Laajempia kulmia olohuoneesta

Hyvää maaliskuun ensimmäistä päivää! Nyt voisi kai sanoa, että on virallisesti ensimmäinen kevätkuukausi. Ulos katsoessa tämä tosin ei välittömästi käy ilmi, ainakin täällä Turussa taivaalta nimittäin puskee inhaa räntää, mutta kalenterin kääntyminen maaliskuulle on kuitenkin aina jonkinlainen voitto talvesta. Jes ja jippii, tästä se kevään tulo vihdoin alkaa konkretisoitumaan!

Eilen innostuin tekemään astetta perusteellisempaa viikkosiivousta ja tämän päätteeksi kokeilin napata muutaman vähän laajakulmaisemman kuvan olkkarista. Laajemmat kuvakulmat ovat jostain syystä itselleni aina vähän epäluontevia ottaa, ja huomaan useimmiten kääntyväni mieluummin lähi- ja yksityiskohtakuvien puoleen. Osasyy on rajallisissa kuvakulmissa, joita pieni asunto tarjoaa, ja osa puolestaan ihan tottumuksessa. Nyt koitinkin ihan tarkoituksella hakea myös laajempia kuvakulmia tilasta: tässäpä siis kurkistus olkkariin ja siihen, miltä siellä maaliskuun alussa näyttääkään.

Siivouksen yhteydessä käänsin vaihteeksi ruokapöydän toisin päin. Näin se on ennen ollutkin, poikittain sohvaan nähden. Tämä on oikeastaan ainoita sisustusmuutoksia, joita olohuoneessa pystyy helposti tekemään; sohvan paikan vaihtaminen vaatisi jo telkkarin seinästä irrottamista, joka jättäisi seinään ikävät jäljet. Ja jos ruokapöytä vaihtaisi kokonaan paikkaa, pitäisi ruokapöydän päällä oleva valaisimen kattokoukku porata uuteen kohtaan. Eikä kalusteilla minusta oikein muuta luonnollista järjestystä olekaan, niinpä ne saavat pysyä paikoillaan. Toisinaan on kuitenkin kiva tehdä kotona pieniä muutoksia, ja vaikka sitä kuvista ei ehkä hahmotakaan, on olohuoneen fiilis taas pikkuisen erilainen käännetyn pöydän ansiosta. Vaihtelu pitää mielen virkeänä ja kodin elävänä.

Ruokapöydän ympärillä on edelleen Hennalta lainassa olevat tuolit – tämäkin on kiva tapa muunnella helposti ja ekologisesti kodin ilmettä. Kohta voisikin palauttaa tuolit taas ennalleen, niin ilme muuttuisi taas. Oletteko te hyödyntäneet vaihtokauppoja tai kalustelainoja kavereiden kesken? Minusta tällaiset ovat tosi kiva idea, jota hyödynnän jatkossakin mielellään.

Eräs kevään tehtävälistallani oleva asia on noiden pariovien maalaus vielä kertaalleen. Maalasin ne aikanaan siveltimellä, sillä halusin oviin autenttisen elävän maalipinnan, mutta puolikiiltävän maalin kanssa siveltimenvedot erottuvat ehkä turhankin paljon. Niinpä taidan telata ne kertaalleen hienolla telalla, jotta maalausjälki hieman tasoittuisi. Oviin on myös tullut remonttien ja kalusteiden siirtelyiden ansiosta muutamia kolhuja, joiden kohtaa alla oleva vaalea maalipinta puskee näkyviin. Nämäkin kohdat on hyvä saada samalla siistiksi.

Olohuoneen sävyistä kysytään edelleen tosi usein, ne selviävät tästä postauksesta. Samalla voi kurkistella olkkarin ilmettä melko tasan vuosi sitten – eipä se ole tosin juurikaan muuttunut, mitä nyt vähän täydentynyt vuoden aikana.

Kesällä aion viedä kasveja parvekkeelle, jotta ruukut saisivat ylleen vähän enemmän patinaa. Vähän kulahtaneena savuruukku on minusta parhaimmillaan.

Minulla on kohtalaisen paljon viherkasveja, ja niitä tulee siirreltyä aina sinne tänne kulloisenkin fiiliksen mukaan. Kasvien suhteen pidän ryhmittelystä: tiiviisiin ja selkeisiin ryhmiin aseteltuna kasvit istuvat jotenkin paremmin paikoilleen, kuin sinne tänne ripoteltuina. Tällöin myöskään kokonaisilme pysyy selkeämpänä. Kaapissani on vaikka mitä designruukkuja, mutta suurin osa kasveistani on istutettu näihin simppeleihin punasaviruukkuihin, joista taidan lopulta kuitenkin tykätä eniten. Kesällä aion viedä kasveja parvekkeelle, jotta ruukut saisivat ylleen vähän enemmän patinaa – vähän kulahtaneena savuruukku on minusta parhaimmillaan.

Tässä näkymä, joka kohtaa olohuoneeseen astujan. Kun pöytä on käännetty näin päin, on vapaata tilaa ja avaruutta huoneessa vähän vähemmän, mutta se ei juuri nyt minua haittaa. Tokihan tuohon paikalle sopisi kaikkein parhaiten pyöreä pöytä, ja jos olisin uutta pöytää hankkimassa, taitaisin kääntyä tämäntapaiseen, eleettömän yksinkertaiseen malliin. Pöytä ei kuitenkaan ole menossa vaihtoon, joten näillä mennään – ja ihan kohtuullisen hyvin tuo nykyinenkin pöytä paikalleen solahtaa.

Minulla on tällä hetkellä hirveä into tehdä kotiin liittyviä projekteja, mutta tämän asunnon suhteen tuntuu, että kaikki tarpeellinen on jo tehty. Ja tarpeettomia proggiksia ei taas viitsisi ihan pelkästä tekemisen ilostakaan tehdä. Siksipä pitää hakea vaihtelua tällaisesta pienestä pyörittelystä ja pienten juttujen fiksaamisesta. Tunnistaako joku itsessään tämän saman ominaisuuden?