Millainen sisustaja olen?
Tänään vastaillaan sisustuskysymyksiin. Alun perin sisustuslehden juttusarjana toimineet kysymykset on laittanut blogimaailmaan liikkeelle Coterie-blogin Riika, ja itse intouduin vastaamaan näihin luettuani Suvin postauksen aiheesta. Tässäpä siis muutamia vastauksia kodistani ja sisustusajatuksistani, kuvituksena on tällä kertaa sekalainen setti kotikuvia tältä päivältä ja muutaman viikon takaa.
Kuvaile kotiasi kolmella sanalla.
Raikas, rento, ajaton.
Mikä sai sinut valitsemaan juuri tämän kodin?
Hyvä kysymys, kyseessä kun on melko ajankohtainen hankinta. Asunnon pohjaratkaisu ei ollut ihan sitä mitä alun perin etsin, niinpä en hullantunut kodista palavasti heti ensinäytöllä, vaan heitin kokeilumielessä tarjouksen vasta vähän myöhemmin asiaa pohdittuani. Tässä kodissa viehätti kuitenkin sellainen tietynlainen jäljittelemätön tunnelma, joka välittyy monista 50-luvun alkuperäisistä materiaaleista ja yksityiskohdista. Lisäksi asunnon sijainti ja ikkunoista avautuvat näkymät ihastuttivat; toiselta puolelta on näkymä idylliselle puutaloalueelle ja toiselta puolelta näkyy taloyhtiön kaunis puistomainen piha. Asunnossa vallitsi hyvä fiilis monellakin tapaa.
Millainen sisustaja olet?
Sanoisin, että ennen kaikkea rento – en ota sisustusta turhan vakavasti, vaikka toisinaan saatankin pähkäillä sävyvalintoja tai joitakin yksityiskohtia hyvinkin tarkasti. Kuitenkin tiedän ja tunnen tyylini, ja sen puitteissa osaan tehdä sisustusvalinnat yleensä melko nopeasti. Tykkään sekoitella erilaisia elementtejä ja värejä keskenään, mutta loppujen lopuksi kaiken tulee pohjautua ajattomiin, kestäviin ja yksinkertaisiin ratkaisuihin.
Mistä sisustusesineestä et luovu?
Varmaankin neljästä Eamesin DSR-tuolista, jotka olivat ihka ensimmäinen designhankintani ja kulkeneet matkassa jo kahdeksan vuoden ja kuuden kodin verran. Vaikka tuolimalli on matkan varrella kokenut suosionsa vuoksi ehkä pientä inflaatiota, en usko koskaan raaskivani luopua tuoleista niihin liittyvien muistojen takia. Ja eihän siitä mihinkään pääse, että tuo tuoli on ihan äärettömän kauniisti ja taiten muotoiltu. Ei ole klassikko suotta.
Miten kiinnostuit sisustamisesta?
Lähdin opiskelemaan alaa pian lukion jälkeen – visuaalisuus, talot ja tilat ovat aina kiinnostaneet. Ja siitä tie onkin vienyt työelämään ja lisäopintoihin alan parissa. Työn ohella sisustaminen on kuitenkin minulle myös harrastus, jonka parissa vietän mielelläni myös vapaa-aikaani. Monet alan ammattilaiset ovat todenneet, ettei into tahdo riittää enää vapaa-ajalla oman kodin laittoon, kun työpäivät kuluvat jo sisustuksen parissa. Minä olen tässä kuitenkin eri mieltä; kun asia on intohimo, en voisi kuvitella kyllästyväni siihen.
Minkälainen äänimaailma on kodissasi?
Melko hiljainen ja rauhallinen. Musiikkia kuuntelen usein, oikeastaan lähes aina kotona ollessani, se soi kuitenkin yleensä vain hiljaa taustalla. Telkkaria katson aika harvoin, enkä pidä sitä koskaan päällä turhaan. Asunnossani on paksut kiviseinät, joten naapureiden puoleltakin kuuluu ääniä vain todella harvoin.
Mitä sisustusostosta kadut?
Mitähän tähän sanoisi – ehkä eniten kadun joitakin pieniä kuppeja ja kippoja, jotka ovat ihastuttaneet ostoshetkellä, mutta olleet sinänsä kuitenkin turhia hankintoja. En ole koskaan ollut mikään himoshoppailija, mutta jatkossa yritän olla entistäkin tarkempi ostosteni suhteen ja hankkia vain tarpeellista ja käyttöön tulevaa tavaraa, tätä kun on maailmassa jo muutenkin ihan liikaa.
Mistä esineestä haaveilet?
Haaveilen edelleenkin isosta ihanasta nojatuolista, mutta tähänkään kotiin en taida olla sellaista hankkimassa, tila kun ei anna myöden. Knollin Womb Chair olisi kyllä ihan huikea!
Mitä koti kertoo sinusta?
Varmaankin aika paljon tyylistäni ja arvoistani yleisestikin. Uskoisin kodistani välittyvän arvostukseni aitoihin materiaaleihin, kestäviin hankintoihin ja kierrätykseen. Kotini on yleensä siisti, mutta ei koskaan ihan tip top, tavarat seilaavat ja koti muuttaa muotoaan – tämä kertoo varmaan tietystä rentoudesta ja taiteellisuudestakin.
Mitä sisustusratkaisua kodissasi ei nähdä?
Tähän on pakko lainata Suvin hyvää vastausta, sillä en keksi itse osuvampaa. Kodissani ei tulla koskaan näkemään kopiotuotteita. Mikäli minulla ei ole mahdollisuutta hankkia haluamaani alkuperäistä versiota, olen mieluummin kokonaan ilman. Kopiointi on väärin enkä totta puhuakseni ymmärrä miksi joku edes haluaa kotiinsa halvan kopiotuotteen. Kai se on jotain statushakuisuutta (toki joskus ehkä puhdasta tietämättömyyttäkin), mutta joka tapauksessa se nostaa niskakarvani heti pystyyn.
Some random pictures and Q&A about my home and decoration, this time only in Finnish.