Koti tammikuussa

Tammikuu. Kevääseen on vielä pitkä matka, vaikka päivä piteneekin jo sinnikkäästi minuutti minuutilta. Koti on näin tammikuussa jonkinlaisessa pysähdystilassa: viimeisetkin joulun rippeet on siivottu pois, ja niiden jäljiltä koti tuntuu vähän tyhjältä ja paljaalta. Tässä vaiheessa tekisi mieli usein ottaa varaslähtö ja hypätä suoraan kevääseen, mutta lopulta en kuitenkaan halua mennä asioiden edelle – nythän eletään vasta sydäntalvea. Niinpä tyydyn ripottelemaan kotiin yksittäisiä raikkaita pisteitä, lisäämään paljon talvenvalkeaa ja pitämään kiinni villasta, taljoista ja muista kodikkaista ja lämmittävistä materiaaleista. Tässä muutamia räpsyjä siitä, miltä täällä kotona näyttää nyt tammikuussa.


Viherkasvit ovat löytäneet tiensä takaisin olohuoneeseen. Joulun ajan ne olivat jemmassa yläkerrassa, ja olipa ihana kantaa nyt muutama takaisin alas! Näillä on kitukasvuisinakin jännä voima lisätä kotiin heti vähän lisää raikkautta ja elävyyttä. Tämä köynnösvehkani on kyllä päässyt kärsimään talvesta, onneksi se helppona kasvina tokenee useimmiten, kunhan se saa taas riittävästi vettä ja valoa. Uskallan siis suositella myös muille kaltaisilleni huolettomille kasvinhoitajille.

Ikkunalauta enteilee jo vähän kevättä, siirsin nimittäin tuoksupelargoniani tähän saamaan hieman valohoitoa. Miten paljon yksi raikas viherkasvi voikaan muuttaa tunnelmaa! Muutoin tuohon kohtaan on kerääntynyt sekalainen asetelma kaikenlaista pientä: pallonmuotoinen lampun varjostin, joka kuuluu oikeastaan portaikkoon, pari kirppiskuppia ja Menun kynttilänjalat, joissa palaa tuli joskus iltaisin. Tykkään tällaisista pienistä yksityiskohdista, joihin katse voi pysähtyä; erityisen tarpeellisia ne ovat silloin, kun kotona on muuten vähän väljää.

Tähän kuvaan kiteytyy oikeastaan tammikuun parhaat puolet: vielä voi nauttia talvisesta tunnelmasta, mutta mukaan on ihana ujuttaa jo pikkuisen raikkautta. Joulusta jääneet tyynyt lojuvat edelleen sohvalla, pian voisi vaihtaa niiden tilalle jotain vähän raikkaampaa. Taljat ja villa materiaalina saavat kuitenkin vielä jäädä tuomaan tunnelmaa talvikotiin. Ehkäpä hankin kotiin töistä tällaisen talvenvalkoisen boucletyynyn, myös sama tyyny vaalean jäänsinisenä innostaisi aika paljon. Muutamalla tekstiilillä saa niin kivasti kotiin uutta ilmettä!

Myös tuo lehtikuusen oksa on jäänyt vielä joulusta, sitä en raaskinut heittää vielä pois. Karut oksatkin sopivat minusta kivasti talviseen kotiin.

Vanhan nojatuolini kaveriksi on päätynyt Tynellin klassinen jalkavalaisin, joka on suunniteltu alun perin 1930-luvulla hotelli Aulankoon. Tämä on ollut jo pitkään toivelistallani, ja vuodenvaihteessa hankin valaisimen viimein kotiin. Valaisimesta tulee tosi kaunis, pehmeä valo, ja se onkin ollut tiuhaan päällä iltaisin. Vintagehenkisen valaisimen myötä nojatuoli sai ikään kuin parin, toisen vintagehenkisen esineen, joten nyt tuolikaan ei enää tunnu olkkarissa niin yksinäiseltä. Niin kuin tiedättekin, tykkään sekoitella kotonani uutta ja vanhaa – useimmiten nämä yhdistelmät ovat toimivimpia silloin, kun niiden välillä vallitsee tasapaino.

Olen iloinnut paljon tästä uudesta valaisimesta, mutta talven paras juttu on kuitenkin tulppaanikauden alkaminen! Pitihän sitä sitten käydä hankkimassa muutama tulppaani kotiinkin, ja taas sai huokailla, miten ihania ne ovatkaan. Jos etsit yhtä tapaa, millä tuoda kotiin raikkautta ja hitunen kevään tuntua, se on ehdottomasti tämä.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

sisustus skandinaavinen-sisustus sisustusideat
Kommentit (1)
  1. Nojatuoli ja valaisin ovat kuin tehdyt toisillensa. (Tuoli taitaa olla tyylillisesti melkein samalta aikakaudelta kuin valaisin?) Ja tosiaan, nyt on viellä oikea aika nautti tunnelmallisesta valaistuksesta ja talvisista tekstiileistä. -w

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *