Kurkistus kaappeihini – pari sanaa makuuhuoneen säilytyksestä

Siivous- ja järjestelyaiheet tuntuvat tulevan nyt kaikkialla somessa vastaan. Minäkin innostuin kirjoittamaan muutaman sanan omasta vaatesäilytyksestäni, säilytysperiaatteistani ja pinttyneistä tavoistani aiheeseen liittyen. Nyt avataan vaatekaappieni ovet ja otetaan kantaa myös ikuiseen vaatekaapit vs. vaatehuone -kysymykseen.

Makuuhuoneeni säilytystila koostuu alkuperäisistä 50-luvun puukaapistoista. Onneksi näin, sillä tosi monessa asunnossa vastaavat on ehditty repiä jo pois. Kiinteä kattoon asti ulottuva kaapisto on minusta tosi kaunis ja sulautuu osaksi seinää varsinkin kun maalasin sen seinän kanssa saman sävyiseksi. Remontin yhteydessä kaapistot olikin helppo päivittää mieleiseksi vain maalaamalla, joten säilytysratkaisujen suhteen säästi pitkän pennin. Onneksi kaapistot olivat sisältäkin hyvässä kunnossa, joten sisuksiakaan ei tarvinnut lähteä sen kummemmin uusimaan – alun perin ajattelin kyllä maalata kaappien puiset sisustatkin, mutta se sitten jäi. Huolellisen pesun myötä sisuksetkin raikastuivat mukavasti, joten maalaukselle ei lopulta niin suurta tarvetta ollutkaan.

Kaapeissa on oikein riittävästi tilaa omiin säilytystarpeisiini nähden, vielä olisi jopa varaa vähän tiivistääkin. Yläkaappeihin voi säilöä kaikenlaista kausitavaraa, ja alemmat palvelevat taas jokapäiväisessä käytössä. Oikeanpuolimmainen puolikorkea kaappi toimii minulla liinavaatekaappina, sen hyllyillä säilyy niin pyyhkeet, lakanat kuin tyynynpäällisetkin. Oikeastaan tämä on ainoa kaappi, jossa pieni lisätilakin voisi olla suotavaa, mutta toisaalta kompakti tila pakottaa rajoittamaan tavaran määrää – se on loppujen lopuksi ihan hyödyllistäkin.

Minulla on oma hylly pyyhkeille, lakanoille sekä tyynyliinoille ja keittiöpyyhkeille, ja tähän tilaan tekstiilien on mahduttava. Tämä pistää tosiaankin miettimään uusien hankintojen tarpeellisuutta ja kuratoi kätevästi kaappien sisältöä: esimerkiksi lakanoita ei tule haalittua yli omien tarpeiden, kun niille varattu säilytystila on rajallinen. Suosittelen tällaista rajaavaa taktiikkaa kaikille säilytysongelmien kanssa painiville: kun tavaroille osoittaa oman selkeän paikkansa eikä lipsu tästä, on tavaramäärän hallitseminen ja järjestyksen pito huomattavasti helpompaa.

Liinavaatekaapin alla on pyykkikaappi: se on varmaan suunniteltu tähän tarkoitukseen jo alun perinkin, sillä kaappi on hyllytön ja oveen on porattu tuuletusreiät. Säilytän täällä kankaista pyykkikoria, joka pyykkipäivän tullen on kätevä nostaa tästä kylppärin puolelle. Inhoan kylppärissä noköttäviä pursuilevia pyykkikoreja, siksi onkin kiva, että myös tällaisessa pienessä asunnossa pyykeillä on oma järkevä säilytyspaikkansa. Hyvää suunnittelua aikanaan, kun tällainenkin asia on huomioitu!

Liinavaatekaapin viereinen neljän kaapinoven peittämä tila on varattu vaatteille: tässä on kaksi kapeaa 50 cm kaappia ja yksi leveä tankokaappi. Vasemmanpuoleisessa kaapissa säilytän kaikki hyllytilaa tarvitsevat vaatteet: näitä ei loppujen lopuksi ole paljoa, sillä tykkään säilyttää kaiken mahdollisen henkareissa. Tiedän, että esimerkiksi neuleiden kannalta tämä ei ole optimaalisin vaihtoehto, mutta tangossa roikkuvien vaatteiden selailu ja järjestyksen pito on vain niin paljon helpompaa, vaatteet ovat heti nähtävillä ja pysyvät siististi rivissä. Henkarivalinnallakin voi onneksi hieman estää raskaiden vaatteiden venymistä: mitä paksumpi henkari, sen tasaisemmin vaatteen paino jakautuu. Ohuita henkareita käytänkin nykyään lähinnä koristemielessä sekä niille kaikista kevyimmille paidoille.

Totemen Flair Denim -farkut ovat olleet syksyn käytetyimpiä vaatekappaleita – täydellinen istuvuus ja ihana väljä malli, joka taipuu niin arkeen kuin iltamenoihinkin.

Vaatekaapin hyllyille olen hankkinut Ikeasta muutamia säilytyslaatikoita. Ne on helppo vetää ulos kaapista, ja niihin saa järjestettyä vaatteet pelkkää pinoamista siistimmin. Näin myös kaapin takaosat saa hyödynnettyä paremmin; vaatepinot kun perinteisesti tuppaavat hukkumaan ja kaatuilemaan kaapin takaosiin. Laatikot ovat pinnoitettua, kevyttä materiaalia, joten niitä on helppo liikutella ja ovat tarpeen tullen vaikka pyyhittävissäkin. Farkut säilyvät kuitenkin edelleen pelkässä pinossa, farkkupinot ovat minusta hyllyllä vain niin kauniita.

Konmarituksesta en ole kummemmin innostunut, mutta joidenkin juttujen kanssa se kieltämättä toimii. Esimerkiksi yövaatteet on kätevä rullata ideologian oppien mukaisesti, se säästää tilaa ja näkyvillä olevista vaihtoehdoista on helppo valita se etsimänsä. Sama taktiikka tuntuu puolestaan ihan turhalta vaikkapa t-paitojen kanssa, sillä omistan käytännössä vain valkoisia, mustia ja harmaita teeppareita – rullattuna näitä ei erottaisi toisistaan erkkikään. Siksipä t-paidat pysyvät edelleen kaapissani siisteissä pinoissa, joista etsimänsä on helpompi löytää ilman, että koko satsia joutuu viikkailemaan uudestaan.

H&M:n harmaa neule on kestosuosikkejani – ja oiva esimerkki siitä, että ketjuliikkeistäkin voi löytää laadukkaita neuleita, kun vain syynää materiaalilapun tarkkaan. Tämä on käytössä nonstoppina jo kolmatta talvea ja on edelleen lähes uudenveroinen.

Hyllykaapin vieressä on kapea tankokaappi. Tämä on minun mekko- ja hamekaappini. Olen tykännyt tosi paljon siitä, että mekot ja hameet eivät ole sotkemassa paitojen järjestystä, vaan näille on oma selkeä paikkansa (johon tosin on eksynyt myös kaksi kylpytakkiani). Tämän konseptin aion viedä mukanani myös tulevaisuuden vaatesäilytykseen, mikäli suinkin tila vain tämän mahdollistaa. Mitä enemmän asioilla on omat rajatut paikkansa, sitä varmemmin järjestys säilyy kauniina. Tämän kaapin viereinen pidempi 100 cm tankokaappinikin on paljon selkeämpi, kun pidemmät huitulat eivät ole sotkemassa järjestystä.

Siinäpä kurkkaus vaatesäilytyssysteemiini ja ajatuksiini sen takaa. Minulla on myös tässä asunnossa erillinen vaatehuone, jossa säilyvät lähinnä kausivaatteet, kuten takit ja kengät. Tunnustettakoon, että tämä on se minun akilleen kantapääni ja Monica-kaappini, ja vaatehuoneeseen onkin kerääntynyt aikamoinen läjä myös kaikkea muuta roinaa. Näin yleisesti olenkin ehdottomasti sitä mieltä, että vaatekaapit voittavat AINA erillisen vaatehuoneen – järjestys on vain paljon helpompi pitää erillisissä kaapeissa kuin vaatehuoneessa, se vain jostain syystä tuppaa niin helposti räjähtämään. Kokemusta tästä on jo monenkin asunnon kohdalta, ja tulos on vaatehuoneen osalta aina yhtä heikko. Niitä siis toivon jatkossa itselleni mahdollisimman vähän jokapäiväiseen käyttöön.

Olisi kiva kuulla myös teidän ajatuksia ja tapoja vaatesäilytyksen suhteen. Myös mielipiteitä vaatehuone vastaan kaapit -kysymykseen otetaan innolla vastaan – olen nimittäin huomannut, että mieltymykset tämän asian suhteen ovat hyvinkin hajanaisia ja kirvoittavat toisinaan loistavia perusteluja puolesta ja vastaan.

Kommentit (8)
  1. Ihanat vanhat kaapit…onneksi säilytit ne rempassa..:)

    1. Eihän näitä olisi mitenkään voinut purkaa! 🙂

  2. Hei Maija,
    Hienolta näyttää! Onko sinulla vinkkejä kaapin sisustan pesuun? Miten vanhan kaapin saa raikkaaksi? Meillä on vastaavanlaiset alkuperäisväriset kaapit mutta sisustat ovat tunkkaiset säilytykseen joten olen miettinyt niistä luopumista. Mutta jos olisi jokin putsauskeino mitä voisi vielä koettaa. Kiitos jo etukäteen!

    1. Kiitos! Itse pesin nämä ihan mäntysuovalla ja karkealla sienellä, se ainakin toimi täällä. Toki märkänä puu haisi aika vahvalle ja tunkkaiselle, mutta kuivuessaan raikastui. Ja jos kaappisi eivät putsaannu pesulla, niin miten olisi sisustojen maalaus – uusi maalipinta nyt ainakin raikastaa ja varmistaa sen, ettei tunkkaista hajua päädy vaatteisiin. Jos kaapit ovat muuten hyvässä kunnossa, ei pelkän tunkkaisuuden vuoksi niistä kannata minusta luopua. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *