Mitä yhdistellä valkoiseen ruokapöytään?

Pitkästä aikaa olen (suhteellisen) tyytyväinen tähän kulmaan olohuonetta. Pöydän toisin päin kääntäminen aiheutti sen, että taustaseinä ei näytä enää ollenkaan niin tyhjältä. Ennen se tuntui vaativan jonkinlaista täyttöä ja somistusta, mutta nyt seinää vasten avautuva ovi ja tyhjää taustaa vasten kauniisti esiin piirtyvä riippuvalaisin on aivan tarpeeksi. Kaipaan seiniltä myös jonkinlaista seesteyttä ja vaikka tauluista pidänkin, on minusta näiden lomassa seinillä hyvä olla myös tarpeeksi ilmavuutta ja tällaisia tyhjiä kohtia. Hiljalleen olohuoneessa alkaakin olla ihan hyvä balanssi taulujen ja tauluttomuuden välillä.

Pöydällä kuitenkin saa ja pitääkin olla esineitä, muutoin nurkkaus on ihan liian tyhjä. Olen tykästynyt isoon Marimekon vaasiini, näyttävä vaasi pääsee isoa valkoista pöytäpintaa vasten kunnolla oikeuksiinsa. Sen viereen asettelin vintagelyhtyni, näiden muodot pelaavat kauniisti yhteen. Iltaisin poltan tuossa kynttilää, jonka valo heijastelee kauniisti värillisten lasien läpi. Värillinen lasi on vain niin ihanaa, ja piristää mukavasti tuotakin nurkkaa.

Minulta kysellään usein tuolivinkkejä ja itsekin olen ajatellut aina silloin tällöin vaihtavani nämä vuodesta 2009 palvelleet Eamesin tuolit jossain vaiheessa jo johonkin muuhun. Näin yleisesti ottaen tämä ruokaryhmä tuntuu nimittäin tässä kokonaisuudessaan vähän liian paljaalta ja kalsealta. Stailaamalla saa tietysti paljon aikaiseksi ja jo muutamillakin esineillä saa ilmettä muutettua tosi tehokkaasti – puhumattakaan tuolien vaihdosta, jotka muuttavat ilmettä sitten jo tosi paljon. Tässäpä muutamia vinkkejä ja inspiraatiota, joita itse voisin yhdistellä tähän nurkkaan. Vastaavanlainen yksinkertainen valkoinen pöytä lienee monella muullakin, joten samalla tästä voi poimia näppärästi mitä yhdistellä valkoiseen pöytään -vinkkejä omaankin käyttöön:

New Works / Iittala / Iittala / Ellos / The Poster Club / Forme / Artilleriet

Itse haaveilen vähän Borge Mogensenin J39-tuoleista, mutta myös kollaasissa oleva Ton-sarjan 811-tuoli olisi itse asiassa tosi ihana tällaisen yksinkertaisen pöydän parina! Tähän yhdistelisin pehmeitä muotoja ja sävyjä; pellavaa, ruskeaa ja puuta. Iittalan Raami-sarjastakin löytyisi monta juttua, josta sopisivat ihanasti tähän kokonaisuuteen. Pehmeää ja aavistuksen vintageenkin kääntyvää tunnelmaa, jota kuitenkin valkoinen pöytä raikastaisi – näillä jutuilla tunnelma muuttuisi ihan huikeasti.

Menu / The Poster Club / Finnish Design Shop / Iittala / Artilleriet / Hay

Tokihan mahdollisuus olisi kääntyä myös vähän modernimpien juttujen pariin, enkä malttanut olla kasaamatta kollaasia myös tällaisista vaihtoehdoista. Hayn Soft Edge -tuoli on minusta kuin tehty Muuton pöydän pariksi, samanlaista pehmeää pyöreyttä molemmissa. Skarpit esineet ja tyylipuhdas Menun valaisin jatkaisivat tunnelmaa. Ei ollenkaan hullumpi tämäkään kokonaisuus.

Tähän asuntoon en kuitenkaan aio sen suurempia kalustehankintoja tehdä, mutta aina on kiva fiilistellä. Eikä koko palettia tosiaan tarvitsekaan laittaa uusiksi, jo ihan pienilläkin vaihdoksilla saa usein jo mukavaa piristystä aikaiseksi. Seuraavaksi suunnitelmissani onkin suunnata auringonkukkapelloille ja poimia pöydällä oleva vaasi täyteen värikkäitä kukkia – silloin taas näkymä muuttuu ihan eri henkiseksi.

Kumpi on teidän suosikkinne, modernimpi vai pehmeämpi ilme?

sisustus sisustusideat
Kommentit (6)
  1. Kauniita yhdistelmiä molemmat! Meillä on peritty tiikkipöytä, jonka ympärillä pari vitran wire tuolia ja lisäksi pari vanhaa puutuolia. Toisaalta kivan sattumanvarainen ja persoonallinen kokonaisuus, mutta jotenkin en saa rauhaa tuon yhdistelmän kanssa. Uusiakaan tuoleja ei viitsisi hankkia (minä myös haaveilen salaa noista j39 tuoleista), jos pöytä menee jossain vaiheessa vaihtoon…

    1. Kuulostaa minusta kivalta tämäkin yhdistelmä! Mutta tiedän kyllä tunteen, että jos joku asia häiritsee, niin siitä on vaikea päästä yli… Mutta eiköhän ne kalusteet jossain vaiheessa loksahda kohdilleen, niin teillä kuin täälläkin 🙂

  2. Samaa ajattelin, että aika kalseaa….ja sanon nyt suoraan (ja korostan tämä on vain oma, mutta tiedän että monen muunkin mielipide, joten siitä ei kannata loukkaantua, vaan ottaa vain mielipiteenä. Makuasioista kun ei voi kiistellä. Joku tykkää yhdestä, joku toisesta…mutta pointtini onkin “matkiminen”)
    Eamesin tuolit on niin nähty, ei mitään persoonallista. Satsaisin sellaisiin lämpimänsävyisiin ja “kotoisampiin” kalusteisiin. Hieno tai valkoinen ei aina ole paras valinta. Kannattaa luottaa omaan makuun eikä kopioida instaa tai ostaa sitä mitä kaikilla muillakin tai “kuuluu olla” Luulen että epävarmat sisustajat valitsevat “samaa kuin muillakin”, silloin ei voi erehtyä, kun on samat huonekalut…varsinkin jos joku on muotia. Em kategoriaan kuuluu nuo tietyt villa/nukkamatot, stringhyllyt(huh), korikalusteet, punotut kukka-amppelit, peikonnlehti yms. Eikö ihmisillä ole enää mielikuvitusta ? Nykyään sisustuslehdet ovat täynnä koteja, joissa on samat astiat ja huonekaluja – surullista 🙁
    Mukavaa päivää Sinulle ja hyviä ideoita kotiin!

    1. En minä ollenkaan loukkaannu, vaan olen ihan samaa mieltä tässä – tämä kalseus juuri minuakin tässä nykyisessä, alkujaan erillisiin tiloihin tarkoitettujen kalusteiden yhdistelmässä vaivaa. Itsekin peräänkuulutan aina persoonallisia koteja, on harmillista (vaikka toisaalta myös luonnollistakin) että trendit vaikuttavat niin vahvasti, että samat esineet, asiat ja värit tulevat vastaan kodissa kuin kodissa.

      Toisaalta haluaisin myös kapinoida vähän tätä “niin nähty” -ajatusta vastaan; Eamesin tuolit eivät ole enää vuosiin olleet trendikkäät, se on ihan selvä juttu, mutta juuri siksi minusta tuntuu vähän hassulta vaihtaa ne joihinkin nykytrendien mukaisiin (puisiin) tuoliin. Eikös juuri silloin juosta trendien perässä? 😉 Kyseessä on kuitenkin ikoninen, jo 50-luvulla suunniteltu klassikkotuoli. Kyse on useimmiten yhdistelmistä, toiset niistä toimivat ja toiset eivät – nämä samat tuolit olivat esimerkiksi vanhassa kodissani yhdistetty vanhaan isoon puupöytään, jolloin kokonaisuus oli ihan toisenlainen.

      Ja sitten on sekin puoli, että kyseessä on jo 10 vuotta vanhat tuolit, joilla alkaa olla jo tunnearvoakin – olivathan ne tuolloin nuoressa kodissani ensimmäinen pitkään haaveiltu designostos. Mutta summa summarum, ehkä tuolit kuitenkin saavat tulevaisuudessa vaihtua joihinkin muihin, viimeistään siinä vaiheessa jos/kun koti taas vaihtuu. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *