Koti tällä hetkellä

Hei pitkästä aikaa! Olen viettänyt viime viikot tahatonta blogitaukoa, sillä viime aikoina aika ei vain yksinkertaisesti ole riittänyt tänne somen puolelle. Nyt ajattelin kuitenkin tulla huikkaamaan viime aikojen kuulumisia ja terveisiä täältä uudesta kodista. Pahimmat deadlinet alkavat olla takana päin, joten jatkossa pääsen toivon mukaan taas kiinni normaaliin päivitystahtiin ja kertomaan uuden kodin rakentumisesta ja kaikesta siitä, mitä täällä onkaan viime viikkoina tapahtunut.

Täällä siis sitä ollaan jo jonkin aikaa oltu, kuvien maisemissa uudessa kodissa. Vielä remontti on ihan vaiheessa ja tavarat ovat osin muuttolaatikoissa, mutta jonkinlainen viehätys on tässäkin vaiheessa ja muuton jälkeisissä tunnelmissa. Tästä se koti hiljalleen rakentuu, ja tälle prosessille on ihan mukavakin antaa oma aikansa. Kiirekös tässä, kun lopputuloksesta ehtii kuitenkin nauttia ihan tarpeeksi myöhemminkin. Olen päättänyt mennä tämän remontin leppoisalla mañana-meiningillä, ja ainakin toistaiseksi se on vielä pysynyt yllä melko hyvin. Koti valmistuu kun valmistuu, ja sillä välin nautitaan matkasta.

Tällä hetkellä majailen suurilta osin yläkerrassa, sillä keittiö on vielä kesken ja olohuoneessakin on ollut vielä kaikenlaista pientä maalaushommaa. Onneksi ylhäällä on runsaasti tilaa tavaroiden säilytykseen, oleskeluun ja töiden tekoon, joten mikäs täällä ollessa. Tärkein eli sänky on toki löytänyt paikkansa, se tulee sijoittumaan ainakin toistaiseksi yläkerran isojen ikkunoiden eteen. Sen kummemmin en ole kuitenkaan vielä päässyt fiilistelemään ihania petauksia tai makuuhuoneen sisustusta – niiden aika on myöhemmin, sitten kun silitysrautakin on joskus kaivettu esiin muuttolaatikoiden pohjilta.

Yläkerran seinät on tarkoitus vielä maalata ja muutakin remppaa tehdä tiloissa, mutta tämä saa jäädä hieman tuonnemmas. Kahdessa kerroksessa on helppoa remontoida tila kerrallaan, kun remontin voi eristää helpommin yhteen huoneeseen tai kerrokseen. On myös kiva ottaa hetki aika sävyvalintojen fiilistelyyn, niitä en nimittäin ole lyönyt vielä yläkerran osalta lukkoon. Ehkä täälläkin lämmin sävymaailma saa vaihtua olohuoneen tapaan astetta viileämmäksi, kuitenkin pehmeä tunnelma säilyttäen.

Olohuoneen seinät maalasin kaislanvihertäväksi, ja tykkään lopputuloksesta todella paljon. Alun perin olin ajatellut tilaan sinapinsävyisiä seiniä, mutta tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, että olen enemmän hieman kylmempien sävyjen ystävä. Väri saa tietyssä valossa savimaisia ja pellavamaisia vivahteita ja toisessa taas näyttää selkeämmin kaislanvihreältä. Minusta tällaiset murretut ja vähän oudotkin sävyt sopivat ihanasti vanhaan taloon – omassa kodissa on niin kiva leikitellä ennakkoluulottomasti kaikenlaisilla vähän erikoisemmillakin sävyillä.

Vielä toistaiseksi olkkari on melko tyhjä, sillä olen säästellyt vastakäsiteltyä lattiaa ja tuonut tilaan vain pakolliset isommat kalusteet. Nyt lattia on kuitenkin jo ehtinyt kovettua sen verran, että hiljalleen tätä tilaa pääsisi jo sisustelemaan enemmänkin. Esittelen seinäsävyn tarkemmin omassa postauksessa sitten, kun tila on saanut vähän kalusteita ylleen, kenties jo tämän viikon lopulla. Vielä pitäisi toki maalata myös pönttöuuni, sen takainen muuri ja vähän listojakin, mutta nämä hommat eivät asumista haittaa. Maalailla ehtii kyllä sitten myöhemminkin.

Keittiön puolella tilanne on tämä, odottelen vielä muutamia uusia runkoja puusepältä, jonka jälkeen tasot päästään tarkistusmittaamaan. Eli muutama viikko menee vielä valmistumista odotellessa. Seinätkin on vielä maalamatta ja lattia käsittelemättä, sen teen vasta kun kaikki kalusteasennukset on tilassa valmiina. Tila siis tulee elämään vielä jonkin verran ja itsekin jännityksellä odotan millainen siitä kaikkien lisäysten ja fiksailujen jälkeen tuleekaan. Palaillaan tähänkin varmasti vielä moneen otteeseen.

Mutta sellaisia kuulumisia täällä – muuttolaatikoiden keskelle on onneksi järjestynyt jo ihan kivoja pieniä oleskeluspotteja, ja joka päivä asiat menevät eteenpäin. Myös itse asuinalue vaikuttaa ensituntumalta aivan ihanalta, kodikkaalta ja viihtyisältä, ja Kerttu-koirakin on ollut aivan innoissaan viereisistä lenkkimaastoista ja metsäpoluista. Uskaltaisin siis jo sanoa, että kodilta tuntuu, vaikka paikat ihan kesken vielä ovatkin. Ja sehän se pääasia aina onkin.

Mukavaa viikkoa!

Kommentit (6)
  1. Näyttää kyllä kauniilta♥

    1. Kiitos paljon! Kyllä tämä tästä hiljalleen rakentuu 🙂

  2. Vahvasti tuntuu siltä, että sinustakin on tullut littoislainen. 🙂

    1. Kyllä näin on 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *