Pihkala
Pihkala

Kukkaihastus: unikko

Yksi lähestyvän kevään varmoista merkeistä on freesien kukkien saapuminen markkinoille. Kliseisimpiä – ja ihanimpia – esimerkkejä tästä ovat tietysti tulppaanit, jotka valloittavat kodit kuin kodit aina tähän aikaan vuodesta. Omalta kohdaltani tulppaanikausi on vielä täysin korkkaamatta, olen ehtinyt viime aikoina harvinaisen huonosti kukkalaarien ääreen. Sitä paitsi olen kehittänyt vielä tulppaaniakin vahvemman ihastuksen erääseen toiseen leikkokukkaan: nimittäin unikoihin.

Unikoita pääsee ihastelemaan usein kansainvälisissä (ja etenkin ruotsalaisissa) sisustuskuvissa, mutta täällä kotimaassa kukkaan törmää aika harvakseltaan. Se on kyllä sääli! Kyselin joskus luottokukkakaupastani josko he voisivat ottaa unikoita valikoimiinsa, mutta niiden kesto on kuulemma niin huono, että se ei ole kovin kannattavaa. Olen joskus aikonut kasvattaakin näitä pihalla, mutta kukinta on harmittavan lyhyt tässäkin tapauksessa. Toki tällöin pääsisi sentään hetkeksi nauttimaan näistä lemppareistani ja napsimaan muutaman kukan myös sisälle maljakkoon.

Itse pidän kovasti unikoiden rennon kiemurtelevasta paksusta varresta ja pallomaisesta kukinnosta, joka on miltei kauneimmillaan ollessaan vielä aavistuksen nupussa. Näyttävä leikkokukka ei paljoa vaadi kaverikseen, vaan se näyttää minusta parhaimmalta yksinkertaisessa vaasissa muutaman kappaleen kimppuna, aivan kuten ylläolevissa kuvissa. Ehkä teen toiveikkaana vielä pienen kierroksen parissa putiikissa; jos näitä ei edelleenkään tunnu löytyvän, keksin varmasti jotain muuta kaunista tilalle…

Oletteko te onnistuneet löytämään unikoita kukkakaupoista?


I have a huge flower crush on poppies. They are so fresh, simple yet delicate and full of spring energy. Unfortunately there aren´t any flower shop that sells poppies in my hometown, they fade quite fast and therefore shops don´t want to keep them on stock. So I just have to keep on admiring them on photos like these above.

photos: 1. Fantastic Frank, 2. Historiska Hem, 3-4. Fantastic Frank, 5. Johanna Bradford

Kommentit (10)

  1. Sanna

    Unikoita ei ole kovin usein helsinkiläisissäkään kukkakaupoissa, varmaankin samasta syystä.
    Olen kylvänyt niitä omaan puutarhaani keväisin runsaasti, ja kun tekee keväällä uusintakylvöjä vaikka kolmen viikon välein, niin kukinta-aikakin pitenee. Otan kukista syksyllä siemenet talteen, niitä on yhdessä unikon kodassa varmaankin satoja, ja ripottelen ne keväällä maahan. Välillä kyllä meinaa harmittaa, jos parhaan kukinnan aikaan osuu kovat vesisateet, jotka vievät unikkojen herkät terälehdet mennessään.

    • Maija

      Joo, tämä kukka on kyllä osoittautunut jokseenkin harvinaiseksi herkuksi. Nyt onnistuin löytämään muutaman unikon täältä Turusta, oi onnen päivää! 🙂

      Ihanalta kuulostaa nuo unikkokylvöt, näyttävät kyllä varmasti ihan huikean kauniilta runsaina penkissään.

  2. Terhi / https://reelinki.blogspot.fi/

    Näistä tulee oma lapsuudenkotini mieleen. Siellä oli perennapenkissä unikkoja. Kovin lyhyt on niiden kukinta, mutta kun terälehdet ovat varisseet, niin kukkakimpussa pelkkä siemenkota näyttää hauskalta.

    • Maija

      Totta, ne törröttävät siemenkodatkin ovat kyllä nättejä, joskus pitänyt itsekin sellaisia maljakossa. Unikko on kyllä ihana kukka, niin nostalginen ja silti tosi simppeli ja moderni.

  3. Sanna

    Hehee, luulin ensin, että olet yhtäkkiä ihastunut Marimekon Unikko-kuosiin, mikä olisi ollut aikamoisen yllättävää, mutta ei sentään 😀 Turun Kukkaportissa (Vanhan hautausmaan portilla olevassa pisteessä) muistelisin ainakin joskus olleen unikoita, ehkä voisit pirauttaa sinne ja kysellä unikoiden perään! 🙂

    • Maija

      Hehee, nyt oli kyseessä tosiaan vähän toisenlainen ihastus. 😀 Kiitos vinkistä, täytyypä kysellä joskus tuoltakin. Nyt unikoita oli juuri saapunut Linnankadulle Pasadenaan, joten ainakin hetkeksi helpotus löytyi sieltä. 🙂

  4. Nannil

    Kukkakaupoista en ole bongannut, mutta meillä on niitä pihalla talon vieressä. Ne vaan kasvavat ihan seinässä kiinni ja ne pitäisi siirtää. Olen lykännyt siirtoa monta vuotta, sillä luulen , etteivät ne selviä siirrosta, ne kun ovat olleet siinä viiskytluvulta lähtien . Jaiks. Näyttävät niin kauniilta, mutta nuppuvaiheessa ovat uhan lihansyöjäkasvin näköinen 😁

    • Maija

      Oi, unikot näyttävät kyllä niin kauniilta talon kivijalassa kasvaessa, ihanan nostalgista. Mutta toki vähän hankala kasvupaikka jos kivijalka ei ole kovin korkea.

      Heh, minusta tuo nuppuvaihe on just ihana, mutta kieltämättä pienet lihansyöjäkasvin vibat tuosta nupusta kyllä tulee nyt kun tarkemmin ajattelee. 😀

  5. Siiri

    Hei! Kiitos inspiroivasta blogista! Minulla olisi kysymys liittyen ihan toiseen postaukseen:D muistatko tiscan villamattosi sävynumeroa? Matto on ihan mielettömän kaunis ja tuo sävy olisi juuri oikea.

    • Maija

      Heippa ja kiitos itsellesi, kun olet tänne päätynyt. 🙂

      Matto on nimeltään Olbia Mesa, mutta värinumeroa en tähän hätään löytänyt – ehkä jokin Tiscan jälleenmyyjä voisi auttaa. Heidän sivuiltaan löydät listan näistä. 🙂

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *