkaan rakenteen vuoksi olohuoneeseen oli pakko jättää kolme oviaukkoa… Tämän olisi voinut kiertää, mutta muutoksesta olisi tullut budjettiin sopimaton aukko. Ehkä joskus… 😀 Muitakin toki löytyy, mutta tämä nyt häiritsevin mieleentuleva asia. Kiva postaus kaikkinensa! 🙂
Voi äh! Nämä ovat just näitä yllättäviä käänteitä, jotka huomaa pahimmassa tapauksessa vasta juuri näin purkuvaiheen yhteydessä. Meilläkin rakenteissa oli kaikenlaista säätöä, ja uusia ratkaisuja sai välillä keksiä lennossa. Remontoijan työ on kyllä hyvin pitkälti ongelmanratkaisua, ja siksi onkin tosi tärkeää, että tekijänä on tyypit joilla ei mene sormi suuhun yllättävissäkin käänteissä.
Ja kiitos – ajattelin, että välillä on mukava valottaa myös näitä ei-niin-onnistuneita juttuja. Koska eihän tämä mitään ruusulla tanssimista ole ollut monessakaan mielessä…
Ekana tulee mieleen, että olisi voinut tehä sisärappuset yläkertaan eteisen kautta, niinkuin olivat ennen remppaa. Nyt tulevat kuistin kautta. Talvisin ikävää, kun märillä lumisilla kengillä tullaan kuistiin ja lapset juoksee yläkertaan kuistin kautta 🙁 Tämä ratkaisu tuli osaksi siksi, kun remontti tehtiin osissa. Hyvä postaus 🙂
Kiva kuulla, kiitos! 🙂
No joo, portaat osaavat kyllä välillä olla tosi hankalia. Ne kun ovat niin iso elementti, että vaikuttavat ihan kaikkeen ja vaativat sen oman tilansa. Mutta toisaalta – ehkä teillä nyt vapautui tilaa eteisestä muuhun oleelliseen?